Tämä voi olla helppo tai sitten ei? Elikkäs mikä malli on kyseessä?
Helppo pistooli kyssäri.
-
Sturmmann
- mars
- Posts: 2229
- Joined: Sat Feb 11, 2006 18:07
- Location: Kymijokilinja on viimeinen lukkomme!
- Contact:
Helppo pistooli kyssäri.
Tämä voi olla helppo tai sitten ei? Elikkäs mikä malli on kyseessä?
Ei oikeaan, ei vasempaan, vaan eteen eestä Suomenmaan.
-
John Moses
- kaartsotvm3
- Posts: 569
- Joined: Mon Feb 13, 2006 9:04
Ei sanan varsinaisessa merkityksessä prototyyppi, mutta tuosta se lähti 
kirjoittelempa tuosta jutun lähiaikoina,niin saatte kommentoida.
Kirjallisuudesta kun löytyy osin ristiriitaistakin tietoa.
Edit: kyllä se näkyykin olevan prototyyppi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Prototyyppi
kirjoittelempa tuosta jutun lähiaikoina,niin saatte kommentoida.Kirjallisuudesta kun löytyy osin ristiriitaistakin tietoa.
Edit: kyllä se näkyykin olevan prototyyppi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Prototyyppi
Last edited by sako92s on Tue Dec 04, 2007 8:10, edited 1 time in total.
Re: Helppo pistooli kyssäri.
Tarina alkaa vuodesta 1921, jolloin Ranskan asevoimat ilmoitti potentiaalisille asetehtaille etsivänsä uutta pistoolimallia korvaamaan vanhat revolverit ja sekalaiset pistoolit.Vaatimukset olivat seuraavat:
- isokokoinen sotilaille sopiva suurella kaliiberilla varustettu
-15 patruunan makasiini
-makasiinissa jäljellä olevien patruunoiden laskuri
-vireilmaisin
-helppo huoltopurku ilman pieniä osia
- aseen tuli myös täyttää annetut maksimi koko-ja painovaatimukset
Fabrique Nationale kiinnostui projektista ja tehtaan pääsuunnittelija Dieudonne Saive suunnitteli modifioidun FN 03 pistoolin joka ampui 9mm Parabellum patruunaa. Merkittävin innovaatio oli aseen lipas, joka oli kaikkien nykyään käytössä olevien kaksirivisten pistoolinlippaiden kantaisä. Lipas veti 15 patruunaa.
Eri lähteiden mukaan John Moses Browning joko sai aseen ja lippaan mukaansa tehtaalta tai se lähetettiin hänelle.Browning suunnitteli ja valmisti työpajassaan Ogdenissa,Utahissa, kaksi uudenlaista asetta 15 patruunan lippaan ympärille .Toinen oli varustettu sulkujärjestelmällä,joka perustui takapäästään alaspäin keikahtavaan piippuun. ja toinen oli massasulkuinen ase.Aseet saapuivat FN:n tehtaille 1922 ja keikkapiipuinen versio valittiin jatkoon. Aseesta valmistettiin kaksi koekappaletta . Toinen oli m1922 Short 131mm piipulla ja toinen m1922 Long 200mm piipulla.Long voitiin varustaa myös jatkoperällä.
Aseet osallistuivat Ranskalaisten testeihin ,mutta tulivat hylätyiksi mm. liian suuren painon, vaikean kenttäpurettavuuden ja vireilmaisimen
puutteen johdosta.
28.6.1923 John Moses Browningille myönnettiin patentti aseeseen. Samana vuonna Saive modifioi asetta , ja siihen tuli uudistuksina mm. ulkoinen iskuvasara ja parannuksia kenttäpurettavuuteen.Ase nimettiin m1923malliksi.
1925 Ranskalaiset hylkäsivät aseen jälleen,koska asetta pidettiin edelleen liian painavana. Muuten ase sai kiittäviä lausuntoja.
Aseesta yritettiinkin tehdä kevyempi monin parannuksin ja 1926 siihen kehittettiin Saiven toimesta uusi 13 patruunan lipas.J.M.Browning kuoli marraskuun 19. samana vuonna äkilliseen sydänkohtaukseen poikansa Val Browningin työhuoneessa FN:n toimitalossa Liegessä.
Vuosien 1926-1929 välillä valmistettiin kaikkiaan neljä erilaista versiota 13 patruunan lippaalla varustetusta pistoolista.Kolmatta 1928 ja neljättä 1929-1930 tehtyä versiota jopa valmistettiin myyntiin pieni sarja. Näkyvimpänä erona tulevaan tuotantomalliin oli Colt 1911 tyyppinen erillinen piippuhela ja takatähtäin oli tavallinen sivusuunnassa naputtelemalla liikuteltava hahlo.
