Spiess, veikkaan että JVA tarkoitti sitä että saata se siihen asuun kuin on viimeksi ollut käytössä. Täällähän käytettiin aluksi saksalaisia ja saksalaisen WW1 mallin mukaisia epoletteja (ennen m/22 käyttöön ottoa + siirtymäkausi) ja niitä kyllä löytyy helposti (ainakin Saksasta). Niihin vaan jellonat ja voilá, täydestä menee kunnes löytyy alkuperäiset epoletit.
Sitten jostain vaan kaivamaan vanhoja ruusukkeita... vaikea löytää 6 samanlaista vanhaa mutta vänskän saat helpostikin
Noita JVA:lla kuvassa olevia vaaleampia vöitä tulee aina välillä vastaan mutta vähenemässä ovat nekin...
Ja jos JVA tai Spiess haluaa luopua omasta takistaan niin täällä ollaan !
MAT tulkitsi minua oikein! Jos aiot muuttaa takkia tarvitset myös vanhat 1 MS:n saksalaismalliset vyökoukut ja niiden löytäminen voikin sitten olla vaikeaa. Laitan pari kuvaa erään jääkäriluutnantin poleteista:
[img] http://img125.imageshack.us/img125/6858/p6150041xi5.jpg [/img]
Tässä on 1 MS:n aikuiset saksalaiset upseeripoletit, jotka ovat olleet takissa ennen sen sen muuttamista "suomalaiseen m/22 kuosiin". Takin muuttamisen jälkeen luutnantti käytti esiupseerin punottuja saksalaismallisia poletteja. http://img252.imageshack.us/img252/5244/p6150042nf3.jpg
Näiden löytäminen ei varmaankaan ole ylivoimaista...
MAT, itse kerään myös Vapaussotakamaa, joten takista en voi luopua, mutta Spiessin mantteli ja takki kyllä kiinnostaa (Spiess, vaimo lupasi ne sinunkin takkisi entisöidä...)
Savu wrote:jotain vanhoi kuvii katton ku jäksterit tuli suomeen.....mitkä merkit niil oli kauluksessa, ku näyttää ihan muulta ku ruusukkeelta, enempi neliskanttisia? jollain kuvaa kyseisitä merkeistä.....
Normaalit saksalaiset 1 MS:n arvomerkkitähdet!
Ei oikeaan, ei vasempaan, vaan eteen eestä Suomenmaan.
Kyseisessä takissa on ihan suomalaiset arvomerkkiruusukkeet. Sternejä käytettiin mielestäni vain 1918, suomalaiset armomerkkiruusukkeet vahvistettiin käyttöön samana vuonna ja kuvista päätellen vakinaiseen armeijaan jääneet jääkärit siirtyivät melko pian niiden käyttöön.
JVA, hienot on rytkyt sinulla, onnittelut! Ja hei, et sinä enempää tarvitse, sulla on jo jääkäri ja mulla ei oo yhtään
Eipä niitä paljoa aikanaan pesty. Juttelin taannoin yhden maakuntamuseon tekstiilikonservaattorin kanssa ja hänkin sen vahvisti että villavormuista lähinnä harjattiin lika pois & tuuletettiin...
Kovilla pakkasilla kannattaa laittaa vormut ulkopalvelukseen, -20 tappaa jo tuholaisten esiasteet (munat) mutta altistusta pitäisi olla useampi tunti. Tosin yliopiston biologi mainitsi että uusimpien koi-kantojen munat kestää tuon -20 kevyesti..... Onneksi niillä on siellä kunnon pakastusvehkeet johon saan välillä viedä jonkun rätin hoitoon (-45 C)
Sauna kuumaksi ja lauteille muutamaksi tunniksi, niin epäilen koin suvunjatkopuuhien loppuvan siihen pisteeseen. Mikä estää pitämästä talvella pitkiäkin aikoja ulkosalla pakkasessa näitä rytkyjä? Onhan jokaisella vielä melkein pakastin, jossa voi pitää vaatteita pitkäänkin.
Lisätty: Mitens se naftaliini???
Last edited by Sturmmann on Tue Sep 04, 2007 15:15, edited 1 time in total.
Ei oikeaan, ei vasempaan, vaan eteen eestä Suomenmaan.
Jos en ihan väärin muista niin (saunan)lämpö ei tapa vaatekoin munaa... täytyy kysyä siltä biologilta kun taas törmään
Juu, pihalle vaan kun on kylmä. Ei kai sitä mikään estä jos luotat naapureihisi...... (Onneksi en asu kerrostalossa, vois naapurin akka ihmetellä kun koko portaan tuuletusparvekkeet olis jumissa vanhoista räteistä ) Meillä ainakin kotipakastin on siinä mallissa että sinne ei juuri suikkaa enempää ylimääräsitä mahdu...
