Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Tuttavalla on hankinnan alla perikunnan ase, josta pitäisi selvittää onko mahdollisesti valmistettu ennen 1890, jotta olisi lupavapaa. Ilmeisesti se on läppälukkoinen Husqvarna-kivääri, kaliiperista ym. seikoista ja merkinnöistä ei ole vielä tietoa. Mistä löytyisi jotain listaa/tietoa merkinnöistä joilla valmistusajan voisi todeta? Muukin asiaan liittyvä tieto kiinnostaa.

Muistaakseni on ollut voimassa käytäntö että jos aseeseen ei ole saatavissa patruunoita, olisi se lupavapaa samoin edellytyksin kuin ennen 1890 valmistettu ase, onko näin vieläkin? Laissa ei näin sanota. Aseen kaliiperi ei ole vielä tiedossa mutta saattaa hyvinkin olla ettei patruunoita ole aikoihin tehty.

Aseella ei aiota ampua, ja jos ei ole lupavapaa niin dekotaan, mutta mieluummin ei jos ei ole pakko.

Olisko tälläinen?

http://guns.connect.fi/gow/tekniikka2.html

Olettaisin olevan tuollainen, olen tuollakin sivulla jo käynyt, mutta asetta ei ole vielä saatu nähtäväksi kun se on toisessa päässä armasta isänmaata. Näitä kun on tehty pitkän aikaa niin osa olisi lupavapaita ja osa ei, vaikka olisi tasan samanlainen ase. Ratkeaisikohan asia tuttuni eduksi, jos ei voi osoittaa että ase olisi tehty 1890 jälkeen, ja voisi olla tehty sitä ennen?

Muut varmaankin tietävät paremmin, mutta minun käsittääkseni todistustaakka on luvan hakijalla.
Ja nuohan ovat yleensä 16/12 kaliberisia joihin patruunoita saa kaupasta vieläkin (mustaruuti!).

Husovaarna valmisti läppälukkoisia haulikoita ja kivääreitä. Haulikot on yleensä tunnetumpia hyvin kauas tappavina - pitkä piippu ja mustaruuti. Kivääreitä oli hurrien vanhana sotilaskaliiperina 8,45mm, joka luultavasti olisi lupavapaa. Lisäksi muistan olleen myös kaliiperissa 25-20, joka oli aika yleinen lintupaukku vielä 50-luvulle saakka. Eräällä sukulaisella Ruotsissa oli Husqvarnan läppälukko pienari, siinä oli kantikas piippu.

Ruotsin virallinen sotilaskaliiperi tuossa läppälukossa oli M 1867 Cal. 12.7 x 44
8,45 oli joku metsästyskaliiperi
Linkistä lisää tietoa
http://www.kolumbus.fi/black_powder

jatkampa tähän ketjuun: Tarjolla olisi m96/38 husqvarna. kysymys kuuluukin, kestävätkö nuo itseladattuja esimerkiksi Vihtavuoren taulukon rajoissa, ja millainen näissä on yleensä käynti? Muuta tietämisen arvoista? Kauppaan kuuluisi mös pistin ja sen suoja. Paljonko tällaisesta kannattaa maksaa, vai kannattaako mitään...?

Hyväkäyntisen maineessahan nuo ovat ja omakin on ihan tarkka vehje.Kyllä nuo taulukkolataukset kestää.Hinnat liikkunee jokusen satasen paikkeilla ja pistimet ehkä n50ekun luokassa.

Mitä tarkoittavat perän pyöreässä laatassa (joka on jaettu useampaan osioon) kun yhdessä osassa on numerot 1, 2 ja 3 ja jokaisen kohdalle noista on lyöty kolmiomerkki. Sekä ilmeisesti tulkkausmerkit, jotka ovat 6,46-> merkkien ollessa kohdissa 6,48 ja 6,49...? noita merkkejä jatkuu aina 6,60:aan asti.
Onko piippu siis vaihtokunnossa leimojen valossa...?

Selvennykseksi kuva oheisen linkin keskustelu aika alaosassa lätkästä, jossa ei ole vielä leimoja kohdissa 1, 2 ja 3.
http://parallaxscurioandrelicfirearmsfo ... tions.html

Timpuri wrote:Mitä tarkoittavat perän pyöreässä laatassa (joka on jaettu useampaan osioon) kun yhdessä osassa on numerot 1, 2 ja 3 ja jokaisen kohdalle noista on lyöty kolmiomerkki. Sekä ilmeisesti tulkkausmerkit, jotka ovat 6,46-> merkkien ollessa kohdissa 6,48 ja 6,49...? noita merkkejä jatkuu aina 6,60:aan asti.
Onko piippu siis vaihtokunnossa leimojen valossa...?

