Hannu Tarmio ja Lasse Rantanen: Lapin sydän 0p

Kaikki edellisiin luokkiin sopimattomat kirjat. Laita otsikoksi kirjan nimi ja tekijä sekä arvosana 1 - 5.
Post Reply
User avatar
smokeball
kenr, vr2
kenr, vr2
Posts: 4444
Joined: Sat Nov 10, 2007 19:12
Location: Lappi

Hannu Tarmio ja Lasse Rantanen: Lapin sydän 0p

Post by smokeball »

Kirja ei ole mitenkään sotahistoriaa, mutta muuan sen sisältämä väittämä nostaa karvat pystyyn. On helvetin paskamaista kirjoittaa hatusta tempaistuja väittämiä kirjaan, jota ahmivat Lapinhulluden lyömät etelän varikset.
Tätä ei oikein voi arvostella mitenkään yhdellä pistearvolla - visuaalisena nautintona 3½p ja asiallisesti 1p. Tuon törkeän väittämän vuoksi -5p ja piiskaa, ruoskaa, häpeäpaalua ja kansalaisluottamuksen menettäminen. :twisted:

Lapin sydän
Etelän vieraat pohjoisen sielua etsimässä
Hannu Tarmio ja Lasse Rantanen
NEMO, 2009, 218 sivua
ISBN 978-952-240-015-4


Lapin sydän on kuvitukseltaan paikoin mystisen upea teos. Lasse Rantasen työnjälki on vakuuttavaa ja hänen kyvyssään tuoda värimaailma esille on sukulaisuutta Reidar Särestöniemeen. Ihmisten kuvaajana Rantanen ei ole niin häikäisevä.
Rantasen kertomus puolestaan, Unelma kämpästä, on ajallisesti tiivis, noin vuoden mittainen kertomus Savukoskelle rakennettavasta vapaa-ajan asunnosta. Tarina on pätkitty koko kirjan mitalle sivun kokoisina katkelmina unelman toteutumisesta. Unelma on paikoin naivi suomalaisen miehen kehityskertomus ja kliseinen tarina, mutta ilmeisesti totuudenmukainen.
Tekstien pääosasta on vastuussa kustannusalan veteraani Hannu Tarmio, joka tunnustautuu vanhaksi Lapin kävijäksi ja Tunturisudeksi. Osin tekstit ovat Tarmion muisteluksia joiden lomaan hän on sijoittanut eri kirjailijoiden teoksista peräisin olevia pitkiä katkelmia omiksi luvuikseen. Tarmion aikaskaala näyttää viitisenkymmentä vuotta Lapin turismin muutosta.
Kummankin Lapin kävijän teksteistä puuttuu saame Tarmion pientä Kaapin Jouni anekdoottia lukuunottamatta. Saamen ääntä edustaa teoksen lukujen väliin katkelmina asemoitu Nils-Aslak Valkeapään Kotini on tunturissa, joka onkin koko kirjan vaikuttavinta tekstiä.
Lapin sydän olisi kaivannut kunnollista oikolukua. Kirjassa on aivan hävyttömän paljon painovirheitä ja se ei ole kunniaksi Tarmiolle. Lapin sodan päättymispäivämäärä 27.4.1944 on kauhea moka, vaikka aiemmin tekstissä on asia oikein. Asiavirheenä nousee silmille väittämä Lapin sodan itsensä silpojista. 'Saksan tappiot Lapin sodassa olivat 950 kaatunutta, 2000 haavoittunutta, 1300 vankia; suomalaisten vastaavasti 774 kaatunutta, 262 kadonnutta ja 3000 haavoittunutta. Haavoittuneiden suomalaisten suuri määrä kertoo miinoituksesta, mutta myös monien sotilaiden oivaltamista "kikoista" päästä eroon vastenmielisestä sodasta.' Näin siis kirjoittaa Tarmio sivulla 133 ja heittää törkeän loukkauksen Lapin sodassa taistelleiden joukkojen ylle. Hyökkääjän tappiot ovat yleensä suhteessa raskaammat kuin puolustajan. Saksan tappioissa on kovin pyöreät luvut, mutta tuhannen kolmensadan vangin joukosta suuri osa oli haavoittuneita. Suomalaisten tappioissa tuon 262 kadonneen joukkoon lasketaan taisteluissa kadonneet, vangiksi jääneet ja ne muutamat Ruotsiin tai korpeen hiippailleet.
Teosta voi siis suositella kauniina taidekirjana, mutta sen muut ansioit ovat osin kyseenalaisia. Teos palkittiin parhaana kirjana tämän vuoden Galerie Art Design and Print Awards -kilpailussa.
Viro, Aunus, Karjalan kaunis maa, yks suuri on Suomen valta.
Ylituubamestari Image

Post Reply

Return to “Muu sotakirjallisuus”