Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Kirjassa "Kannaksen murtumaton lukko" oli kuva Ohta-Termola tiestä. Näitä kivipohjaisia teitä, (hyökkäysuria) suomen rajaa kohti oli tehty viisi kappaletta. Eivät olleet mitään kinttupolkuja. Kuvasta päätellen 70-luvun kuutostien luokkaa. Tiet oli rakennettu 30-luvun alussa Suomen vapauttamista silmällä pitäen.
En ole aikaisemmin törmännyt näihin teihin. Onko vaan tullut luettua liian vähän?

Oheisessa sodanaikaisessa venäläisessä kartassa näkyy neljä näistä teistä. Eteläisimpänä "Vaskisavotan tie" joka johtaa Kaljalan suuntaan, sen yläpuolella "Lampijärven tie", tähän jälkikäteen piirretty (ilmeisesti rakennettu myöhemmin kuin muut tiet koska puuttuu monista vanhemmista kartoista), johtaa Vihtaniemeen, sitten kirjassa mainittu "Kivetty tie" Ohdasta Termolaan, ja pohjoisimpana Riihiön suuntaan johtava tie.

Kivetty tie oli mukulakivillä päällystetty. Suomalaiset tiesivät vanhemmasta tämän tien viereen rakennetusta tiestä, mutta itse Kivetty tie oli syyskuussa 1941 suomalaisille yllätys. Käsittääkseni kaikki nämä tiet eivät kuitenkaan olleet kivettyjä. Venäläisten "Karelskij Ukrepraion" eli Karjalan linnoitusvyöhyke kulkee suurin piirtein näiden teiden itäpään tasalla, pohjoiseen johtavan tien suuntaisesti pääsosin sen länsipuolella. Osittain tiet ovat saattaneet syntyä 1928 alkaneita linnoitusrakennustöitä palvelemaan, mutta toimivat tosiaan joukkoja rajalle päin vievinä kanavina talvisodan alussa ja tietysti kesäkuussa 1944.

Valokuvassa Kivetty tie kesällä 2005. Kivetyn tien varrella sijaitsee "kuuluisa" Ojasen bunkkeri. Asemasodan aikaan täällä taisteli JR 7, Ehrnroothin komentopaikka sijaitsi tien länsipäässä Termolassa Rajajoen törmällä. Nykyisin Ohdan - Termolan alue on suljettu sotilastukikohta.

Kiitokset Ilmariselle. Niin se vaan aika vierii vauhdilla. Meni melkein vuosi ettei tullut vierailtua sivuilla.