Kalashnikovin toiminta supernopealla kameralla kuvattuna

[LV]

http://www.youtube.com/watch?v=_sNDTdKQ ... grec_index

[Canet]

Mielenkiintoista.. Luisti ikäänkuin pysähtyi etuasentoon.. näytti taka-asennossa pyrkivän hiukan ylöspäin..
Oikeastaan kumma, että tuolla konstruktiolla pääsee tuollaisiin tulinopeuksiin - äkkiä ajatellen esim. Suomi-kp:n kiinteä iskuri olisi nopeampi.. No, eikös noissa monipiippuisissa gatlingeissakin ole irtoiskuri? Ja nopeutta piisaa piippuakin kohti aika tavalla. Missä menee mekaanisen nopeuden raja? Tää meni ihan filosofoinniksi

[HL/A]

Mekaanisen tulinopeuden raja piippua kohti lienee jossain siinä kuinka nopeasti nallin syttymisen jälkeen luoti poistuu piipusta ja uusi patruuna pystytään syöttämään pesään seuraavaa kierrosta varten
Eikös jenkeillä muinoin ollut sellainen kokeiluase kuin Dardic ( tai jotain sinnepäin ) jolla nimenomaan testattiin suuria tulinopeuksia / piippu?

[väärtti]

Ei tule hylsytkään samalla voimalla ulos mistähän moinen johtunee.

[Väbä]

Luotien läpäisyä erilaisiin materiaaleihin kyllästymiseen asti:

http://www.youtube.com/watch?v=QfDoQwIA ... re=related

[Mippi]

Mielenkiintoista.. Luisti ikäänkuin pysähtyi etuasentoon.. näytti taka-asennossa pyrkivän hiukan ylöspäin..
Oikeastaan kumma, että tuolla konstruktiolla pääsee tuollaisiin tulinopeuksiin - äkkiä ajatellen esim. Suomi-kp:n kiinteä iskuri olisi nopeampi.. No, eikös noissa monipiippuisissa gatlingeissakin ole irtoiskuri? Ja nopeutta piisaa piippuakin kohti aika tavalla. Missä menee mekaanisen nopeuden raja? Tää meni ihan filosofoinniksi

Niissä Gatlingeissa piippu ja lukko pyörivät parina, joten vähän eri juttu. Tulinopeutta rajoittaa enemmänkin putken kesto. vrt 20mm Vulkan 7000ls/min

[HL/A]

Eikös 1-piippuiset KK't parhaimmillaan ( MG81, Shkass ) ampuneet jotain 1500 l/min/piippu suuruusluokkaa

[LV]

Eikös 1-piippuiset KK't parhaimmillaan ( MG81, Shkass ) ampuneet jotain 1500 l/min/piippu suuruusluokkaa

Ultra-ShKAS ampui, 2 700 ls/min.

[Bushmaster]

No totta helvetissä kaasutoimisessa aseessa lukko pysähtyy ja lukittuukin etuasentoon ennen laukaisua. AK:ssa luisti pakottaa lukon kiertymään noin 90 astetta, jolloin sulkuolakkeet kääntyvät paikoilleen, ja vasta kun luisti on eteen asti kuljettuaan vapauttanut kytkimen, (joka estää kertatulella iskuria vapautumasta ja vastaavasti sarjatulella vasta vapauttaa sen ko. vaiheessa) iskuri läväyttää iskuripiikin lukon läpi kantaan ja laukaisee patruunan. Kaasut työntävät männän taakse ja pakottavat lukon kiertymään auki ja vetäytymään taakse.

SuomiKP ja muut massasulkuiset kiulut taas perustuvat nimenomaan avoimen lukon massaliikkeeseen, ja iskuri niissä on yleensä kiinteä. Lukko nappaa patin lippaasta ja puskee sen pesään, ja paukun ottaessa seinämiin kiinni iskeytyy iskuritappi kantaan ja laukaisee patruunan about siinä vaiheessa kun lukko saavuttaa etuasentonsa, kitka pitelee muutaman millisekunnin koko paskaa paikoillaan kun luoti poistuu piipusta ja paine laskee ja sitten vasta lukko alkaa perääntyä hylsyyn kohdistuvan paineen eli työnnön voimasta. Löysillä pateilla lukko ei peräänny virekynteen asti, jolloin lukko loksuttelee itsestään eestaas niin kauan, kunnes lippaasta loppuvat patit.

