Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

IS otsikoi mielenkiintoisen arvion, joka varmaan on suuntaa antava sodan kustannuksista. Muistelen, että täälläkin asiasto heräteltiin keskustelua, mutten löytänyt artikkelia. Täytyy laittaa tuo pikkujättiläinen toivomuslistalle !

Vuoden 1918 sota oli jättimäisen kallis! (02.09.2009 06:45)

Sota Suomessa keväällä 1918 maksoi summan, joka vastaisi kahta kolmasosaa nykyisestä valtion budjetista. Suomen Pankki jäi sodan alussa punaisten haltuun ja toimi punaisten valtionpankkina. Se joutui rahoittamaan vallankumousta 171 miljoonalla silloisella markalla, joista vääriä seteleitä oli 77 miljoonaa.

Tappiota Suomen Pankki teki punaisten komennossa 116 miljoonaa markkaa.

Näin laskee professori Pertti Haapala, joka on toinen tiistaina julkaistun Sisällissodan Pikkujättiläisen (WSOY 2009) toimittaja.

Haapala on kaivanut esiin sodan kustannuksia, joita ei ole liiemmin puitu sittemmin kun sotavahingoista korvattiin osa 1920-luvulla.

Myöskään valkoisella Vaasan hallituksella ei ollut riittävästi rahaa. Sitä piti lainata mm. Suomen Pankin paikalliskonttoreilta, jotka jäivät valkoisten puolelle, yksityisistä pankeista, Ruotsista ja Norjasta. Lisäksi kansalaisilta kerättiin vapauden lainoja.

Sotatoimien kustannukseksi Haapala laskee 610 miljoonaa silloista markkaa.

Valkoiset sotivat isommalla 350 miljoonan budjetilla. Punaisilla oli käytössään 260 miljoonaa.

Taloudellisia vahinkoja osapuolet aiheuttivat 231 miljoonaa markkaa.

Nykyrahassa hurjat
30 miljardia!

Kokonaishinnaksi sodalle tuli näin 841 miljoonaa markkaa, joka oli 16 prosenttia silloisesta bruttokansantuotteesta.

Samanlaisen kärhämöinnin - yhtä tuhoisan ja tehokkaan - lasku olisi nyt liki 30 miljardia euroa. Se on 2/3 valtion budjetista!

Valtio korvasi myöhemmin vahingoista vain 148 miljoonaa markkaa, koska punaisten puolella toimineille ei maksettu mitään. Samoin jäivät vaille korvauksia suurten omaisuuksia haltijat.

I maailmansodan kokonaiskustannukset olivat vielä suuremmat. Suomen bruttokansantuotteesta menetettiin vuosina 1914-21 puolentoista vuoden tulo. Vuonna 1918 väestön piti nipistää kulutustasostaan kolmannes.

Venäjän armeija ehti ennen vuotta 1918 aiheuttaa merkittävät kulut metsänhakkuilla, linnoitustöillä sekä majoituskuluina ja karjan pakko-ottoina.

Tarton rauhan neuvotteluissa 1920 Suomi esitti kolmen miljardin laskun, jossa suurin erä oli Venäjälle jäänyt suomalaisten omaisuus, kuten rautatieyhteys Pietariin ja Pietarin Suomen-asema.

Lasku kuitattiin Suomeen jääneellä venäläisellä omaisuudella ja mm. Petsamolla.

Historian opetuksessa on aina sanottu Petsamon olleen Aleksantei II lupaama vaihto Rajajoen mutkan (asetehtaan) siirtämisestä Venäjän puolelle. Lisäksi on aina sanottu vaihtona käytetyn kahta Suomeen halullista Itä-Karjalan kuntaa Repolaa ja Porajärveä.

Sinänsä meidän aikaamme kuvastavaa määrittää sisällissota sen rahallisten kustannusten kautta.

smokeball wrote:Sinänsä meidän aikaamme kuvastavaa määrittää sisällissota sen rahallisten kustannusten kautta.

Todellakin - kaikki kun tunnutaan mitattavan nykyisin vain ja ainoastaan rahassa.
Mahtoikohan tuo löytyä talousuutisista, kun linkkiä uutiseen ei ollut?

Ihmishengille ei tietysti voi laskea rahallista arvoa, mutta melkoinen työpanos uuden tasavallan rakentamiseen jäi sodan vuoksi kuolleilta saamatta.

Rahallahan nykyisin kaikki mitataan - sijoittaja on kuningas - kilpailevat, kuka pienimmällä sijoitukselle saa aikaan eniten irtisanottuja..

Tässäpä linkki laskelmaan http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotim ... id=1725907

smokeball wrote:Tässäpä linkki laskelmaan http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotim ... id=1725907

...Yllätys: Sakari Nupponen, Ilta-Sanomien taloustoimittaja

Komendantti wrote:

smokeball wrote:Tässäpä linkki laskelmaan http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotim ... id=1725907

...Yllätys: Sakari Nupponen, Ilta-Sanomien taloustoimittaja

Eikös nuo laskemat ole enemminkin tuossa jutussa mainitusta professori Pertti Haapalan Sisällissodan Pikkujättiläisestä (WSOY 2009) ?

Toisaalta raha on helpompi ihmisen ymmärtää nykyään kuin puute ja menetys ? Mutta kyllä ihmishengellekin voidaan laskea "arvo" kansantaloudellisesti, liian aikaisin päättynyt elämä on taloudellisesti suuri menetys !