Viides 1930 esitelty versio oli ensimmäinen varsinainen High Power (Grande Puissance)koska tässä mallissa löytyy jo kaikki meille tutut varhaisen HP35:n piirteet mm.tangentti takatähtäin ja luistiin integroitu piipuhela.Maailman laajuisen laman vallitessa tilauksia ei juuri tullut, vasta 1933 Belgian armeijan tilauksen turvin tuotanto päästiin vähitellen aloittamaan ja viimeistelty malli saikin nimen GP 35.Mainittakoon,että alkuvaiheessa aseen kaupallinen nimi oli Grand Rendement.Nimi muuttui vasta 30-luvun alkupuolella..
- isokokoinen sotilaille sopiva suurella kaliiberilla varustettu
-15 patruunan makasiini
-makasiinissa jäljellä olevien patruunoiden laskuri
-vireilmaisin
-helppo huoltopurku ilman pieniä osia
- aseen tuli myös täyttää annetut maksimi koko-ja painovaatimukset
Fabrique Nationale kiinnostui projektista ja tehtaan pääsuunnittelija Dieudonne Saive suunnitteli modifioidun FN 03 pistoolin joka ampui 9mm Parabellum patruunaa. Merkittävin innovaatio oli aseen lipas, joka oli kaikkien nykyään käytössä olevien kaksirivisten pistoolinlippaiden kantaisä. Lipas veti 15 patruunaa.
Eri lähteiden mukaan John Moses Browning joko sai aseen ja lippaan mukaansa tehtaalta tai se lähetettiin hänelle.Browning suunnitteli ja valmisti työpajassaan Ogdenissa,Utahissa, kaksi uudenlaista asetta 15 patruunan lippaan ympärille .Toinen oli varustettu sulkujärjestelmällä,joka perustui takapäästään alaspäin keikahtavaan piippuun. ja toinen oli massasulkuinen ase.Aseet saapuivat FN:n tehtaille 1922 ja keikkapiipuinen versio valittiin jatkoon. Aseesta valmistettiin kaksi koekappaletta . Toinen oli m1922 Short 131mm piipulla ja toinen m1922 Long 200mm piipulla.Long voitiin varustaa myös jatkoperällä.
Aseet osallistuivat Ranskalaisten testeihin ,mutta tulivat hylätyiksi mm. liian suuren painon, vaikean kenttäpurettavuuden ja vireilmaisimen
puutteen johdosta.
28.6.1923 John Moses Browningille myönnettiin patentti aseeseen. Samana vuonna Saive modifioi asetta , ja siihen tuli uudistuksina mm. ulkoinen iskuvasara ja parannuksia kenttäpurettavuuteen.Ase nimettiin m1923malliksi.
1925 Ranskalaiset hylkäsivät aseen jälleen,koska asetta pidettiin edelleen liian painavana. Muuten ase sai kiittäviä lausuntoja.
Aseesta yritettiinkin tehdä kevyempi monin parannuksin ja 1926 siihen kehittettiin Saiven toimesta uusi 13 patruunan lipas.J.M.Browning kuoli marraskuun 19. samana vuonna äkilliseen sydänkohtaukseen poikansa Val Browningin työhuoneessa FN:n toimitalossa Liegessä.
Vuosien 1926-1929 välillä valmistettiin kaikkiaan neljä erilaista versiota 13 patruunan lippaalla varustetusta pistoolista.Kolmatta 1928 ja neljättä 1929-1930 tehtyä versiota jopa valmistettiin myyntiin pieni sarja. Näkyvimpänä erona tulevaan tuotantomalliin oli Colt 1911 tyyppinen erillinen piippuhela ja takatähtäin oli tavallinen sivusuunnassa naputtelemalla liikuteltava hahlo.
Viides 1930 esitelty versio oli ensimmäinen varsinainen High Power (Grande Puissance)koska tässä mallissa löytyy jo kaikki meille tutut varhaisen HP35:n piirteet mm.tangentti takatähtäin ja luistiin integroitu piipuhela.Maailman laajuisen laman vallitessa tilauksia ei juuri tullut, vasta 1933 Belgian armeijan tilauksen turvin tuotanto päästiin vähitellen aloittamaan ja viimeistelty malli saikin nimen GP 35.Mainittakoon,että alkuvaiheessa aseen kaupallinen nimi oli Grand Rendement.Nimi muuttui vasta 30-luvun alkupuolella..