Tunnistusapua tarvis

[Eki]

Käytä vesileimassa olevaa signumia, kun kommentoit!

SARJA I, kuvia 1920-luvulta



Selvitetty: Turusta Taidemuseon mäeltä. Takana olevan talon osoite on Puolalanpuisto 4 ja nimeltään Asunto Oy Albatross. Lämmin kiitos nimimerkille "Rautu62"



Selvitetty: Kaskisten kaupungintalo palotorneineen. Lämmin kiitos NN:lle !



Selvitetty: Aulangolla Karlbergin kartanon vanha päärakennus. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Waldemar Aspelin, ja se valmistui vuonna 1890. Karlbergin kartano tuhoutui tulipalossa vuonna 1928.



Selvitetty: Turusta Uittamon mäeltä. Takana Pitkäsalmi ja Hirvensalon saari. Lämmin kiitos nimimerkille "Rautu62"



Selvitetty: 14.7.1808 käydyn Lapuan taistelun muistomerkki Lapualla. Muistomerkki (ns Kiviristi) on pystytetty vuonna 1864. Lämmin kiitos nimimerkille "w9816"



Selvitetty: Hangon Puistovuorelta ja esittää ns. Nordenskiöldin maljapöytää. Se pystytettiin alunperin Kuningattarenvuorelle, historia kertoo milloin, mutta siirrettiin vuonna 1908 nykyiselle paikalleen Puistovuorelle Hangon Casinon hiekkarannan vasemmanpuoleiselle
kalliolle.

SARJA II, kuvia 1930- 1940 luvuilta



Selvitetty: Paraati Lahdenpohjassa v 1938. Osato marssii Kirkkovaarankatua ja ohittaa juuri Hamukaisen jalkinekaupan, takana oleva talossa mm Tapanaisen Kangaskauppa.



Tämä jostain Kannaksen suunnasta. Takana joku koulu.



Selvitetty: Hiitolasta. Lämmin kiitos nimimerkille "Rahola!"

[smokeball]

Ylin kuva näyttää Imatran valtionhotellilta. Muita vastaavan kokoisia kansallisromanttisen jugendin helmiä ei Suomessa ole ainakaan noin ylhäisessä yksinäisyydessä.

Kakkoskuva ei voi olla Terijoelta, koska siellä tuskin ovat palmut ja akaasiat kasvaneet. Mieluummin jonnekin Välimeren (Riviera?) tai Mustanmeren rannikolle sopiva.

[Komendantti]

Ylin kuva näyttää Imatran valtionhotellilta. - -

Niin näyttää, mutta...

Kakkoskuva ei voi olla Terijoelta, koska siellä tuskin ovat palmut ja akaasiat kasvaneet. - -

Ellei sellaisia sitten oltaisi rahalla rahdattu kesäkaudeksi tuonne etupihalle kasvamaan.
Helpointa olisi kuitenkin arvella tosiaan jotain tuollaista Välimerellistä suuntaa - jossa tosin rakennukset ovat lähes poikkeuksetta kivirunkoisia.

[w9816]

Muistomerkki

[smokeball]

Ylin kuva näyttää Imatran valtionhotellilta. - -

Niin näyttää, mutta...

Kakkoskuva ei voi olla Terijoelta, koska siellä tuskin ovat palmut ja akaasiat kasvaneet. - -

Ellei sellaisia sitten oltaisi rahalla rahdattu kesäkaudeksi tuonne etupihalle kasvamaan.
Helpointa olisi kuitenkin arvella tosiaan jotain tuollaista Välimerellistä suuntaa - jossa tosin rakennukset ovat lähes poikkeuksetta kivirunkoisia.

Rakennusteknisiä runkoratkaisuja ei voi kovin varmasti tuosta kuvasta päätellä. Tuohan voisi olla joku lähetystörakennus tai kasino. Näyttäisi meripojan vetimet olevan laitimmaisella kaverilla. - Suomen Joutsenen purjehdukset...