Massasulkua ei korkeapaineisissa aseissa voida yhtä hyvällä hyötysuhteella käyttää (lue= voidaan, mutta ak47:n tarvittaisiin luultavasti useamman kilon painoinen verkonpaino lukoksi ja hylsyn täytyisi olla erilainen, jolloin menetettäisiin edelleen tehoa), ak:ssa ampuja saisi rikkinäiset hylsynsirpaleet, parin tuhannen barin paineet sekä varmasti muutakin roinaa naamalleen, jos lukko ei lukittuisi.

Ja niin edelleen, blah blah blah, opettajiahan minä tässä opetan, mutta tulipahan kirjoitettua.

Yhdestä piipusta kyettäisiin syöttämään helposti useitakin satoja laukauksia sekunnissa, jos lukkolaitteet sen vain mahdollistaisivat. Tietenkin jäähdytys tällaisessa aseessa olisi aivan oma tieteenalansa. Jo edellä mainituilla konkilla on mahdollista saavuttaa yli 1500rpm tulinopeuksia. Nämä ovat tavanomaisilla lukoilla;

HK G11 pyörähtävällä lukolla kykenee 3000rpm tulinopeuteen;
Ja äsken mainittu ryssän Shkassi sitten taas operoi täysin erilaisella mekanismilla, ollen revoleritykki. Revoleritykkejä löytyy yhdeltä jos toiselta, mm. Ranskalainen GIAT 30mm ampuu 2500rpm.

[wanhempimestari]

[quote="Bushmaster"]No totta helvetissä kaasutoimisessa aseessa lukko pysähtyy ja lukittuukin etuasentoon ennen laukaisua. AK:ssa luisti pakottaa lukon kiertymään noin 90 astetta, jolloin sulkuolakkeet kääntyvät paikoilleen, ja vasta kun luisti on eteen asti kuljettuaan vapauttanut kytkimen, (joka estää kertatulella iskuria vapautumasta ja vastaavasti sarjatulella vasta vapauttaa sen ko. vaiheessa) iskuri läväyttää iskuripiikin lukon läpi kantaan ja laukaisee patruunan. Kaasut työntävät männän taakse ja pakottavat lukon kiertymään auki ja vetäytymään taakse.

Noo, jos nyt tähän aikaan parin konjakin jälkeen mitään muistan, niin eiköhän tuo jotensakin mene niin että kun lukko on pyörähtänyt,luisti jatkaa matkaa hieman( n.10mm ) ja siirtää sukuvarmistimen eteenpäin eli "pois käytöstä", eli iskuvasaran kolosta pois. Nyt iskuvasaraa pidättää vain liipaisimen "yläkynnet".Tällöin on luisti takapäässä oleva varhaislaukasuvarmistin niin edessä että liipaisinta painettaessa iskuvasara vapautuu ja iskee iskupiikkiin. Kun luisti perääntyy, riippuu varmistimen alavarren asennosta, ampuuko ase kerta vai sarjatulta.Eli nappaako pidätin iskuvasaran kiinni vai ei ?

Tätähän voi tarkentaa vapaasti, mutta noin se suurinpiirtein menee.Tai sitten on muutaman vuoden opiskelut menny hukkaan, tai on otettu liikaa
"lasikantisesta laulukirjasta"

[Bushmaster]

Enpä nyt muista, missä kohdassa sulkuvarmistin tarkkaan ottaen oli, mutta yleispätevästi todettuna sulkuvarmistin vapauttaa iskurin vasta ja vain, kun lukko on lukittunut etuasentoon. Tulivalitsimen asennosta riippuen sitten liipaisimen (osat, en muista mitkä ) joko vapauttavat iskurin sarjatulella heti sulkuvarmistimen liikkeestä tai sitten kytkevät virekynnet irti iskurista kertatulella, jolloin liipaisin on käytettävä etuasennossaan ja virekynsi päästettävä hyppäämään iskurin virekynnen yli, jotta se voi taas vapauttaa iskurin uudelleen vedettäessä.

