Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Tuolta yhdeltä toiselta foorumilta ohjattiin tänne asian tiimoilta.. eli laitetaas tuohon copy pastena sieltä.

Eli kysymys on Talvi ja Jatkosodassa tehty tiedustelutoiminta Suursaareen ja miksei myös muihin suomenlahden saariin.

Asia kiinnostaa minua erityisesti siitä syystä, että isoisäni oli kotoisin Suursaaresta ja joutui Talvisodan kynnyksellä evakkoon omasta kodistaan. Hän myös osallistui ilmeisesti "siviilinä" suursaareen kohdistuneeseen tiedusteluun niin talvi kuin jatkosodassakin. Ikävä kyllä hän kuoli kun olin vasta ala-asteella, joten en ikinä päässyt keskustelemaan asioista naamatusten. Isäni on kertonut, että vain kovassa kännissä hän avautui ja silloinkin tarinat olivat erittäin niukkoja.

Sen kuitenkin on kertonut, että ottivat venäläisen vangin ja tietojen saamiseksi olivat niin sanotusti uittaneet miestä avantojen välillä jään alla. Tarina ei kerro mitä tietoja saivat tai mitä vangille tapahtui, mutta tuskin oli onnellinen loppu venäläisen kannalta..

Nyt vanhemmalla iällä, kun oman suvun historia on alkanut kiinnostamaan enemmänkin olen ajatellut hieman selvitellä vaarin roolia sodassa, mutta näin amatöörinä ei tiedä mistä aloittaisi. Vaarista on jäljellä päämajaristi ja deaktivoitu parabellumi, mutta enemmänkin haluaisi siis tietää.

Onko foorumeilla sotahistoriantutkijoita, jotka tietävät jotain noista tiedusteluretkistä ja mistä tietoa itse voi etsiä? Voiko esimerkiksi jonnekin arkistoihin mennä tonkimaan? Olen nuoresta pojasta lähtien lukenut paljon sotakirjallisuutta, mutta jos niissä on jotain mainittu toiminnasta, niin on yleensä ohitettu parilla lauseella.

Onko tällä foorumilla asiaan perehtyneitä henkilöitä?

Snaibberi wrote:Tuolta yhdeltä toiselta foorumilta ohjattiin tänne asian tiimoilta..

Onko tällä foorumilla asiaan perehtyneitä henkilöitä?

Yleensä asiat on selvinnyt...ennemmin tai myöhemmin...ja välillä ihan perusteellisestikin,välillä vähän liiankin.

Pitäisi ehkä saada hiukan lisää perustietoa isoisäsi sotilaspalveluksesta, niin päästäisiin asiaan paremmin kiinni. Pienetkin yksityiskohdat auttavat, mahd. asiapaperit ja kuvat yms. ehkä vielä paremmin.
Muuten menee pelkän arvailun puolelle, etkä varmasti tahdo sitä?
Asiasta kiinnostunutta väkeä täältä toki löytyy ja vastauksiakin ollaan saatu kaivetuksi esiin...

Snaibberi wrote:

Hän myös osallistui ilmeisesti "siviilinä" suursaareen kohdistuneeseen tiedusteluun niin talvi kuin jatkosodassakin.

Eli siis, isoisäsi ei ollut sotilaspalveluksessa, vaan siviili, ymmärsinkö ?

Itse tiedustelusta en tiedä, odotellaan muita, mutta Suursaari tuntui olevan piikkinä neuvostoliitolihassa 30-luvun lopulla, sehän kuului niihin saariin, joita vaadittiin ennen talvisotaa luovuttamaan neuvostoliitolle.

Saari evakoitiin siviileistä ennen talvisodan puhkeamista, käsittääkseni ?

Saaresta käytiin taisteluja talvisodankuluessa ja se oli Suomalaisten hallussa ennen 13.3., mutta välirauhansopimuksella luovutettiin neuvostoliitolle.

Jatkosodassa 28.3.1942 Suursaari saatiin 26.-27.3. yöllä alakaneiden taisteluiden jälkeen takaisin. Taisteluita johti Kenraalimajuri Aaro Pajari ja pajarin 18.div joukkoja käytettiin takaisin valtaamiseen.

Suursaaressa oli käsittääkseni myös 1942-44 saksalaisia joukkoja, jotka jouduttiin sitten erillisrauhan tultua hätistämään saarelta ennen sen luovuttamista neuvostoliitolle jälleen...