[smokeball]

Nonni. Nyt sitten löytyykin mahdollisuuksia aina Etelä-Ameriikkaa myöten!
Turun sanomien sivuilta löytyi tällainen lista Suomen Joutsenen purjehduksista.

Suomen Joutsen
1.
Aika: 22.12.1931 - 22.5.1932.
Matkareitti: Helsinki - Kööpenhamina - Trangisvaag (Färsaaret) - Hull (Englanti) Las Palmas (Kanarian saaret) - 5.5 astetta pohjoista leveyttä - Ponta Delgada (Azorit) - Vigo (Espanja) - Helsinki.

2.
Aika: 20.10.1932 - 3.6.1933.
Matkareitti: Helsinki Las Palmas - Rio de Janeiro (Brasilia) - Montevideo (Uruguay) - Buenos Aires (Argentiina) - Santa Lucia (Pienet Antillit) - St. Thomas (Neitsytsaaret) - Ponta Delgada - Helsinki.

3.
Aika: 1.11.1933 - 15.5.1934.
Matkareitti: Helsinki - Marseille (Ranska) - Aleksandria (Egypti) - Napoli (Italia) - Santa Cruz (Kanarian saaret) – Port-au-Prince (Haiti) - Lissabon (Portugali) - Helsinki.

4.
Aika: 31.10.1934 - 3.5.1935.
Matkareitti: Helsinki - Cartagena (Espanja) - Piraios (Kreikka) - Saloniki (Kreikka) - Beirut (Libanon) - Haifa (Englannin Palestiina) - Aleksandria - Casablanca (Marokko) - Ponta Delgada - Gravesend (Englanti) – Helsinki.
Matkalla oli mukana Suomen Vientiyhdistyksen teollisuustuotteiden vientinäyttely.

5.
Aika: 9.10.1935 - 2.7.1936.
Matkareitti: Helsinki Lissabon - La Guaira (Venezuela) - Cartagena (Kolumbia) - Colon (Panama) - Balboa (Panama) - Callao (Peru) - Valparaiso (Chile) - Kap Hornin ympäri - Buenos Aires - Rio de Janeiro - Ponta Delgada – Helsinki.
Matkalla oli mukana Suomen Vientiyhdistyksen teollisuustuotteiden vientinäyttely.

6.
Aika: 2.11.1936 - 1.5.1937.
Matkareitti: Helsinki - Oporto (nykyinen Porto, Portugal) - Dakar (Senegali) - Ciudad Trujillo (Dominikaaninen tasavalta) - Vera Cruz (Meksikko) - Havanna (Kuuba) - New York (Yhdysvallat) - Oslo (Norja) - Helsinki.
Matkalla oli mukana Suomen Vientiyhdistyksen teollisuustuotteiden vientinäyttely.

7.
Aika: 20.10.1937 - 12.5.1938.
Matkareitti: Helsinki - Funchal (Madeira) - Montevideo - Tristan da Cunha (IsoBritannialle kuuluva saariryhmä eteläisellä Atlantilla) - Kapkaupunki (EteläAfrikka) - Calais (Ranska) - Helsinki.

8.
Aika: 27.10.1938 - 23.4.1939.
Matkareitti: Helsinki - Bordeaux (Ranska) - Casablanca - Pernambuco (nykyinen nimi Recife, Brasilia)- San Juan (Puerto Rico) - Ponta Delgada - Rotterdam (Hollanti) - Helsinki.

[Väbä]

Tuo muisto"laatta"/patsas on pystytetty Suomen Sodan muistoksi: Paikkaa en tiedä:
http://www.porstuakirjastot.fi/files/920/alku.pdf kirjan sivu 19-20 Toisella puolen laattaa on on kaatuneiden upseerien nimet. Tuo kirja on tehty 1883. Etelä-Pohjanmaalla. Tuo muistomerkkikin on varmaan jossain siellä.
Edit: Näyttäisi jo w9816 ehtineen vastata. Lapuan taistelun muistomerkki

[Rokka]

Kakkoskuva ei voi olla Terijoelta, koska siellä tuskin ovat palmut ja akaasiat kasvaneet. Mieluummin jonnekin Välimeren (Riviera?) tai Mustanmeren rannikolle sopiva.

