Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Asemessuilta tarttui mukaan pieni vormupläjäys jossa oli mukana hieno, oikeastaan käyttämättömässä kunnossa oleva suikka.
Ainona harmina olivat napit, joista toinen oli sinihomeessa ja toinen jo ilmeisesti ohittanut tuon vaiheen, ja valkoisen, kuin suolakerroksen peittämä.
Napit olivat tietenkin Stockmannin merkinnöillä samoin kuin kokonaisuuteen kuulunut takkikin.
Varastoista löytyi korvaavat samannäköiset(eri valmistaja tietenkin) napit, otin jo nappien ompeleestakin kuvat vaihtoa varten.
Ajattelin että napit vaihtoon, mutta tällaisena keräilyvammaisena olisi omatunto vaivannut lopun elämää autenttisuuden pilaamisesta.
Tässä lähtökohdat:




Nappien ompeleet.


Soljessakin ajan patinaa hieman liikaa..

Tuollainen oksidoituminen aiheutuu nappien ja soljen kanssa koskeksessa olevan nahkaremmin parkkiaineista.

Solki on helppo puhdistaa 000-teräsvilalla ja sopivalla öljyllä. Nappien kanssa täytynee käyttää vain hyvin varovaista mekaanista puhdistusta, vihreä saattaa lähteä jopa ihan pelkällä puuvillarätillä hankaamalla mutta kokemukseni perusteella ao. "home" tulee aika pian takaisin.

Päätin nappien vaihdon sijaan kokeilla homeen ja "suolan" poistoa, jäisipähän parempi fiilis kuitenkin.
Eli tarvikkeina olivat:
Karkeaksi leikattu pienehkö pensseli, talousetikkaa, hienoa merisuolaa, elmukelmu, talouspaperi ja messinkiharja.
Ensin helpompi homenappi.
Aluksi käärin lakin kelmuun, sitten pieni viilto kelmuun napin kohdalle, nappi läpi ja kiertämällä kelmu tiiviiksi napin juuresta, sitten talouspaperi
samalla taktiikalla.
Näin.

Sitten vaan varovasti harjausta pensselillä etikan ja suolan avulla, varoen ettei litku pääse vuotamaan napin alta kankaalle.
Tässä lopputulos.


Sama käsittely nahalle.


Ei lähtenyt tällä kaikki, home imeytynyt sisälle...

Toinen nappi samaan käsittelyyn.
Tässä välivaihe.

Tähän väliin otettiin käyttöön myös pehmeä messinkiharja.
Home oli tietenkin syönyt kaiken kuparin/messingin, ja jäljellä tämä.


Aattelin jo että pakko se on sitte vaihtaa.
Humbrol avuksi, kaapin perältä löyty pronssin väristä maalia, onneksi ei ollut kuivunut, viime käyttökerrasta n.20v...
Värin vertaus toiseen nappiin, suht ok.

Purkin pohjalta paksu nokare paikkaamaan napissa olevaa reikää.

Maalin kuivuttua yön(lähinnä aamun) yli, pienoismallarin keinot käyttöön, eli pastelli-wash.
Hiekkapaperiin hinkattua taiteilijapastellia ja tärpättiä ohut sively pintaan. Sitten varovasti vanupuikolla ylimääräsiä pois, kunnes näyttää hyvältä.

Tässä lopullinen pinta.


Solki oksaalihappo liotuksen jäljiltä.

Tällaista jälkeä tuli.
Tämä operaatio tehtiin viime yönä, niillä tarpeilla kun nurkista löytyy.
Silloin kun "mania" iskee päälle, ei katsota kelloa.
Ihan ok lopputulos muutaman tunnin projektille.

Voihan olla että "meikkaus" täysin asiaankuulumattomilla aineilla on keräilyllisesti jotenkin parempi vaihtoehto kuin alkuperäistä vastaavan ehjän osan vaihto vaurioituneen tilalle mutta itselleni tuo huonommuus/paremmuus ei vain oikein sovi ymmärrykseen....

igorrock wrote:Voihan olla että "meikkaus" täysin asiaankuulumattomilla aineilla on keräilyllisesti jotenkin parempi vaihtoehto kuin alkuperäistä vastaavan ehjän osan vaihto vaurioituneen tilalle mutta itselleni tuo huonommuus/paremmuus ei vain oikein sovi ymmärrykseen....

Niin, Itselle kanssa alkuperäinen, olkoon nyt vaikka nappi on aina parempi alkuperäisenä kuin uutena. Sikäli kun se vaan toimii suunnitellulla tavalla.
Seuraavalle myynnin jälkeen tai ulkopuoliselle uusi menisi paremmin kuin täydestä mutta joku mystinen "fiilis" siinä orginaali osassa on. Siis itselle.


Kai tähänkin joku diagnoosi joskus tulee.. collectoriitti (acuta)

Väistämättä tulee mieleen kertomus siitä vanhasta, ehkäpä jopa 1700 -luvulla tehdystä kirveestä; eli ko. kirves oli tosi hyvässä kunnossa, varsinkin kun seppä oli vuosien saatossa "terittänyt" sen pariin otteeseen ja ehjä varsikin oli useampaan otteeseen vaihdettu kuluneen/katkenneen tilalle. Mutta vanha ja alkuperäinen se silti oli....

Tuollainen nappi-"hifistely" on siinä mielessä hankalaa että kukaan ei pysty varmasti sanomaan ovatko nuo hatussa "ajanpatinoimat" napit varmasti alkuperäiset vai voisiko olla mahdollista että jompikumpi tai jopa molemmat niistä olisi jossain vaiheessa vaihdettu. Mikään ei tähän viittaa mutta täysin mahdollista se silti on. Eli vanhoissa varusteissa on usein korjauksia jotka tekevät niistä "eläviä" ja ainakin allekirjoittaneen mielestä myös kiinnostavampia. Se että kuka ja milloin tällaisen korjauksen on tehnyt, on käytännössä hyvin usein täysin mahdotonta määritellä mutta se on silti osa ko. esinettä ja sen historiaa.

Eli itse olen kyllä sillä kannalla että jos jokin alkuperäinen osa on kovin vahingoittunut, ei ole suuri synti vaihtaa tilalle ehjää täysin vastaavaa aikalaisvalmistetta. Tässä tapauksessa tietty alkuperäistä vastaavaa ompelulankaa ja ompelutapaa käyttäen. Sitten jos osissa on sarjanumeroita tms. on tilanne toinen.