- j o n i -

p.s. Suursaari, Seiskari, Lavansaari ja Tytärsaari ovat paikkoja joihin mielessäni olen suunnitellut matkailevani hyvinkin lähitulevaisuudessa.

Tiedot ovat erittäin vähäiset. Mitään asiakirjoja ei ole säilynyt ja ainoat "todisteet" ovat isän kertomat jutut ja kaapissa säilytyksessä olevat päämajaristi ja 7,65 parabellum pistooli.

Vaarin nimi on Toivo Jaakkola ja syntymäpaikka Suursaari 04.01.1906.
Kotipaikka evakkoon lähdön jälkeen Kotka.

Sotilasurasta ei siis ole mitään tietoa. Sotilasarvosta ei hajua. Sen siis tiedän, että toimi tiedustelijana suursaaren suunnalla, kun oli suursaarelainen kalastaja/salakuljettaja. Jostain muistan lukeneeni, että siviilejä käytettiin tedustelutoiminnassa, mutta en tiedä oliko vaari siviili vai ihan armeijan harmaissa. Ikää kyllä oli kertynyt sodan aikaan jo jonkinverran, joten päätyisin siihen siviilinä olemiseen. On kuitenkin saanut sen päämajaristin, joten jotain on tehnyt isänmaan hyväksi. Millä perusteilla tuota ristiä muuten jaettiin?

Paljon ei siis ole pohjatietoja annettavana

http://www.yle.fi/player/player.jsp?nam ... %2F03048_1

Pajarin puhe, Suursaaren takaisinvaltauksesta !

...eikös tiedustelu ollut päämajan alainen, joten päämajaristi olisi aika luonnollinen ! Mutta noiden muistoristejen myönnöstä en tiedä, olisiko myönnetty siviilille ?

No on minunkin toiselle papalle annettu aikoinaan talvisodanmuistomitali alaikäisenä, hän virallisesti astui 17 vuotiaana palvelukseen vasta 1943, mutta talvisodassa toimi ilmatiedustelusssa täällä Lappeenrannassa.

Pellumi olisi hyvinkin voinut vaihtaa omistajaa juuri näiden saksalaisjoukkojen miesten kesken ?

- j o n i -

Suursaaren Kiiskinkylässä on ainakin kaksi Jaakkola -nimistä kalastajaa tuomittu v. -33 sakkoihin ja yksi jopa vankeuteen alkoholin salakuljetuksesta. Samaa sukuako mahdollisesti?
http://www.genealogia.fi/hakem/salakuljettajat.htm

Niilo Lappalaisen kirja Suursaari toisessa maailmansodassa voi myös antaa lisävaloa tapahtumiin. Joskus olen senkin lukenut, mutta siitä on jo hiukan aikaa...

Täytyy tässä hiukan paremmalla ajalla tutkailla lisää asiaa ja palata sitten siihen mahd. paremmilla tiedoilla.

Komendantti wrote:Suursaaren Kiiskinkylässä on ainakin kaksi Jaakkola -nimistä kalastajaa tuomittu v. -33 sakkoihin ja yksi jopa vankeuteen alkoholin salakuljetuksesta. Samaa sukuako mahdollisesti?
http://www.genealogia.fi/hakem/salakuljettajat.htm

Samaa sukua

Suursaaren Jaakkolat olivat enemmän tai vähemmän sukua keskenään. Taisi olla vaarin veli yksi listassa mainituista Jaakkoloista.

Tulee vain mieleen, että olisiko isoisäsi mahtanut olla komentajakapteeni Jouko Pirhosen päälliköimän Moottoritorpedovenelaivueen mukana esim. veneenkuljettajana tai luotsina (kalastaja kun oli ja "kalavedet" olivat tuttuja), kyseinen osasto kun suoritti useita miinoitus- ja tiedusteluretkiä Suursaarelle.

Kuva-aineistoa voi löytyä myös niinkin oudosta lähteestä kuin taidenäyttelyistä ja -kirjoista. Mm. Oskari Paatela maalasi useita akvarelleja Suursaaresta.

Rokka wrote:Saari evakoitiin siviileistä ennen talvisodan puhkeamista, käsittääkseni ?

Näin on. Saarelle jäi vain noin 30 hengen vahvuinen vartio-osasto, joka poistui saarelta heti 1.12. -39 ennen kuin N-liiton joukot nousivat sinne kovalla rytinällä 1. - 3.12.

Rokka wrote:Saaresta käytiin taisteluja talvisodankuluessa ja se oli Suomalaisten hallussa ennen 13.3., mutta välirauhansopimuksella luovutettiin neuvostoliitolle.

