"Itsenäisen Suomen jv:n raskaat aseet ja ryhmäaseet"-kirja

[JTV]

Sivulla 16 on viite 3, joka sivulla 25 kertoo, että venäläisiä 37 mm jv-tykkejä oli kolmea eri mallia. Mikäs se kolmas oli, kun kirja esittelee sivuilla 49-52 vain kaksi mallia, eikä nimikkeistöissäkään sivulla 28 ole mainittu enempää?

Voisi olla 37-mm Maklen, eli keisarillisen Venäjän 1. MS:n aikana hankkima McLean Poole automaattikanuuna asennettuna pyöräjalustalle?:

http://armoredcars-ww-one.blogspot.fi/2 ... st_24.html

[Juha Tompuri]

Sivulla 16 on viite 3, joka sivulla 25 kertoo, että venäläisiä 37 mm jv-tykkejä oli kolmea eri mallia. Mikäs se kolmas oli, kun kirja esittelee sivuilla 49-52 vain kaksi mallia, eikä nimikkeistöissäkään sivulla 28 ole mainittu enempää?

Voisi olla 37-mm Maklen, eli keisarillisen Venäjän 1. MS:n aikana hankkima McLean Poole automaattikanuuna asennettuna pyöräjalustalle?:

http://armoredcars-ww-one.blogspot.fi/2 ... st_24.html

Tai sitten sivun 50 ja 52 (+138?) lähdeviitteissä mainittu kevyt miinanheittäjä M/16?
Eli ajatusvirhe teoksessa?

Oliko Suomessa pyöräjalustaisia McLean Pooleja?

t: Juha

[LV]

Sivulla 16 on viite 3, joka sivulla 25 kertoo, että venäläisiä 37 mm jv-tykkejä oli kolmea eri mallia. Mikäs se kolmas oli, kun kirja esittelee sivuilla 49-52 vain kaksi mallia, eikä nimikkeistöissäkään sivulla 28 ole mainittu enempää?

Voisi olla 37-mm Maklen, eli keisarillisen Venäjän 1. MS:n aikana hankkima McLean Poole automaattikanuuna asennettuna pyöräjalustalle?:

http://armoredcars-ww-one.blogspot.fi/2 ... st_24.html

Tuossa onkin mielenkiintoinen tykki. Suunnittelijana oli yhdysvaltalainen lääkäri ja keksijä Samuel Neal McClean (eikä siis McLean). McClean oli suunnitellut ensimmäisen 37 mm konetykkinsä jo aivan 1900-luvun alussa, mutta luotettavuusongelmista kärsineet aseet eivät tahtoneet mennä kaupaksi. Tilanne muuttui vuonna 1916 kun Venäjä tilasi 300 McCleanin konetykkiä, joista reilut 200 toimitettiin.

[Berlioz]

Talvisodan aikaisissa jv-tilanneilmoituksissa ei ainakaan mainita kuin 37 K/14 ja K/15. Enqvistin mukaan McClean Pooleja jäi Suomeen 5 kpl, mutta ilmeisesti kaikki kartiolavetilla.

[Juha Tompuri]

S.70-71
Itävaltalaiset ja Italialaiset 47 mm:n Böhler-kanuunat

Kirjassa mainitaan maita joihin ko tykkejä/lisenssi oli toimitettu.
Liettuan maininta siinä on väärä. Itse asiassa se oli ainoa Baltian maa joihin niitä ei oltu myyty.
Lisäksi olisi voinut mainita Sveitsin, joka oli eräs merkittävimmistä Böhlerin ostajista/valmistajista.
http://forum.axishistory.com/viewtopic.php?f=70&t=44977

Meillä oli käytössä kahta eri mallia, ja Palokangas kirjoittaa, että niiden a-tarvikkeet olivat samat.
Jarkon sivuilla taasen on maininta:

47 mm x 185 R used with 47 PstK/35 and 47 mm x 195 R used with 47 PstK/39

http://www.jaegerplatoon.net/AT_GUNS2.htm

Lisäksi teoksessa alaotsikon "Perusominaisuudet" alla kerrotaan tykin ominaisuuksista.
Ilmeisesti on kuitenkin niin, että meidän kaksi malliamme erosivat mitoiltaan toisistaan?
Lisäksi on erikoista, että nuo "perusominaisuudet" ovat lähdeviitteen mukaisesti otettu kirjasesta "Tietoja puna-armeijan aseista 1944"
Eli ilmeisesti NL:n Latviasta ja Virosta viemistä tykeistä. Eli kait Böhlerin Itävallassa valmistamista aseista?