[wanhempimestari]

Enpä nyt muista, missä kohdassa sulkuvarmistin tarkkaan ottaen oli, mutta yleispätevästi todettuna sulkuvarmistin vapauttaa iskurin vasta ja vain, kun lukko on lukittunut etuasentoon. Tulivalitsimen asennosta riippuen sitten liipaisimen (osat, en muista mitkä ) joko vapauttavat iskurin sarjatulella heti sulkuvarmistimen liikkeestä tai sitten kytkevät virekynnet irti iskurista kertatulella, jolloin liipaisin on käytettävä etuasennossaan ja virekynsi päästettävä hyppäämään iskurin virekynnen yli, jotta se voi taas vapauttaa iskurin uudelleen vedettäessä.

No sulkuvarmistin sijaitsee laatikon etuosassa oikealla. Sen tehtävä on varmistaa että jäykkä-yhteys on syntynyt ennenkuin ase laukeaa, sekä
mahdollistaa sarjatulen ampuminen.

Vaihdin/varmistimen alavarsi on pidättimen takavarren takapuolella jos ase on kertatulella eikä vaikuta liipaisimen ja pidättimen toimintaan.

Kertatulella iskuri tulee alas ja pidätin nappaa iskuvasaran yläpinnasta kiinni.Kun liipaisin vapautetaan,hypähtää iskuvasara ylöspäin kunnes liipaisimen ylävarret pysäyttävät sen. Liipaisimesta vedettäessä sen ylävarret liukuvat pois iskuvasaran päältä ja iskuvasara pääsee etuasentoon edellyttäen että luisti on etuasennossa ja jäykkä yhteys on syntynyt. Ellei ole, iskuvasara osuu luistin takapäässä olevaan korokkeseen eli sulkuvarmistimeen, eikä iskuvasara osu iskuriin.

Sarjatulella taas vaihtimen alavarsi on pidättimen takavarren päällä estäen pidätintä tarttumasta iskuriin. Kun liipaisin on taka-asennossa, ei myöskään liipaisimen ylävarret osu iskuvasaraan. Kun luistissa oleva leikkaus kääntää lukon kiinni,liikkuu luisti vielä n.10mm ja työntää sulkuvarmistimen ylävarren eteenpäin, jolloin sulkuvarmistimen virekynsi ei pysäytä iskuvasaraa ja sarjatuli mahdollistuu jos lippaassa on patruunoita eikä häiriöitä synny, kunnes liipaisin vapautetaan, jolloin liipaisimen ylävarret pysäyttävät iskuvasaran.

Tämän selvemmin en nyt osaa sitä selittää. Iskuri ja iskuvasara eivät ole sama asia...

Yleensä tämä on ymmärretty, jos nyt on "nippelisuuntautunut" mielikuvitus...

Vihoviimeinen lisäys, tämän jälkeen en asiaan puutu.
Sulkuvarmistin estää aseen laukeamisen ennen kuin lukko on täysin sulkeutunut, ettei patruuna laukea ollessaan osittain patruunapesän ulkopuolella. Saman luistin takapäässä olevan sulku/varhaislaukaisuvarmistimen toinen tehtävä on työntää iskuvasara taakse.
Tämä juttu koskee kotimaista kalustoa. AKM:ssä jotkut osat ovat sijoitettu hieman toisin, niissä on myös sarjatulihidastin....

[J]

Wanhempimestari asian kiteyttikin oivasti, bushmasterin kannattaa jatkaa opettaja vasta sitten kun muistaa että missä se sulkuvarmistin edes on.