Talvisodan alkaessa Kotkan lohkon edustalla olevia saaria ei sisällytetty puolustettavaan merialueeseen. Näin ollen sen pitämistä ei siis edes suunniteltu YH:n aikana sodan mahdollisesti syttyessä. Sodan sytyttyä ja suomalaisten jätettyä saaren, merivoimien miina- ja torpedoveneet tosin suorittivat miinoitusta ja iskuja aivan saaren lähialueella aina niin kauan, kunnes meren jäätyminen esti toiminnan.
Ja eikös se ollutkin niin, etteivät suomalaisjoukot enää talvisodan aikana edes yrittäneetkään vallata saarta takaisin?
Saari tuli siis takaisin suomalaisten haltuun vasta jatkosodassa.

Rokka wrote:Suursaaressa oli käsittääkseni myös 1942-44 saksalaisia joukkoja, jotka jouduttiin sitten erillisrauhan tultua hätistämään saarelta ennen sen luovuttamista neuvostoliitolle jälleen...

Suursaarella todella oli RTR 12:n joukkojen lisäksi myös pieni määrä saksalaisjoukkoja, mutta vain hyvin nimellisesti ja etupäässä erityistehtävissä, kuten esim. Haukkavuoren tutka-asemalla, jonne suomalaisilla oli rajoitettu pääsy. Myös mm. saksalaiset sukellusveneet käyttivät Suursaarta satamapaikkana.
Saksalaiset poistuivat rauhallisesti viimeistä miestä myöten saarelta heti välirauhansopimuksen synnyttyä. Berliinistä kuitenkin saapui lähes heti Tallinnan Kriegsmarinen osastolle käsky toteuttaa suunnitelma "Tanne Ost", joka käytännössä tarkoitti Suursaaren valtausta saksalaiskäsiin, joko suosiolla tai voimatoimin.
Aamuyöllä 15.9. -44 saapuikin nopeasti kokoonpantu saksalainen maihinnousuosasto Suursaaren edustalle, ja kun maihinnousuosaston johtaja sai suomalaiskomentajalta evltn Martti Miettiseltä kieltävän vastauksen saaren luovutusvaatimukselle (Mannerheim oli antanut evltn Miettiselle henkilökohtaisen ehdottoman vaatimuksen olla luovuttamatta saarta saksalaisille), aloittivat saksalaiset alukset maihinnousun saarelle. Suomalaiset avasivat tulen raskailla aseilla maihinnousuosaston aluksia vastaan. Taistelut jatkuivat aamuyöstä aina seuraavaan iltaan saakka, jolloin saksalaisilla joukoilla oli enää vain tyhjä meri selkänsä takana - saksalaisalukset irtautuivat, kun Neuvostoilmavoimat aloittivat ilmahyökkäykset niitä vastaan aamunkoitteesta alkaen - ja hyvin kapealle rannikkokaistaleelle työnnetyt saksalaisjoukot totesivat taistelun toivottomaksi osaltaan, jolloin kaikki saksalaiset käskettiin lopulta laskemaan aseensa ja antautumaan suomalaisille.
Suursaarella siis ammuttiin ne ensimmäiset laukaukset saksalaisia aseveljiä vastaan.
Tästä "Tanne Ost" -operaatiosta on myös kirjoitettu mm. yksi mielenkiintoinen ja tarkasti tapahtumat kuvaava kirja "Suursaaren sota - Kun Suomi Saksan voitti", kirjoittajana YTT Pentti Salmelin, joka itse koki nuorena upseerina kyseiset tapahtumat Suursaarella.
Tiivistelmän voi silmäillä täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Tanne_Ost

Eräs korvaamaton tappio kärsittiin Suursaaren evakuoimisen myötä. Sellainen tappio, jota ei voida korjata vaikka saataisiin Suursaari takaisin. Kaiken lisäksi tämä tappio oli 'itseaiheutettu'. Mistähän on kysymys?

smokeball wrote:Eräs korvaamaton tappio kärsittiin Suursaaren evakuoimisen myötä. Sellainen tappio, jota ei voida korjata vaikka saataisiin Suursaari takaisin. Kaiken lisäksi tämä tappio oli 'itseaiheutettu'. Mistähän on kysymys?

Liittyisikö erääseen Suurkylän rannan tuntumassa olleeseen komeaan valkoiseen ja hyvin tunnettuun puurakennukseen...?

Kyse ei ole rakennuksista.