- j o n i -

Rokka wrote:Mutta kyllä ihmishengellekin voidaan laskea "arvo" kansantaloudellisesti, liian aikaisin päättynyt elämä on taloudellisesti suuri menetys !

Sarkastisesti ajateltuna ihmishengen rahallista arvoa laskevien on ilmeisen pakko ajatella asian riippuvan laskettavasta "tuoteyksiköstä" (lue: henkilöstä) kuinka paljon tälle voi tämän debet-(tuotto) ja kredit-(kustannukset) -tilien saldoiksi yhteenlaskea, ja mitä näiden laskettu tase viimeisenä päivänä näyttää...
Voidaanhan tuossa sitten jonkinlaisena ajatusleikkinä vertailla noita "taseita" esimerkiksi pitkän ja tunnollisen työuran tehnyttä henkilöä paatuneeseen ja pitkää tuomiota istuvaan elinkautisvankiin.
Ja tietenkin kun on suoritettu riittävän kattava laskenta erilaisten ihmisten "rahallisista arvoista", niin voidaan kai jo aikalailla alkaa määrittelemään tavallisen perussuomalaisenkin keskiverto-ovh-arvo.

Kaikkihan voidaan toki halutessa "laskea rahassa", mutta...

Jep, aivan... yhteiskuntaa vaan nykyään pyörittää vaan raha ja sen tuotto !? Kaikelle määritetään rahallinen/taloudellinen arvo

Kohta se varmaan Pyhä Pietarikin kassakoneella näpyttelee isolla portilla sielun taloudellisen tuotoksen ja kertoo suunnan tästä

Rokka wrote:Kohta se varmaan Pyhä Pietarikin kassakoneella näpyttelee isolla portilla sielun taloudellisen tuotoksen ja kertoo suunnan tästä

Pyhä Pietari: "- Jaahas, Mikko Möttönen... katsotaanpas. Tämä näyttäisi nyt siltä, että teille olisi näiden koneen näyttämien taseiden mukaan luvassa tuollaiset seitsemän vuotta ja kolme kuukautta 2. luokan taivasosuutta... Tervetuloa!"

Pyhä Pietari (jatkaa vielä ääntään hiljentäen): "- Kuulkaas herra Möttönen... voitaisiinhan me kyllä koettaa vielä vaihtaa tämä tuonne 1. luokkaankin, jos haluaisitte valita sitä ennen tuollaiset kymmenen vuotta kummittelua entisen esimiehenne kesähuvilalla...?"



(...Pitäisiköhän koettaa pysyä välillä aiheessakin? )

Missähän portilla se Pietari vaikuttaa, ettei vain Sankt Petersburgin portilla?

Olen joskus kuullut myös laskelmia liikenteessä menehtyneitten rahallisesta arvosta juuri menetetyn oletetun kansantaloudellisen hyödyn määränä.

Päästäänhän tästä tietysti tekemään laskelmia ihmisen talousarvosta. Suurin menetys olisi tietysti juuri valmiiksi koulutetun menetys, jossain kulkee sitten optimi, varmaan pitkään eläkkeellä kituuttava ja geriatrista hoitoa tarvitseva kääntyy jossain vaiheessa tappioksi.. Eli tästä voisi sitten johtaa jo maanpäällä tapahtuvan hyötylaskennan: "Jaha, kun ynnätään tuottavuutenne yhteen niin työ- kuin vapaa-aikana, vähennetään siitä koulutus- ja hoito/huoltokustannuksenne, näkyy, että pääsemme nollapisteeseen ensi tiistaina klo 14.17. Josko sitten tulisitte sinä päivänä klo 13.30 loppukäsittelyyn.."

Joskus muuten tuntuu, että kvartaalitalous voi vielä johtaa tuollaiseen.

Ei kai nyt sentään nollatulosta olla tekemässä? Eli tuohon Monsieur Canetin arvioon tulee toki laskea myös sellainen vuotuinen noin 8% tuotto-odotus. Tästä päästäänkin sitten jo mielenkiintoisen varhaiseen poistoon

Canet wrote:Päästäänhän tästä tietysti tekemään laskelmia ihmisen talousarvosta. Suurin menetys olisi tietysti juuri valmiiksi koulutetun menetys, jossain kulkee sitten optimi, varmaan pitkään eläkkeellä kituuttava ja geriatrista hoitoa tarvitseva kääntyy jossain vaiheessa tappioksi.. Eli tästä voisi sitten johtaa jo maanpäällä tapahtuvan hyötylaskennan: "Jaha, kun ynnätään tuottavuutenne yhteen niin työ- kuin vapaa-aikana, vähennetään siitä koulutus- ja hoito/huoltokustannuksenne, näkyy, että pääsemme nollapisteeseen ensi tiistaina klo 14.17. Josko sitten tulisitte sinä päivänä klo 13.30 loppukäsittelyyn.."

Joskus muuten tuntuu, että kvartaalitalous voi vielä johtaa tuollaiseen.

Niinpä. Markkinatalous äärimmilleen vietynä on puhdasta talousfasismia. Ei mitään muuta. Toivottavasti noin pitkälle ei sentään tarvitse mennä, ennen kuin heiluri heilahtaa toiseen suuntaan.