Ampumatarvikkeita 22 tykkiä kohti oli ollut aika paljon, kun tykkien myynnin ohessa niitä lähti kirjan mukaan 59 383 kpl, eli n. 2699 kpl tykkiä kohden.

t: Juha

P.S. Böhlereiden alkuperistä: http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewto ... 22&t=17176

[veeteetee]

Jalkaväen ampumatarvikkeet 1 -kirja vahvistaa Jaegerplatoonin tulkinnan ampumatarvikkeista

[Esa Muikku]

Yliluonnollisia kykyjä on tarvittu, kun sivulla 79 viite 5 kertoo haastattelun tapahtuneen vuonna 1915. Kumpikaan herroista ei ollut vielä tuolloin edes pilkkeenä isän silmäkulmassa.

[LV]

Sivu 132. Pst-ohjus 82 -osuus on kirjoitettu todella kevyesti! On jätetty mainitsematta (ja osin sotkettu NATO-tunnistuskoodeihin) neuvostoliittolaiset sv-koodit ja nimet, ampumalaitteet (kannettava, BMP-2:n tornissa ollut kiinteä laite ja BMP-1PS-versioihin asennettu kannettava laite) ja järjestelmän hylkäys

Osuus on kyllä kirjoitettu kevyesti, mutta ampumalaitteet eivät olleet varsinaisesti erilaisia, vaikkakin niiden kiinnitystavoissa vaunuihin on eroja. Ilmeisesti Suomessa olleet ampumalaitteet olivat mallia 9P135M-1. Tämän lisäksi BMP-2:n mukana on saattanut tulla myös 9P135M-ampumalaitteita. Molemmat näistä ovat asennettavissa yhtä hyvin BMP-1PS:ään, BMP-2:een kuin kolmijalkajalustallekin.

BMP-2:n tapauksessa ampumalaitteen tornissa olevat osat voidaan irroittaa muutamassa minuutissa ja asentaa vaunussa mukana kulkevalle jalustalle. BMP-1PS:ssä koko ampumalaite pl. jalusta on näkyvillä tornin katolla, jolloin siitä muodostuu huomattavan korkea himmeli, eikä sillä voi ampua panssarin suojista, toisin kuin BMP-2:n tapauksessa.

[leon]

Sivu 132. Pst-ohjus 82 -osuus on kirjoitettu todella kevyesti! On jätetty mainitsematta (ja osin sotkettu NATO-tunnistuskoodeihin) neuvostoliittolaiset sv-koodit ja nimet, ampumalaitteet (kannettava, BMP-2:n tornissa ollut kiinteä laite ja BMP-1PS-versioihin asennettu kannettava laite) ja järjestelmän hylkäys

Osuus on kyllä kirjoitettu kevyesti, mutta ampumalaitteet eivät olleet varsinaisesti erilaisia, vaikkakin niiden kiinnitystavoissa vaunuihin on eroja. Ilmeisesti Suomessa olleet ampumalaitteet olivat mallia 9P135M-1. Tämän lisäksi BMP-2:n mukana on saattanut tulla myös 9P135M-ampumalaitteita. Molemmat näistä ovat asennettavissa yhtä hyvin BMP-1PS:ään, BMP-2:een kuin kolmijalkajalustallekin.

BMP-2:n tapauksessa ampumalaitteen tornissa olevat osat voidaan irroittaa muutamassa minuutissa ja asentaa vaunussa mukana kulkevalle jalustalle. BMP-1PS:ssä koko ampumalaite pl. jalusta on näkyvillä tornin katolla, jolloin siitä muodostuu huomattavan korkea himmeli, eikä sillä voi ampua panssarin suojista, toisin kuin BMP-2:n tapauksessa.

Sama sivu, Myöhemmistä Itä-Saksan hankinnoista ei mainita mitään... eikä kerrota esim laitteeseen meillä asennetuista pimeänäkölaitteista.. todella heiveröisesti kirjoiteltu.

[Juha Tompuri]

s. 76

Saksalais-ranskalainen 75 mm:n panssarintorjuntakanuuna M/97-38:
Kirjassa mainitaan/annetaan ymmärtää, että Saksasta tuli sekä lavetit sekä putket ko tykkeihin, sekä 14 varaputkea (ja lavettia)

...muiden neljäntoista tykin kokoonpano jäi Saksassa kesken ilmeisesti siksi, että ranskalaisia kenttäkanuunan m/97 putkia oli varattuna Suomen puolustusvoimia varten tuolloin vain 60 kappaletta...
...Siksi 46 tykkiin tuli neljätoista varaputkea kehtoineen...

