Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Sodanajan konekiväärikomppaniahan on eräs tunnetuimmista (!) yksiköistä, mutta tuntemus rajoittuu lähinnä Tuntemattoman tapahtumiin.
Kokoonpanoltaan komppania on melko erikoinen, ainakin joidenkin tietojen mukaan. Muunmuassa huoltojoukkue ilmoitetaan melko mieslukuisaksi johtuen patruunankantajista (?). Erikoisinta mielestäni on kuitenkin mittausryhmä ja tulenjohtoryhmä.
Onkohan nämä kyseiset ryhmät kaaritulen ampumista varten, jolloin ampumaetäisyys voisi olla jopa pari kilometriä ? Olen yrittänyt etsiskellä tietoja monista lähteistä, mutta huonolla tuloksella, kun ei satu olemaan käytettävissäni kyseisiä sodanajan ohjesääntöjä.
Tällä foorumilla liikkuu varmaan alaan vihkiytyneitä jota kertonevat asian oikeaa laitaa. Kiitos tiedoista jo etukäteen.

Nopeasti: jv-pataljoonassa oli oma 3-putkinen 81mm krh-joukkue, joka tarvitsi luonnollisesti tulenjohtovoimaa, joka puolestaan löytyi pataljoonan konekiväärikomppaniasta (mittaus- ja tulenjohtoryhmä).
Tykistön tulen johtamista varten tarvittava tulenjohtovoima sen sijaan alistettiin suoraan ko. tykistön tulenjohtueelta sen epäsuoraa tulta tarvitsevan jalkaväkijoukon käyttöön.


...Ja tämänhän voisi nyt sitten siirtää Suomen sotahistoria -osioon?

Konekiväärikomppania (KKK) kuului jv-pataljoonan määrävahvuuteen yhdessä kolmen jv-komppanian kanssa. KKK:n kuului:
- komppanianpäällikkö
- komentoryhmä
- tj-au (rj)
- et.mitt.au
- 2 et.mitt.
- mittausau
- 4 mittausmiestä
- viestiau
- 3 viestimiestä
- kss-au
- 3 kss.miestä
- 3 tst.lähettiä

- 3 kk-joukkuetta
- joukkueenjohtaja
- 2 puolijoukkueenjohtaja
- 2 tst-lähettiä
- 4 kk-ryhmää
- kiväärinjohtaja
- ampuja
- ampujan apulainen
- tähystäjä
- patruunankantaja

- toimitusjoukkue
- komppanian vääpeli (jj)
- kirjuri
- lääkintäryhmä
- lääk.au
- 2 sairaankantajaa
- a-tarvikeryhmä
- aseseppä-au
- aseseppä
- 24 patruunankantajaa
- toimitusryhmä
- talous-au
- kuormasto- ja eläinlääk.au
- muonittaja
- 2 keittäjää
- suutari
- räätäli

kokonaiskirjavahvuus: 4+30+120, 25 hevosta, 20 ajoneuvoa, 2 polkypyörää.

Lähde: P.Huhtala: Upseeri. WSOY 1942 ja Roos-Ekman-Susi: Upseeri käsikirja. Otava 1936

Canet wrote:Konekiväärikomppania (KKK) kuului jv-pataljoonan määrävahvuuteen yhdessä kolmen jv-komppanian kanssa. KKK:n kuului:
- komppanianpäällikkö
- komentoryhmä
- tj-au (rj)
- et.mitt.au
- 2 et.mitt.
- mittausau
- 4 mittausmiestä
- viestiau
- 3 viestimiestä
- kss-au
- 3 kss.miestä
- 3 tst.lähettiä

- -

Lähde: P.Huhtala: Upseeri. WSOY 1942 ja Roos-Ekman-Susi: Upseeri käsikirja. Otava 1936

No niin, siinähän tuo tarkemmin selvisikin, eli kyseessä oli siis Konekiväärikomppanian komentoryhmän tulenjohto- ja mittauspartio.
Vuoden 1941-42 kokoonpanoissa puolestaan nuo tulenjohto- ja mittausosat olivat jo kokonaan poistuneet KKK:n organisaatiosta ja ilmestyneet suoraan jv-pataljoonan krh-joukkueen organisaatioon kolmena eri partiona (1 au + 3 tjm), yksi partio kussakin krh-ryhmässä.
http://www.jaegerplatoon.net/FORMATIONS3.htm

Ei tunnu oikein menevän jakeluun miksi nämä ryhmät kuuluivat juuri konekiväärikomppaniaan.

vilipoika wrote:Ei tunnu oikein menevän jakeluun miksi nämä ryhmät kuuluivat juuri konekiväärikomppaniaan.