Kyllä sauna on tehokkaampi koita kohtaan, joten lainaan tähän tekstiä toiselta sivustolta:
Aurinkokylvyn kautta kotiin
Ole tarkkana kun tuot kotiisi käytettyjä vaatteita esimerkiksi kirpputorilta. Mikäli mahdollista "desinfioi" tuotteet seuraavalla tavalla:
Pese vaatteet jotka voit pestä normaalisti koneessa tai käsin. Jos tämä ei ole mahdollista, harjaa ja tuuleta vaatteet. Kointoukka ei kestä kuumaa eikä auringonvaloa, joten aurinkoinen ja lämmin kesäpäivä pyykkinarulla puhdistaa vaatteet tehokkaasti. Kääntele tekstiilejä välillä, jotta jokainen taive saa osansa aurinkokylvystä.
Saunota tai pakasta vaatteet
Voit myös "saunottaa" tekstiilit. Pidä vaatteet noin +80 oC asteen lämpötilassa muutaman tunnin ajan. Älä lado vaatteeita, vaan ripusta ne väljästi lauteille tai roikkumaan katosta. Talvella kova pakkanen ulkona tekee tehtävänsä. Voit tietysti myös pakastaa vaatteet. Viikko yli —25oC asteen pakkasessa tuhoaa kaikki koin kehitysasteet.
Näin torjut koit
Kun näet lenteleviä koiaikuisia, selvitä niiden alkuperä. Luultavasti löydät vaatekaapista toukkien saastuttaman villapaidan, tai ehkä olet juuri perinyt vanhan tuolin. Siivoa vaatekaappi, -komerot ja -laatikot ja heitä reikäinen vaate roskiin. Voit myös desinfioida saastuneet tekstiilit ja huonekalut yllämainitulla tavoilla tai sumuttaa ne kevyesti torjunta-aerosoleilla. Ota huomioon materiaalien asettamat rajoituset pakastamiselle, kuumakäsittelylle ja sumutukselle. Noudata aerosolien käyttöohjeita tarkasti.
Vanhojen huonekalujen luonnonmateriaalitilkkeet ovat ihanteellinen paikka kointoukille. Yritä saada torjunta-ainetta alakautta esimerkiksi istuintyynyjen sisään. Täytteet ovat usein niin pahasti vaurioituneet, että ne täytyy vaihtaa. Jätä torjunta-aine vaikuttamaan huonekaluihin, mutta vaatteet ja sänkyvaatteet on pestävä ennen käyttöönottoa. Anna aineen vaikuttaa tekstiileissä vähintään vuorokauden.
Ennaltaehkäise koit
Vaatteiden kausisäilytykseen on tehty muovisia pusseja, jotka täytetään ja imaistaan pölynimurilla litteiksi "tyhjiöpakkauksiksi". Näitä kannattaa kysyä hyvinvarustetuista tavarataloista. Tyhjiöpussi suojaa täysin koin tuhoilta. Muista kuitenkin puhdistaa tekstiilit ensin.
Ei oikeaan, ei vasempaan, vaan eteen eestä Suomenmaan.
Eräs pesulan omistaja kerran sanoi että kemiallinen pesu antaa n. vuoden suojan tuholaisia vastaan mutta se varmaan riippuu myös siitä mitä kemikaaleja käytetään.
Kuvassa isoisäni perintötakki ja lakki M15. Näitä on muutkin tuoneet mukanaan kuin 27:n jääkärit. Pellingin taistelun jälkeen 11.2. 1918 suuri joukko rannikon suojeluskuntalaista ja muitakin siirtyi jäätä pitkin Eestin puolelle joka oli saksalaisten hallussa. Näistä vajaasta 400 miehestä saksalaiset muodostivat ja kouluttivat. Aluksi joukkoja kutsuttiin
1. suomalainen etappipataljoona
Joukoilla oli saksalainen päällystö. 3.4. palasivat miehet saksalaisten kanssa Hankoon ja osallistuivat saksalaisten alaisuudessa vapaussotaan. Helsingissä 16.4. muutettiin pataljoonan nimeksi
Finn. Jäger-Battaljon Oberst Thesleff.
30.5.1918 oli pataljoonan juhlaparaati ja 25.6. se lakkautettiin. Suomen valtio oli lunastanut pataljoonan miesten Danzigissa saaman sotilasvarustuksen ja se luovutettiin miehille omaksi. Näin on myös minun hallussani oleva varustus ilmestynyt isoisäni kotiin tuomana.
Där stridde en skara av trofasta män, till de yttersta skären trängda
bland holmar och klippor de kämpade än med räddningens vägar stängda.
(H.Berndtson, Hyllning till Pellingekåren)