Boforsin it-kanuuna

[Juha Tompuri]

Boforsin muuta kalustoa valmistettiin Neuvostoliitossa lisenssillä.

NL:n 25mm ja 37mm (45mm) it-aseet olivat Boforsin (lisensioimattomia) kopioita.
Mitä olivat ne lisenssin alaiset aseet?

t: Juha

[Canet]

Palataas tonne alkuperäiseen kysymykseen eli miten noilla 40 m Boforsseilla putosi koneita.. Lähteenä on "Itsenäisen Suomen ilmatorjuntatykit 1917 - 2000", Sotamuseon julkaisu. Kirjassa kerrotaan suomalaisten pudottaneen talvisodassa näillä Boforsseilla 128 viholliskonetta, käytetty laukausmäärä oli keskimäärin 392 ls/pudotus, mikä on kuulemma laajemmassa tarkastelussa uskomattoman pieni! Siis "ohiampujistahan" tässä puhutaan.. Jatkosodan pudotukset nostivat "saldon" yli viidensadan.

Tykin kotimainen kalusto-opas 70-luvulta listaa tykkimalleja seuraavasti:
- 40 ItK 35 ("Vilhelmiina", Ruotsissa Hollantia varten valmistettu)
- 40 Itk 36 59 (alkuperäisen Goertz m/36 laskimen tilalle myöhemmin vaihdettu italialainen m/P 26 -laskin)
- 40 Itk 38 (perusmalli)
- 40 Itk 38 S (saksalainen)
- 40 Itk 38 U (unkarilainen)
- 40 Itk 39 (englantilainen, kotimaisella laskimella)

Suomi oli ostanut 9 tykkiä keväällä -39, näistä yksi meni VKT:lle malliksi. YH:n aikana saatiin hankittua 56 asetta eli talvisotaan lähdettiin 64 tykin voimin (mallitykkiä ei ole laskettu mukaan). Talvisodan aikana saatiin 36 asetta, joten kokonaismäärä nousi sataan kappaleeseen (tappioista ei ole tietoa). Välirauhan aikana ostettiin tykkejä pääasiassa Saksasta, kokonaismäärä oli jatkosodan alkaessa 230 kpl.

Laivastolla oli edellisen lisäksi joko alunperin kiinteään asennukseen tarkoitettuja nestejäähdytteisiä BK-version tykkejä tai ajolaite poistamalla "marinoituja" entisiä maavoimien it-tykkejä. Tykkejä oli useilla eri tyypisillä aluksilla VMV-veneistä panssarilaivoille. Kummassakin panssarilaivassa oli yksi kaksiputkinen BK 2-tykki, jossa oli myös käsikäytöinen tasauskoneisto, jolla pyrittiin kumoamaan aluksen liikkeitä.

VKT alkoi valmistaa tykkiä lisenssillä niin, että ensimmäiset 12 kpl luovutettiin 1941, seuraavana vuonna valmistui loput ykkössarjasta, 45 asetta. Pienen kakkossarjan 14 ensimmäistä valmistuivat vasta 1944 ja loput kuusi vasta sodan päätyttyä.

Kaikki yllämainitut olivat L60-tykkejä eli varustettu 60 pituuskaliberin putkella. Suomessa pv luopui näistä aseista 90-luvun aikana. A-tarvikkeet kerättiin Keuruun varikolle, jossa sitten itsesyttyminen lennätti ne pääosin taivaan tuuliin.

Laivastolla oli/on myös uudempia laivatykkiversioita 40 mm Boforssista, Matti Kurjella oli englantilaisvalmisteiset Mk5 kaksoistykit, nämäkin vielä 60 pituuskaliiperin putkella. Vasamilla oli yksiputkiset Mk8-tykit, joissa oli sähkösuuntaus. Matti Kurjella oli myös kaksi yksiputkista Mk9-tykkiä, nekin sähkösuunnattavia.

