Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Noin sata vuotta sitten aloitettiin todella mittavat puolustuslaitteiden rakennushommat Suomenlahden alueella. Tuolloin vahvistettiin lujasti meri- ja rannikkopuolustusta aina Ahvenanmaalta alkaen. Suomenladelle valmistui muutamia tykeillä suljettavia tasoja.
Samanaikaisesti tehtiin myös maakunnoitteita lähes koko Suomen alueelle. Vahvimmat maalinnoitukset rakennettiin lähinnä Helsingin ja Viipurin alueelle. Helsingin linnoitukista löytyy netistäkin melko paljon tietoja kuten koko laajasta järjestelmastäkin.
Olen yrittänyt etsiä tietoja Viipurin ympärille tehdyistä kantalinnoitteista mutta melko laihoin tuloksin. Joissain kirjoissa niistä jotain mainitaan, mutta tosi vähän.
Mistäköhän lähteistä yksityiskohtaisempaa tietoa olisi saatavissa?
Tähän liittyviä luolia on muunmuassa Viipurin länsipuolella, kuten esimerkiksi surullisen kuuluisa Rautakorven varastoluola. Viipurin ohitustien varrella näkyy osa betonirakenteista joita on lähi alueella hyvinkin paljon. Ovat vaan niin ihmeellisiä rakenteita ettei perus jalkaväkimies pääse systeemeistä oikein jyvälle. Mielenkiintoinen kohde käydä silmäilemässä jos sielläpäin satutte liikuskelemaan. Lisätietoja´, kiitos!

vilipoika wrote: Mistäköhän lähteistä yksityiskohtaisempaa tietoa olisi saatavissa?

Ei varsinaisesti täsmätietoa,mutta Reino Arimon Suomen Linnoittamisen Historia 1918-1944 kannattaa selata.

http://www.nortfort.ru/index_e.html

Selattu on, mutta Arimon teos kertoo nykyisen tynkäSuomen alueella olevista linnoituksista.

Aika hyvä linkki turistimatkaa ajatellen. Laatokan ympäriltä löytyy aika monta keskiaikaista linnaa yllättävän hyvässä kunnossa.
Mannerheim -linjalta oli outo ammuskuori kuvattuna.

Ainakin täällä espoossa on jäljellä tsaarinaikaisia hienosti suunniteltuja, kiveen louhittuja ja ampumasektorit tarkasti mietittyjä asemia. Itse asiassa koko linnoitusketju kiersi Helsingin. Ei voi kuin vain ihmetellä sitä vaivaa ja rahaa, jota siihenkin upotettiin. Asiantuntemusta myös.

Helsingin aluetta linnoitettiin maalinnoituksilla tosi pakjon ennen ensimmäistä maailmansotaa juuri samasta syystä kun Viipurinkin seutua. Niistä Hesan linnoituksista löytyy paljon tietoakin monista eri lähteistä. Ilmeisesti linnoitusten piirrustuksetkin jäivät vallankumouksen jälkeen Suomeen. En tiedä varmuudella. Joka tapauksessa niistä on tehty monia tutkimuksia ja selosteita. Valitettavasti ryöstetylle alueelle jääneistä linnoitteista ei tietoja ole kun hyvin vähän.
PS Kävin eilen Säkkijärven Ristiniemen rannikkolinnakkeella tutkimassa eteläisen tykin (12 tuuman peli) valtaisaa asemaa ja myös Tienhaaran alueella olevassa tukikohdassa josta ensimmäisessä puheenvuorossa mainitsen.

Kuivasaaressa on se kaksoistorninen venäläinen tykkiasema, joka kunnostettiin. Tuumalukua en muista, mutta hirveän isija ne ovat.. Löysinkin googlettamalla. Lisää löytyy.
http://www.rt-kilta.net/kuivasaari.html

Isä oli Suomenlinnassa ja sillä on kuvia jossa hän on 12" tykin putkessa persiitä myöten.Tykistä on joitain kuvia mutta kun kilautin hän ei tietenkään muista missä ne ovat.Pääsi siviiliin 10.10.-60 .

