Olisko herroilla tietoa suojeluskuntien uudelleen piiputtamien arisakojen määristä ja oliko kunnostus perusteellinen?
Hommasin äskettäin tuollaisen Sig.n piipulla varustetun arisakan ja lisätieto olisi hyvästä.Tukissa s-leimaus ja piipussa Sig,n merkinnät oikealla kyljellä ja suojeluskunnan s-kilpi patruunapesän päällä.Kunto on arveluttavan puleerattu ,mutta käyttökin oli vähäistä joten voihan se olla alkuperäinenkin.
SK arisaka
Re: SK arisaka
SIG-piippuja Arisakaan tilattiin 500kpl vuonna 1923. Ottaen huomioon, että suurin osa Arisakoista myytiin maailmalle jo ennen sotia, on jäljellä olevien määrä todella pieni.
Omassani on jyvä vaihdettu korkeammaksi ja takatähtäimeen on lisätty hahlolevy. Jos olet purkanut aseen irti puista, niin mikä sarjanumero löytyy patruunapesän alta?
Omassani on jyvä vaihdettu korkeammaksi ja takatähtäimeen on lisätty hahlolevy. Jos olet purkanut aseen irti puista, niin mikä sarjanumero löytyy patruunapesän alta?
Re: SK arisaka
Eipä ole vielä tullut tuota purettua.Kunto on suurinpiirtein käyttämättömän oloinen,mutta eipä noita kait tosipaikassa juuri käytettykkään vaan vähät jäljelläolevat olivat sota-aikana kotorintamalla.S numero on muuten1166.
Re: SK arisaka
Vuoden 1918 sisällissodan päätyttyä Suomen armeijan varastoihin luetteloitiin n. 24.000 japanilaista kivääriä. Näistä kivääreistä n. 15.000 annettiin Suojeluskuntajärjestön käyttöön, loppujen jäädessä aluksi armeijan varastoihin, josta ne poistuivat asekauppojen yhteydessä sittemmin ulkomaille mm. Viroon ja Albaniaan.
Suojeluskuntajärjestö käytti japanilaisia kiväärejä siihen asti, kunnes kotimainen asetuotanto saatiin vauhtiin. Aktiivisena käyttöaikana järjestö mm. teetti Sveitsissä SIG:n tehtaalla vuonna 1923 uusia suojeluskuntatunnuksella varustettuja piippuja japanilaisiin jalkaväenkivääreihin. (Markku Palokankaan kirjan Sotilaskäsiaseet Suomessa 1918-1988 Osa 3:n sivun 20 mukaan).
Lisää tästä piipputilauksesta (ehkäpä ihan tarkka lukumääräkin) löytyy Palokankaan kirjan mukaan seuraavasta kirjasta: Hersalo: Suojeluskuntain historia Osa 2. sivulta 189. (matkakertomus Sveitsiin 18.07 - 24.08. 1923). Tuota em. kirjaa minulla ei valitettavasti ole, joten en osaa itse kertoa noista tilattujen SIG-piippujen lukumääristä yhtään sen enempää, mitä Markku Palokankaan kirjasarjan Osa n:o 3 asiasta kertoo.
Suojeluskuntajärjestö käytti japanilaisia kiväärejä siihen asti, kunnes kotimainen asetuotanto saatiin vauhtiin. Aktiivisena käyttöaikana järjestö mm. teetti Sveitsissä SIG:n tehtaalla vuonna 1923 uusia suojeluskuntatunnuksella varustettuja piippuja japanilaisiin jalkaväenkivääreihin. (Markku Palokankaan kirjan Sotilaskäsiaseet Suomessa 1918-1988 Osa 3:n sivun 20 mukaan).
Lisää tästä piipputilauksesta (ehkäpä ihan tarkka lukumääräkin) löytyy Palokankaan kirjan mukaan seuraavasta kirjasta: Hersalo: Suojeluskuntain historia Osa 2. sivulta 189. (matkakertomus Sveitsiin 18.07 - 24.08. 1923). Tuota em. kirjaa minulla ei valitettavasti ole, joten en osaa itse kertoa noista tilattujen SIG-piippujen lukumääristä yhtään sen enempää, mitä Markku Palokankaan kirjasarjan Osa n:o 3 asiasta kertoo.
Re: SK arisaka
Olen kuullut ,että näistä olisi myös tehty lyhentämällä karabiini versiota.Tiedon paikkansa pitävyydestä en voi sanoa muuta kuin ,että tällaisia on kuulemma muutamia tavattu.
- Polarfuchs
- sotvm1
- Posts: 721
- Joined: Wed Nov 21, 2007 22:19
- Location: Itä-Uusimaa
Re: SK arisaka
Suojeluskuntain historian osa II mukaan tilattiin 3000 kpl 3-linjan ja 500 kpl japanilaisen kiväärinpiippua hintaan 225 mk, kiinnitys kehykseen ja osien kunnostus asepajassa 100 mk. Yhteensä 325 mk per uudenveroinen ase.
Där stridde en skara av trofasta män, till de yttersta skären trängda
bland holmar och klippor de kämpade än med räddningens vägar stängda.
(H.Berndtson, Hyllning till Pellingekåren)
bland holmar och klippor de kämpade än med räddningens vägar stängda.
(H.Berndtson, Hyllning till Pellingekåren)