152 H 37 ja 152 H 37-40
Posted: Tue Nov 13, 2007 23:18
Tarkoituksena olisi selvittää 152 H 37 ja 152 H 37-40:n ero. Ei ole vielä onnistunut. Sama viesti löytyy myös Susi1.netistä, jos joku epäilee jotain dejavuta/vast.
Jyri Paulaharju kertoo seuraavaa teoksessaan Itsenäisen Suomen kenttätykit 1918-1995: "Akselistoihin merkittiin sodan loppuvaiheissa nimikkeeksi 152 H 37-40, joka kuitenkin muutettiin yhdeksi ja samaksi nimikkeeksi jo 1950-luvun luetteloissa. Todennäköisesti 37-40 mallilla tarkoitettiin suomalaisten saamaa sotasaalista, joka kunnostettiin meidän tykkikorjaamoissa- ja tehtaissa. "
Tämä on luultavasti liian yksioikoinen lähestymistapa asiaan, sillä PV:n opetustaulu TA 09581 22.11.1946 J.M. puolestaan kertoo otsikon A 5726 150 H/37-40 tspksa NZ alla että: "Kun tämä lyhythylsyinen A 5726 ammutaan tykillä 152 H/37, palaa sen panoskammioon palorengas, jonka jälkeen tykillä ei enää voi ampua tässä samassa opetustaulussa kuvattua A 5617:ä, jossa on täyspitkä hylsy, mikä laajenisi ja juuttuisi kiinni palaneeseen panoskammioon. Sen vuoksi on näille tykeille ammuttu uusi nimike '152 H/37-40'." Panoskammiot ovat siis ollet erilaisia. Miksi? Millä tavoin erilaisia? Näissä saksalaisvalmisteisissa panoksissa oli merkinnät tykkimalleista: 15,2 cm K.H. 433/1(r)-russ 37 ja 15,2 cm K 433/2(r)-russ 10/34.
Mikä on venäläiseltä tai saksalaiselta nimikkeeltään 152 H 37-40?
152 H 37 on venäläiseltä nimikkeeltään: 152-мм гаубица-пушка обр. 1937 г. (МЛ-20) ja saksalaiselta 15,2 cm K.H. 433/1(r). Panoksessa mainittu 15,2 cm K 433/2(r) taas on 152-мм пушка образца 1910/34 г., jota en itse ole nähnyt mainittavan missään Suomen sotasaalistykkiluetteloissa.
Näiden kahden aseen kranaatit eivät olleet täysin vaihtokelpoisia, mutta molemmissa käytettiin samoja kartussihylsyjä: pitkää 547R-hylsyä ja lyhyttä 260R:ää.
Ihmeellistä.
Jyri Paulaharju kertoo seuraavaa teoksessaan Itsenäisen Suomen kenttätykit 1918-1995: "Akselistoihin merkittiin sodan loppuvaiheissa nimikkeeksi 152 H 37-40, joka kuitenkin muutettiin yhdeksi ja samaksi nimikkeeksi jo 1950-luvun luetteloissa. Todennäköisesti 37-40 mallilla tarkoitettiin suomalaisten saamaa sotasaalista, joka kunnostettiin meidän tykkikorjaamoissa- ja tehtaissa. "
Tämä on luultavasti liian yksioikoinen lähestymistapa asiaan, sillä PV:n opetustaulu TA 09581 22.11.1946 J.M. puolestaan kertoo otsikon A 5726 150 H/37-40 tspksa NZ alla että: "Kun tämä lyhythylsyinen A 5726 ammutaan tykillä 152 H/37, palaa sen panoskammioon palorengas, jonka jälkeen tykillä ei enää voi ampua tässä samassa opetustaulussa kuvattua A 5617:ä, jossa on täyspitkä hylsy, mikä laajenisi ja juuttuisi kiinni palaneeseen panoskammioon. Sen vuoksi on näille tykeille ammuttu uusi nimike '152 H/37-40'." Panoskammiot ovat siis ollet erilaisia. Miksi? Millä tavoin erilaisia? Näissä saksalaisvalmisteisissa panoksissa oli merkinnät tykkimalleista: 15,2 cm K.H. 433/1(r)-russ 37 ja 15,2 cm K 433/2(r)-russ 10/34.
Mikä on venäläiseltä tai saksalaiselta nimikkeeltään 152 H 37-40?
152 H 37 on venäläiseltä nimikkeeltään: 152-мм гаубица-пушка обр. 1937 г. (МЛ-20) ja saksalaiselta 15,2 cm K.H. 433/1(r). Panoksessa mainittu 15,2 cm K 433/2(r) taas on 152-мм пушка образца 1910/34 г., jota en itse ole nähnyt mainittavan missään Suomen sotasaalistykkiluetteloissa.
Näiden kahden aseen kranaatit eivät olleet täysin vaihtokelpoisia, mutta molemmissa käytettiin samoja kartussihylsyjä: pitkää 547R-hylsyä ja lyhyttä 260R:ää.
Ihmeellistä.