En muista ainakaan Terijoella tuollaista rakennusta, muutten palmuja ihmettele, enemminkin ihmettelisin kuusia välimeren alueella ?

Mutta muisuttaisin, Terijokeahan kutsuttiin Pohjolan Rivieraksi, pitäjässä oli paljon tuon tyyppisiä rakennuksia, tosin pääosin puustarakennettuja "pitsihuviloita" ks.

Suojeluskunnan ja Lottien Rajalinna


Terijoen Merikylpyläkasino


Terijoen Riviera


Terijoen Harppulinna

[Komendantti]

- - ihmettelisin kuusia välimeren alueella ?

Kyllä siellä kuusiakin kasvaa, hiukan vain eri lajisina ja harvinaisempina kuin täällä meillä.

[Rokka]

Kyllä siellä kuusiakin kasvaa, hiukan vain eri lajisina ja harvinaisempina kuin täällä meillä.

Kyllä, kyllä, mutta mielestäni ei ihan noin massiivisia ? Männytkin on vähän toista tasoa, kuin tuossa talon takana nousevat ?

- j o n i -

[Eki]

Mahottomasti nyt kiitoksia kaikille keskusteluun osallistuneille!

Editoin tuota aloitusviestiä, minkä ennätän. Eli ensin sydänlämpöinen kiitos nimimerkille w9816 Lapuan taistelun muistomerkin tunnistamisesta!

Poistin "täkyistä" Valtionhotellin. Poistin myös Terijoen. Rakennus voisi kyllä olla terijokelainen, mutta noin hienosta kohteesta pitäisi kaiken järjen mukaan löytyä vertailukuviakin. Lehtikuuset sopisivat ehkä Kannaksen maisemiin. Etsin vastausta vielä Turun Ruissalon tuntijoilta.

Kuka haluaa, voi saada koko tuon sarjan Ib:15 selailukuvina henkkoht sähköpostiin. Kuvia ei kuitenkaan saisi jakaa eteenpäin.

[leksa]

Tuhottiinko tuo Harppulinna sodassa?

[smokeball]

Tuo eka kuva voisi olla Valtionhotelli takapihan puolelta - fasaadistahan niitä kuvia yleensä näkee. Suurmerijoen kartano oli samaa tyyliä, mutta matalampi.

Ja kuusia ja mäntyjä kyllä kasvaa monissa paikoissa Välimeren pohjoisrannalla, missä on vuoristoa lähellä. Akaasiat ja aloekohan tuo nyt on kasvavat sitten luonnostaan jossain Kanarialla, Azoreilla ja Madeiralla ja puutarhoissa aina Cornwallia myöten. Rakennuksessa kiinnittää huomiota yläkerran koristuksina seinäsyvennyksissä olevat patsaat.

[Savu]

joku kello mulla takaraivossa soi....ton näkösessä talossa toimi aikoinaan joku ilmavoimien yksikkö, ennen sotia ja sodan aikanaki, mut ku en saa kii....nähny kuvia...

[Eki]

joku kello mulla takaraivossa soi....ton näkösessä talossa toimi aikoinaan joku ilmavoimien yksikkö, ennen sotia ja sodan aikanaki, mut ku en saa kii....nähny kuvia...

Siis tarkoiutatko, että eka kuva olisi Munkkiniemestä (kadettikoulu 1924 - 1940, Ilmavoimien Esikunta 1941 - 1973, nykyään kai Tullilaitoksen koulutuskeskus??

Suurkiitos! Tämä on helppo tarkistaa.