Jarkko taasen mainitsee, että putket olisivat tullet/menneet Suomesta:

Finland had bought 48 French 75-mm field guns model 1897 (called 75 K 97 in Finland) and 50,000 shells from France in 1940. Barrels of the bought guns were in terribly wear down condition and dispersion in arch fire was unacceptably large. Year 1942 all 75 K 97 field guns were gathered away from fortification artillery batteries that had used them. By February of 1943 the Finns had decided to check if the Germans were willing to build them 7,5 cm Pak 97/38 antitank-guns from 60 gun barrels of 75 K 97 that the Finns had. An agreement was achieved and the Germans manufactured 46 antitank guns for the Finns by using delivered gun barrels.

http://www.jaegerplatoon.net/AT_GUNS2.htm

t: Juha

[Juha Tompuri]

s. 81

Venäläinen 76 mm:n kanuuna M/42 Zis-3:
Ei kait koskaan käytetty/listattu itsenäisen Suomen jalkaväen raskaana aseena?
Enempi kenttätykistöluokkaa?

t: Juha

[Juha Tompuri]

s. 83

Venäläinen 76 mm:n lyhyt kanuuna M/10:

...myös jalkaväen piirissä sitä vierastettiin, eikä tykki Suomessa koskan tullut armeijan jalkaväenaseeksi...

Aika monessa aiemmassa lähteessä tuo (luokka) on mainittu lyhennettynä kanuunana.

t: Juha

[JTV]

Jarkko taasen mainitsee, että putket olisivat tullet/menneet Suomesta:

Finland had bought 48 French 75-mm field guns model 1897 (called 75 K 97 in Finland) and 50,000 shells from France in 1940. Barrels of the bought guns were in terribly wear down condition and dispersion in arch fire was unacceptably large. Year 1942 all 75 K 97 field guns were gathered away from fortification artillery batteries that had used them. By February of 1943 the Finns had decided to check if the Germans were willing to build them 7,5 cm Pak 97/38 antitank-guns from 60 gun barrels of 75 K 97 that the Finns had. An agreement was achieved and the Germans manufactured 46 antitank guns for the Finns by using delivered gun barrels.

http://www.jaegerplatoon.net/AT_GUNS2.htm

Kyseinen tieto perustuu arkistotietoihin. Löysin aikoinaan Päämajan Tväl-Os asiakirjoista useammankin dokumentin joissa käsiteltiin 75 K/97 putkien toimittamista Saksaan 75 PstK/97-38 valmistamista varten ja muutenkin kyseistä tykkitoimitusta.

[Juha Tompuri]

Kyseinen tieto perustuu arkistotietoihin. Löysin aikoinaan Päämajan Tväl-Os asiakirjoista useammankin dokumentin joissa käsiteltiin 75 K/97 putkien toimittamista Saksaan 75 PstK/97-38 valmistamista varten ja muutenkin kyseistä tykkitoimitusta.

Kiitos.
Niin vähän ajattelinkin.

t: Juha

[Juha Tompuri]

s. 86-87

Venäläinen 76 mm:n Rykmentinkanuuna m/27 ja m/27-39:

"...Suurempikaliiperisten panssaritorjuntatykkien määrällisen puutteen vuoksi Päämajan Ase-esikunnassa tehtiin kevättalvella 1944 päätös ryhtyä varustamaan panssarintorjuntaan tarkoitettuja tykkikomppanioita osaksi rykmentinkanuunoilla ja niiden vanhemmilla versioilla, ns. lyhyillä kanuunoilla (LK) m/10 ja m/13..."

LK 10 vuonna 1944?

"...Kyseessä oli korvike- ja hätäratkaisu koska taisteluun ajanmukaisia vihollispanssareita vastaan kömpelöistä, korkeista ja kertaladattavina hitaista rykmentinkanuunoista ei kerta kaikkiaan ollut. ..."

Kömpelö?
Paino 780kg, verrattuna "Mulatin" 1190kg tai 75K/40 1425kg?
Sivusuuntausmahdollisuus RK:lla oli kyllä huono pst-rooliin.

Korkea?
114cm, verrattuna "Mulatin" 115cm ja 75K/40 126cm

Kertaladattavina(???) hidas?
5-10 ls/min verrattuna "Mulatin" ja 75K/40 6-8 ls/min

"... Ammuttuaan suorasuuntauksella ensimmäisen laukauksensa tykki oli yleensä jo panssarivaunujen nopean ja tarkan tulen kohteena. ..."

Vähän niinkuin kait kaikki pst-aseet?

t: Juha