Krh-tulijoukkue pysyi samaan aikaan takana, kun taas KKK liikkui muun jalkaväen mukana tulitukena aivan edessä, jolloin myös KrhJ:n tulenjohtopartion paikka on kaiketi ajateltu parhaimmaksi "tukiyksikkönä" toimivan KKK:n mukana.
Jatkosodan edetessähän tämä asia sitten jo muuttuikin.

Käsittääkseni konekiväärikomppania toimi tuskin koskaan koossa vaan se oli jaettuna joukkueittain kiväärikomppanioille vahvennukseksi. Poikkeuksiakin varmaan oli tilanteesta riippuen. Samoin tietenkin tulenjohto ja mittaus tyhmä oli alistettu painopisteen komppanialle tai komppanioille, varmaan kuitenkin niin että se toimi aina siellä missä sitä tarvittiin. Jotenkin vieläkin tuntuu aika oudolta että se oli orgaanisesti KKK:n kokoonpanossa, mutta ... Siis koko pataljoonassa ei ollut peruskuviossa muuta tulenjohtovoimaa kun konekiväärikomppanian ryhmä. Tietenkin tulenjohtajia tuli vahvennukseksi tykistöltä ja krh komppaniasta.
Merkittävää tulivoimaa edustavan konekiväärikomppanian toiminta kiinnostaisi laajemminkin, kun vaan tietäisi mistä tietoja voisi etsiä ja löytää.

vilipoika wrote:Käsittääkseni konekiväärikomppania toimi tuskin koskaan koossa vaan se oli jaettuna joukkueittain kiväärikomppanioille vahvennukseksi. Poikkeuksiakin varmaan oli tilanteesta riippuen. Samoin tietenkin tulenjohto ja mittaus tyhmä oli alistettu painopisteen komppanialle tai komppanioille, varmaan kuitenkin niin että se toimi aina siellä missä sitä tarvittiin.

Juuri näin.

vilipoika wrote:Jotenkin vieläkin tuntuu aika oudolta että se oli orgaanisesti KKK:n kokoonpanossa, mutta ...

Niin, mutta siellä se nyt kuitenkin tuolloin oli sijoitettuna - pataljoonan krh-joukkue kun käsitti vain pelkän tulijoukkueen.
Myöhemminhän (1941-42) sitten tuo tulenjohtopuoli siirtyikin jo pois KKK:sta suoraan KrhJ:n organisaatioon.

vilipoika wrote:Siis koko pataljoonassa ei ollut peruskuviossa muuta tulenjohtovoimaa kun konekiväärikomppanian ryhmä.

Oikein!

vilipoika wrote:Tietenkin tulenjohtajia tuli vahvennukseksi tykistöltä ja krh komppaniasta.

Ja taas oikein.

Noista vanhoista käsikirjoista voisi aloittaa tietojen haun. Huhtalan jostain kirjasta löytyy mm. kk:n epäsuorasta tulesta asiaa. Jos et ole hankkinut kokoelmiisi tuollaisia kirjoja, voin ottaa muutaman valokopion. Jos kiinnostaa, yv:tä.

Canet wrote:- - kk:n epäsuorasta tulesta asiaa.

Epäsuora tuli konekiväärillä oli toki mahdollista ja vaihtoehtoinen menetelmä, joskaan asetta ei juuri koskaan meillä käytännössä sillä tavoin käytetty. Tämänlaisen tulitoiminnan vuoksi en todellakaan usko varatun omaa tulenjohtomiehistöä KKK:aan - samaan aikaan kun pataljoonan ainoa epäsuoran tulen tulijoukkue KrhJ oli ilman minkäänlaista omaa tj-henkilöstöä.
Eli 1 + 1.