Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Onko arvoisilla metallurgiveljillä tietoa milloin Suomessa ( tai ylipäätään ) on alettu käyttää kadmiointia / keltapassivointia teräksen pintakäsittelynä? Tuskin vielä 30-luvulla Kyseessä on eräs mysteerinen sytytin kotimaisessa 30-luvun A-tarvikkeessa.

Keltapassivointi ja kadmium. Olen luullut tai tiennyt että kysymyksessä on kromin käyttö. Kuusiarvoista kromia. Täytynee viedä nuo DI:n paperit takaisin yliopistolle.

Ehkä esitin asiani epäselvästi, kyseessä todellakin on kaksi eri pintakäsittelymenetelmää joiden lopputulos lienee jossain määrin saman näköinen
Kysymykseni on milloin näitä on ryhdytty käyttämään.

TAK85 wrote:Täytynee viedä nuo DI:n paperit takaisin yliopistolle.

Ei liene maksa vaivaa - ei kai kukaan ota muutenkaan vakavasti mistään yliopistolta saatuja DI:n papereita

HL/A wrote:Onko arvoisilla metallurgiveljillä tietoa milloin Suomessa ( tai ylipäätään ) on alettu käyttää kadmiointia / keltapassivointia teräksen pintakäsittelynä? Tuskin vielä 30-luvulla Kyseessä on eräs mysteerinen sytytin kotimaisessa 30-luvun A-tarvikkeessa.

Jos kyseessä sama pintakäsittely(keltapassivointi?) jolla saksalaiset hylsyjään pinnottivat, niin olen löytänyt sellasia 98k:n hylsyjä 30-luvun lopulta. Aikasemmin pidin selvänä, että kaikki löytämäni messinkiset oli 30-luvulta ja kannan putsaaminen sen oli vahvistanut. Kunnes sitten löyty pari pinnotettu, oliskohan ollut -38 -39 vuosilta.

Ainakin isompia teräshylsyjä päällystivät messingillä joka on sitten taas oma pintakäsittelynsä.

http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=4947.270

Tuolla oli pitkät keskustelut aiheesta,mutta pintakäsittelyiden historia ei selvinnyt tuollakaan

TomiH wrote:

HL/A wrote:Onko arvoisilla metallurgiveljillä tietoa milloin Suomessa ( tai ylipäätään ) on alettu käyttää kadmiointia / keltapassivointia teräksen pintakäsittelynä? Tuskin vielä 30-luvulla Kyseessä on eräs mysteerinen sytytin kotimaisessa 30-luvun A-tarvikkeessa.

Jos kyseessä sama pintakäsittely(keltapassivointi?) jolla saksalaiset hylsyjään pinnottivat, niin olen löytänyt sellasia 98k:n hylsyjä 30-luvun lopulta. Aikasemmin pidin selvänä, että kaikki löytämäni messinkiset oli 30-luvulta ja kannan putsaaminen sen oli vahvistanut. Kunnes sitten löyty pari pinnotettu, oliskohan ollut -38 -39 vuosilta.

Keltapassivointi ja messingöinti on aivan eri pinnoitus. Keltapassivointi on tänäpäivänä kiellettyjen listalla, ROHS - määräykset kieltää 6 arvoisen kromin käytön kulutustuotteissa, missä yksilö voi joutua ko. aineen kanssa tekemiseen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/RoHS-direktiivi

Hmm,

kuinka kallista mahtaa olla sinkitys ja keltapassivointi suurissa määrin toteutettuna? Ajatuksena ihan tuo hylsyjen pinnoittaminen - näin nopeasti ajateltuna pinnoituskylpyjen koon ja nopeuden tietäen, halvemmaksi tulisi kuin messinki..?

Itse muistan nähneeni suomikp:n rumpulippaan jossa sisuskalut (syöttölevy) keltapassivoitu Vaikka eipä tämä aikakaudesta välttämättä mitään kerro, voi kai olla varikkotyötäkin...

Ensimmäiset kromipohjaiset alumiinin ja sinkin passivointimenetelmät kehitettiin Yhdysvalloissa 1920-luvun puolivälissä. Nämä olivat ilmeisesti lähinnä ruiskutettavia pohjamaaleja.

Laajamittaiseen teolliseen tuotantoon sopiva, sinkittyjen teräsosien nopeaan happokylpyyn perustuva keltapassivointi kehitettiin ilmeisesti vasta sodan aikana. Jos mitään voi päätellä lentokoneiden osien pintakäsittelystä, niin tämä tekniikka myös pysyi vain amerikkalaisten hallussa koko sodan ajan.