Mosun laittamassa linkissä kerrotaan juuri tarkoittamastani merilinnoituksesta jota rakennettiin ennen ensimmäistä maailmansotaa.
Kertomus 12" tykistä liittyy oleellisesti eiliseen vierailukohteeseen Säkkijärven Ristiniemessä. Kuten kertomuksessa mainittiin itsenäisen Suomen rannikon puolustus perustui pääasiassa autonomian ajan rt linnakkeisiin joita täydennettiin tarvittavilta osin. Tälläinen täydentävä linnake valmistui 1938 juuri Ristiniemeen.
Tulipa jälleen kerran mieleen huikeat aatokset siitä, miten saamarinmoisia askareita tälläiset hankkeet aikoinaan ovat olleet. Monikerroksinen tykkikokonaisuus vaati hitonmoisen betoni pakkauksen, ehkä 1000-2000 kuutiota teräsbetonia (näppituntuma). Pelkän putken liikuttelu keskelle korpea, vaikkakin jonkinlaista rautatietä pitkin on ollut suunnattoman tuntuinen ponnistus.
Näitä Ristiniemen tykkejä käytettiin talvisodassa vaikka niistä toinen menikin käyttökelvottomaksi jo kättelyssä kun ei maltettu kuulemma tehdä tarvittavia lämmittely laukauksia vaan ryhdyttiin tulittamaan "kylmällä" putkella.
Vaitettavasti rannikkotykistön merkitys ja vaikutus maasodankäyntiin viime sodissamme on jäänyt kovin vähälle vaikka mainetekoja on kuitenkin merkittävästi. Mielenkiintoinen aselaji josta meikäläinen ritsamies ymmärtää kovin vähän, mutta pikkuhiljaa näkymä avartuu, toivottavasti.

Rt:n historia on aikalailla hajallaan, varsinkin Venäjän vallan aika - sitä sivutaan usein suomalaisissa alan historiateoksissa, mutta syvällisemmin siihen ei useinkaan puututa. Olen ymmärtänyt, että Venäjällä on tehty kohtuullisen hyvä historiikki asiasta (muistaakseni kirjoittaja oli Amirhanov). Teosta on kuulemma käännetty suomeksi, mutta julki se ei vieläkään tullut (odotan kuin kuuta nousevaksi, kun en osaa venättä).

Pitänee tutkia omaa "kirjastoa" ja katsella, mitä lähdevinkkejä kannattaisi antaa. Koetan palata asiaan lähitulevaisuudessa.

Venäläiset lähtivät rakentamaan merilinnoitusta monistakin syistä nykyisen Pietari suojaksi.
Venäjä oli menettänyt Itämeren laivaston Japania vastaan sodassa 1905 ja tarvi näinollen Pietarin suojaksi tuon linnoitus vyöhykkeen johon Helsingin alue myös lukeuti.
Helsingin maanpuoleinen linnoitus oli yksi keskeisin kokonaisuus. Se oli siis nykyisen Suomenlinnan suoja maaltapäin tulevaa vihollista vastaan.
Linnoittamassa oli venäläisiä, upseerit johtivat ja suomalaiset urakoi. Mukaan oli haalittu myös Kiinan suunnasta työmiehiä, mutta he eivät pärjänneet näillä karuilla maisemilla. Rahoituksen hoiti osittain, muistaisin niin, Alaskan myyntitulot ja Ranska.
Sellainen nyanssi vielä, maalinnoitus tehtiin kuitenkin liian lähelle rannikkoa.
Kuivasaaren kaksoistornista sen verran huhupuheita. 60-luvulla kun torni kanunoineen otettiin käyttöön, se oli ja on ympäripyörivä, oli sillä myös tarkoitus torjua Seutulan lentokentän aluetta, kantamaa kun oli 40-45 km.

Muistelisin lukeneeni ,että suomalaiset muuttivat linnoituksia ennen sotia muunmuassa hajasijoittamalla tykit pois tykkirintamasta.Myös kaluston ampumaetäisyyttä saatiin joillain malleilla(ainakin 152Canet)kasvatettua alkuperäisestä.

Joo, aika paljon hajasijoitustöitä oli ehditty tehdä. Esimerkkinä Koiviston Saarenpään linnoitus, jonka 6 254/45D -tykkiä oli siirretty vanhasta rintama-asettelusta hajasijoitukseen - tuskin olisikaan muuten selvinnyt Talvisodan alun kovista taisteluista pommikoneita ja taistelulaivoja vastaan. Olen joskus kirjoittanut "Rannikonpuolustaja"-lehteen jutun tästä taistelusta, saatavilla word-tiedostona, kysy yv:llä jos kiinnostaa.

Jonkin verran juttua alkuperäisestä Pietari Suuren merilinnoituksesta löytyy vanhasta Rannikkotykistön historia -teoksesta. Voi löytyä kirjaston varastosta jos ei enää hyllystä. Omani ostin joskus huutonetistä, muta ei ole usein ollut tarjolla. Myös vanhoissa Rannikkotykistön vuosikirjoissa (julkaisija Rannikkotykistän upseeriyhdistys) on joitain aiheeseen liittyviä kirjoituksia (näitäkin voi kysyä kirjastosta tai sitten etsiä divareista, joskus on ollut huutonetissäkin kohtuu hinnalla).