Voin laittaa kuvan M16:sta sulkuvarmistimesta, jos tarviaa.
Parissa Saigan AK:ssa on tehty homma niin jotta, luistin perässä on sylinterimäinen uloke joka estää vasaran lyömisen iskupiikkiin ennen kuin lukko on kiinni.
Tarkennan vielä epäselvää kirjoitustani;

Saigasta puuttuu sulkuvarmistin vipu (se L kirjaimen näköinen vipstaaki), sulku auki ampuminen on estetty niin jotta vaikka vasara lipeääkin kynnen alta pois niin nalli ei syty jos lukko ei ole edessä.

M16:sta sulkuvarmistin tahi Autosear kuten jenkit sytkytintä nimittää sijaitseekin laatikon takaosassa ja mutta toimii samalla tavalla erilaisesta ulkomuodostaan huolimatta.

Omalukunsa on pursketuli kuten monessa HK:n sinisen valmistamissa aseissa, siellä on sellainen ratas joka "laskee" lukon takana käynnit ja sitten lopettaa vekottimen kiihkeäksi käyneen laulun.

[wanhempimestari]

[quote="Bushmaster"]No totta helvetissä kaasutoimisessa aseessa lukko pysähtyy ja lukittuukin etuasentoon ennen laukaisua. AK:ssa luisti pakottaa lukon kiertymään noin 90 astetta, jolloin sulkuolakkeet kääntyvät paikoilleen, ja vasta kun luisti on eteen asti kuljettuaan vapauttanut kytkimen, (joka estää kertatulella iskuria vapautumasta ja vastaavasti sarjatulella vasta vapauttaa sen ko. vaiheessa) iskuri läväyttää iskuripiikin lukon läpi kantaan ja laukaisee patruunan. Kaasut työntävät männän taakse ja pakottavat lukon kiertymään auki ja vetäytymään taakse.

SuomiKP ja muut massasulkuiset kiulut taas perustuvat nimenomaan avoimen lukon massaliikkeeseen, ja iskuri niissä on yleensä kiinteä. Lukko nappaa patin lippaasta ja puskee sen pesään, ja paukun ottaessa seinämiin kiinni iskeytyy iskuritappi kantaan ja laukaisee patruunan about siinä vaiheessa kun lukko saavuttaa etuasentonsa, kitka pitelee muutaman millisekunnin koko paskaa paikoillaan kun luoti poistuu piipusta


Miten on, voisiko ajatella niin että painava lukko eteen tullessaan ja nallin syttyessä, pitää eteenpäin suuntautuvalla liikkeellä, omalla massallaan ,sekä palautusjousen voimalla hylsyä ja lukkoa hetken paikallaan ? Eikä niinkään kitka,( joka syntyy hylsyn laajetessa patruunapesän reunoihin) ?

Olen joskus virittänyt Kp/31 siten että ampui rumpulippaan tyhjäksi muistaakseni kolmessa-neljässä sekunnissa.Ei tullu kellotettua kun kädet ei riittäny Yksi hylsy repesi...

Joissain massasulkuisissa aseissa käytetään lukon hidastamiseen "kaasudynaamista jarrua".Mutta se onkin ihan toinen juttu se.

[wanhempimestari]

http://www.youtube.com/watch?v=_sNDTdKQ ... grec_index

AK 47:kassa on eräs "kiusallinen" ominaisuus, jos haluaa ampua erittäin tarkasti kertatulta ja vetää liipaisinta TODELLA hitaasti,aseen lopulta lauetessa liipaisin täräyttää etusormen tunnottomaksi.

Olen nähnyt filmin jossa 47 oli leikattu soveltuvin osin auki laatikon oikealta puolelta.Kaikki osat oli maalattu eri väreillä selvyyden vuoksi.

Oli metkaa huomata kuinka esim. lippaan salpa heilui holtittomasti tärinästä,piti juuri ja juuri pintansa.. laatikon kansi aaltoili ylös alas. Todella
holtittoman näköistä. Tuon filmauksen ansiosta muutettiin kotimaisiin hieman laukaisukoneiston kulmia ja estettiin sormeen kohdistuva isku.(Jota
tavallisessa käytössä ei ole, eikä huomaa ! )