Ensimmäiset pitkäputkiset 70pituuskaliperin tykit (40 70 58 LT) hankittiin 1958 Nuoli-veneitä varten. Näissä tykeissä käytettiin edellisiä versioita pitempää patruunaa. Nuoli-sarjan viimeisiä veneitä varten tilattiin 3 uudempaa, vuoden 1966 mallista tykkiä. Samaa "sukua" olivat vielä tykkiveneille tilatut vuosimallin -70 tykit. Myöhemmin hankittiin vielä täyskatettuja -78 mallisia tykkejä. Toistaiseksi viimeinen versio 40 mm Boforssista on ohjusveneillä oleva 40 70 89 LT, tehtaalla tunnettu E-mallina.

Merkittävin ero näissä myöhemmissä tykeissä on syöttökoneiston erilainen lataussilta, joka sallii hylsyn poiston yhtä aikaa pystysyötön kanssa - tällä ratkaisulla on tulinopeutta pystytty kasvattamaan yli kaksinkertaiseksi alkuperäiseen verrattuna (tähän perustuva OTO-Melara-versio ampuu jopa 440 ls/min).

Pitkän jutun loppuun kevennystä - USS Saratogalla (lentotukialus) oli 1945 96 putkea 40 m Boforsseja. Jos alus olisi avannut minuutin mittaisen torjuntatulen kaikillla näillä aseilla, olisi ammuslasti keventynyt n. 15 tonnia..

[Olof]

Tuollaisen VTT 1940-leimalla varustetulla putkella olevan 40mm tykin kuvasin
pari päivää sitten:

Valtion tykkitehdas? Tehtiinkö nämäkin Tourulassa tai Jyskässä? VTT-leimaa näytti
olevan monessa muussakin paikassa.

[Matti 1]

Wikipediasta kopioitu.

Valtion Tykkitehdas
Valtion Tykkitehdas (VTT) perustettiin vuonna 1936 eduskunnan päätöksellä valmistamaan Suomen puolustusvoimille tykkejä ja peruskorjaamaan vanhaa tykkikalustoa. Nykyään tehdas on Metson Rautpohjan tehdas.

Sen sijoituspaikaksi valittiin Jyväskylän Vasikkavuori, mutta se toimi ennen tehdasrakennuksen valmistumista Helsingin Katajanokalla Asevarikko 1:n yhteydessä

Tehtaan kalusto ja työväki siirrettiin uusiin tiloihin junakuljetuksena 31. toukokuuta – 1. kesäkuuta 1938. Ensimmäinen tehtaan valmistama tykki oli Boforsin lisenssillä valmistettu panssaritorjuntakanuuna 37K/36. Talvi- ja jatkosodan aikana tehdas lisäksi kunnosti sotasaalistykkejä ja valmisti tykin laukauksia vuoreen louhituissa luolissa.

Tykkien valmistus loppui 5. syyskuuta 1944 ja tehdas liitettiin 1. toukokuuta 1946 osaksi Valtion Metallitehtaita (VMT). Kesällä 1946 sen nimeksi tuli Valtion Metallitehtaat, Rautpohjan Tehdas ja vuonna 1951 Valmet Rautpohjan Tehdas.

Tehtaalla valmistettiin sotakorvauksina erilaisia raskaan metalliteollisuuden tuotteita, kuten lokomobiileja ja tukkinostureita. Tuotantoa varten tehtaalle rakennettiin oma valimo.
Tehtaan päätuotteeksi muodostuivat paperikoneet, mutta se palasi asetuotantoon vielä 1950-70-luvuilla valmistaen puolustusvoimille raskaita 95 S 58-61 -sinkoja, joista viimeiset toimitettiin vuonna 1972.

[Olof]

No noin läheltä sitä tietoa sitten löytyi .
Pitäisi yrittää järjestää itsensä vieraisille noihin Valmetin vanhoihin
luolastoihin.