Vilkaiseppa tämä topicki http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewto ... f=7&t=5235

Täällä lisää vanhemmista Husqvarnoista.

Eli siis jos oikein ymmärsin, piippu on käyttökelvoton...?


The last sector gives information on the level of bore pitting. 1 means pitting in the groves. 2 means pitting in the groves and on the side of the lands. 3 means pitting in the whole bore (= unserviceable). A rifle would never receive a 3, it would instead be turned in to a work shop, where the old barrel would be exchanged for a new one.

Hauskaa tässä on se, että piippu on myyjän mukaan peilikirkas ja ei syöpymiä. Onko mahdollista että ennen sivilisointia kyseinen vintoohvka olisi käynyt läpi varikkokunnostuksen mutta lätkää ei olisi vaihdettu? Tai, tietysti että piipun on vaihtanut joku seppä myöhemmin...
Olisiko moista työtä kannattanut kuitenkaan sepällä edes teettää, käsittääkseni 96:ssa ovat piiput yleensä jokseenkin lujassa, ja vaihtotyö tämän vuoksi hankalaa..?

Onko SA:lla ollut koskaan edes koekäytössä yhtään m/38 huskua? ts. voiko kys. asetta käyttää resul:in perinneasekisoissa jos luokitus on Suomessa käytetyt...?

Minä tuohon lupa-asiaan pikkuisen lusikkaani pistän. Yhäkin silloin tällöin nousee esille tämä asia, ettei aseeseen tarvi lupaa jos siihen ei saa panoksia. En tiedä mistä tämä tulkinta tulee kummittelemaan? Ampuma-aselaki sanoo (ja on sanonut jo yli kymmenen vuotta!) asian hyvin selkeästi ja tyhjentävästi 19§:ssä:

"Ennen vuotta 1890 valmistettujen mustaruutiaseiden kuljettaminen ja säilyttäminen ei ole luvanvaraista. Luvanvaraista ei myöskään ole tällaisten mustaruutiaseiden pitäminen museossa tai kokoelmassa, ellei aseilla ammuta."

Koko pykälä tässä:

"19 §
Poikkeukset luvanvaraisuudesta
Tämän lain mukaan luvanvaraista ei ole:

1) ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten vienti yksityistä tarkoitusta varten;

2) sellaisten aseen osien hankkiminen ja hallussapito, joiden hankkijalla tai hallussapitäjällä on oikeus kyseisiä aseen osia vastaavista aseen osista kootun ampuma-aseen hallussapitoon;

3) ampuma-aseiden hallussapito sekä aseen osien hankkiminen ja hallussapito, jos hankkija tai hallussapitäjä on säädettyä tiedostoa pitävä asekeräilijä; (29.6.2001/601)

4) ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten kuljettaminen kaupallisessa tarkoituksessa ja kuljettamisen suorittamiseksi välttämätön säilyttäminen, jos kuljettaja harjoittaa ammattimaista tavaroiden kuljettamista;

5) muiden kuin erityisen vaarallisten patruunoiden valmistaminen yksityistä tarkoitusta varten, jos valmistajalla on kyseisten patruunoiden hallussapitoon oikeuttava lupa;

6) asianmukaisen luvan nojalla hallussa pidetyn ampuma-aseen tai aseen osan korjaaminen yksityistä tarkoitusta varten; (29.6.2001/601)

7) merkinantopistoolin hallussapito ulkomaisessa kauppa- tai huvialuksessa, jos alus on ainoastaan tilapäisesti Suomen aluevesillä. (29.6.2001/601)

Ennen vuotta 1890 valmistettujen mustaruutiaseiden kuljettaminen ja säilyttäminen ei ole luvanvaraista. Luvanvaraista ei myöskään ole tällaisten mustaruutiaseiden pitäminen museossa tai kokoelmassa, ellei aseilla ammuta. Ampuma-aseasioita käsittelevä ministeriö voi antaa säännöksiä muidenkin asehistoriallisesti arvokkaiden vanhojen ampuma-aseiden vapauttamisesta luvanvaraisuudesta tässä momentissa tarkoitetuin edellytyksin.

Asetuksella säädetään, mitä aseen osia pidetään 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla vastaavina aseen osina."