[smokeball]

Boforsin muuta kalustoa valmistettiin Neuvostoliitossa lisenssillä.

NL:n 25mm ja 37mm (45mm) it-aseet olivat Boforsin (lisensioimattomia) kopioita.
Mitä olivat ne lisenssin alaiset aseet?

t: Juha

Olen jostakin lukenut, että kenttätykistössä olisi ollut lisenssillä valmistettua kalustoa 3" ja 6". Ehkä Neuvostoliitto ei ollut kaikkein tunnollisin kopiraittien noudattaja.

[Canet]

Jaan yhden kuva-albumin Aijaassa - siinä on muutama kuva Hyrylän IT-museolta, joukossa edellä mainittu Landsverk Anti -it-panssari 40 mm Boforssilla.

Tässä linkki albumiin: http://www.aijaa.com/albums.php?album&a=30169

[Juha Tompuri]

Olen jostakin lukenut, että kenttätykistössä olisi ollut lisenssillä valmistettua kalustoa 3" ja 6". Ehkä Neuvostoliitto ei ollut kaikkein tunnollisin kopiraittien noudattaja.

Olen itsekin lukenut, vaan myös vähän epäillyt:

[Seppo Jyrkinen]

Juu tuosta Suomalaiset panssarivaunut kirjasta löytyi ruosalainen vaunu Lands-verk Anti II jossa 40 tykki...

Kutsutaanko vaunua ruotsalaiseksi? Käsittääkseni kyse oli välirauhan aikana alkaneesta yhteistyöstä. Vaunun alaosa oli talvisodan sotasaalista ja yläosa Boforsin. Asennustyöt ilmeisesti Ruotsissa. Ja nuo 6 vaunua taisivat olla ainoat aseet jotka Ruotsi toimitti Suomeen jatkosodan aikana.

Kirjassa kerrotaan suomalaisten pudottaneen talvisodassa näillä Boforsseilla 128 viholliskonetta, käytetty laukausmäärä oli keskimäärin 392 ls/pudotus, mikä on kuulemma laajemmassa tarkastelussa uskomattoman pieni!

Erityisen merkitykselliseksi nuo lukemat tekee se, että YH:n alkaessa Suomessa oli 37...40 mm kalustoa 9 kpl ja 20 mm kalustoa 4 kpl (merivoimat pl). Mille ihmeen keinolla it-miehet ehdittiin kouluttaa huippuluokan ampujiksi muutaman viikon varoitusajalla!

Joskus 30 v sitten luin muistaakseni saksankielisen kirjan talvisodasta. Sen lopussa oli runsaasti taulukkotietoa ja edellä mainitun kaltaisia laskelmia siitä, montako laukausta suomalaiset käyttivät yhden lentokoneen alasampumiseen. Ja jokaisen lukeman perässä oli huutomerkki. Ero saksalaisten käyttämiin ammusmääriin oli hirvittävä.

Mahtaako joku tunnistaa kirjan, jota tarkoitan. Olen yrittänyt etsiskellä sitä, mutta huonolla menestyksellä. Nimi saattoi olla Winterkrieg ja painos pehmeäkantinen.

[Juha Tompuri]

Juu tuosta Suomalaiset panssarivaunut kirjasta löytyi ruosalainen vaunu Lands-verk Anti II jossa 40 tykki...

Kutsutaanko vaunua ruotsalaiseksi? Käsittääkseni kyse oli välirauhan aikana alkaneesta yhteistyöstä. Vaunun alaosa oli talvisodan sotasaalista ja yläosa Boforsin.

Kyllä vaunu oli täysin ruotsalainen.

Erityisen merkitykselliseksi nuo lukemat tekee se, että YH:n alkaessa Suomessa oli 37...40 mm kalustoa 9 kpl ja 20 mm kalustoa 4 kpl (merivoimat pl). Mille ihmeen keinolla it-miehet ehdittiin kouluttaa huippuluokan ampujiksi muutaman viikon varoitusajalla!

YH:n alusta vihollisuuksien puhkeamiseen kului enemmän kuin muutama viikko.

t: Juha

[Mangrove]

Mahtaako joku tunnistaa kirjan, jota tarkoitan. Olen yrittänyt etsiskellä sitä, mutta huonolla menestyksellä. Nimi saattoi olla Winterkrieg ja painos pehmeäkantinen.

Olisiko tämä?
Doepfner, A. 1989. Finnlands Winterkrieg 1939/40: Dokumentation aus neutraler Sicht. Neue Zurcher Zeitung, Zürich.

[Canet]

YH:n 1. vaihe 9.10. ja toinen vaihe 14.10. - eli puolitoista kuukautta ennen sotaa - kuusi-seitsemän viikkoa. On siinä kuitenkin kiirettä pitänyt, että ne 56 tykkia saatin maahan. Olisko jollakulla tarkempaa tietoa tästä asehankinnasta?

[Seppo Jyrkinen]

Olisiko tämä?
Doepfner, A. 1989. Finnlands Winterkrieg 1939/40: Dokumentation aus neutraler Sicht. Neue Zurcher Zeitung, Zürich.

Kiitoksia. Sitten kipitänkin kirjastoon.

[Seppo Jyrkinen]

YH:n 1. vaihe 9.10. ja toinen vaihe 14.10. - eli puolitoista kuukautta ennen sotaa - kuusi-seitsemän viikkoa. On siinä kuitenkin kiirettä pitänyt, että ne 56 tykkia saatin maahan. Olisko jollakulla tarkempaa tietoa tästä asehankinnasta?

Kenraali Grandell kävi lokakuussa Tukholmassa ostoksilla ja sai lupauksen 44:stä Boforsin 40 mm it-tykistä. Valtaosa tuli Boforsin Unkarin tehtailta (36 kpl) joista 12 jäi sodan sytyttyä joksikin aikaa jumiin Saksaan. Pahimman hälyn mentyä ohi ne sitten "salakuljetettiin" Göringin luvalla Ruotsiin muistaakseni maatalouskoneitten nimikkeillä. Loput Boforsit oli tehty Englantiin toimitettaviksi tai otettiin Ruotsin armeijan varastoista.

Saksan kanssa tehtiin 19.10.1939 sopimus Gustloff-Werken 20 mm it-tykistä. Kokonaismäärä 134 tykkiä. Ensimmäinen 30 tykin erä tuli maahan marraskuussa (muistinvarainen tieto 25.-26.11.39) ja aivan sodan alettua 20 tykin erä. Sen jälkeen Molotov puuttui asiaan ja toimitukset jäivät jumiin.

[Berlioz]

Saksan kanssa tehtiin 19.10.1939 sopimus Gustloff-Werken 20 mm it-tykistä. Kokonaismäärä 134 tykkiä. Ensimmäinen 30 tykin erä tuli maahan marraskuussa (muistinvarainen tieto 25.-26.11.39) ja aivan sodan alettua 20 tykin erä. Sen jälkeen Molotov puuttui asiaan ja toimitukset jäivät jumiin.

Ko. kauppa oli ehkä kuitenkin enemmän Göringin ja Joseph Veltjensin yksityinen operaatio, kuin Saksan valtion kanssa tehty kauppa - vaikka OKW:n ja Auswärtiges Amtin virallinen vientihyväksyntä toki tarvittiin ja kaupan toisena osapuolena oli nimenomaan puolueen hallinnoima Wilhelm Gustloff Werke, Nationalsozialistische Industriestiftung.

Nimenomaan Veltjensin keskeistä roolia kuvaa se - ehkä vähemmän tunnettu - seikka, että hänelle myönnettiin ko. kaupan järjestelyistä VR 1.

Berlioz