Örön linnakkeen tykit
Örön linnakkeen tykit
Tuli tilaisuus käydä Örön linnakkeella 305/52 O-tykkien tiimoilta - tarvittiin opasta kertomaan turisteille, että mitä..
Turun Rannikkotykistörykmentin Perinneyhdistys järjesti keväällä "Örön aarteet"-seminaarin, jossa nuo järeät tykit olivat pääosassa. Kuultiin tarinaa 305 O-tykeistä, saaren historiasta ja nykypäivästä - tulevaisuudesta ei ensi vuoden jälkeen kukaan osaa vielä sanoa juuri mitään..
Ehkä mielenkiintoisin esitys oli Ari Elon kertomus Örön järeän viimeisistä laukauksista heinäkuussa 1971, Elo toimi kertausharjoituksiin kutsuttuna jaosupseerina. Tässä muistiinmerkintäni hänen kertomuksestaan:
"Ammuntaa varten harjoitukseen kutsutut reserviläiset saapuivat Öröön kesäkuun lopulla. Koska tykeillä oli ammuttu viimeksi kymmenisen vuotta sitten, riitti paljon tehtävää, ennen kuin tykki saatiin ampumakuntoon – tuntui ilmeiseltä, että kutsutut oli valikoitu siviiliammattien perusteella – mm. sähkömiehellä riitti paljon tehtävää. Kokemusta ja asiantuntemusta edusti ammuntaan mukaan Hangon Rannikkopatteristosta komennettu vääpeli, joka oli ollut mukana edellisissä ammunnoissa.
Pienellä onnella ja kovalla työllä tykki saatiin ampumakuntoon määräajassa. Tulenjohto hoidettiin tutkalla, vaikka ammunnassa ei käytettykään maalilauttaa – kohteena oli ”piste merellä”. Kun tykki oli ladattu ja suunnattu, annettiin ensimmäinen ampumiskäky. Tähän oli linnakkeella valmistauduttu ottamalla kaikki ikkunat ja ovet pois paikoiltaan. Tiettävästi myös Hangossa oli ryhdytty varotoimiin – kerrotaan apteekin tyhjentäneen hyllynsä ja monien talojen ovien ja ikkunoiden olleen auki kiilattuina.
Laukauksen aiheuttama paineisku puristi tykillä olleilta ilman ulos keuhkoista, tykkiaseman valot sammuivat ja jaosupseerin kypärän päälle jysähti katosta irronnut betonikappale. Tunnin ahkeran työskentelyn jälkeen valot ja muutkin sähköt saatiin takaisin tykille ja ammuntaa voitiin jatkaa. Pian iskuria käyttävä sähkömagneetti lakkasi toimimasta. Kätevä tykkimiehistö korvasi tämän puutteen vasaralla, jolla lyötiin iskuriin. Laukaisijana toiminut lataaja joutui toimimaan putken perän kohdalla olevan aukon reunalla – alas oli noin viiden metrin pudotus. Varmuuden vuoksi jaosupseeri piti kiinni lataajan henkseleistä..
Tieto tykin teknisestä ongelmasta tuli tulenjohdon tietoon ja ammunta keskeytettiin. Tykki jäi kuitenkin ladatuksi. Kun ylempi päällystö oli kolmisen tuntia pohtinut ongelmaa, päädyttiin pakon edessä suorittamaan vielä yksi ”vasaralaukaus” – tämä ammuttiin nollakorolla ja jäi tykin viimeiseksi laukaukseksi. Tarkoituksena oli ollut ampua kymmenen laukausta, mutta kolme jäi ampumatta. Kaikissa laukauksissa käytettiin puolipanoslatausta, ja tykkimiehistö saavutti kunnioitettavan 1 min 50 s tulirytmin. Toki tätä auttoi se tosiasia, ettei tarvinnut ladata kuin yksi panososa, mutta lyhyen harjoittelun huomioon ottaen tulos siitä huolimatta oli varsin hyvä."
Tykit hylättiin pian viimeisen ammunnan jälkeen. Käydessäni Örön järeillä tykeillä edellisen kerran viitisentoista vuotta sitten ykköstykin kunnostus oli aloitettu, mutta työ oli vasta alkumetreillä. Nyt näkyi tuloksia mahtavasta työstä, jota ovat tietoni mukaan tehneet Satakunnan Asehistoriallinen Seura, Arma Aboa ja Turun Rannikkotykistökilta. Ykköstykin kasematti on hienossa kunnossa, samoin itse tykki. Kakkostykillä en valitettavasti ehtinyt käydä..
Saaren mukulakiviteitä tuli kyllä tallattua, "pitkää ikävää" ja muitakin teitä.. Vanhoilla (vanhimmilla) raskaan patterin asemilla ennätin käydä, samoin hylätyllä Canet-patterilla. Saaren rakennuskanta on pääosin hyvässä kunnossa, mutta osa poluista on jo ehtinyt kasvaa umpeen. Vaikka saari kuuluu Metsähallituksele (näin ymmärsin), se on edelleen sotilasaluetta. Sotahistoriallisten asioiden lisäksi Örö on mahtava luontokohde.
Laitoin nettialbumiini ottamiani kuvia - niitä voi vertailla samassa paikassa oleviin 15 vuotta sitten otettuihin kuviin.
Kuvia on 305 O-tykiltä (kaikki kuvat ykköstykiltä ja -kasematista), raskaan patterin entisistä ja nykyisistä maisemista ja muualtakin saaresta. Luontokuvat ovat toisaalla, osoite kiinnostuneille - pyydä yv:llä, jos kiinnostaa.
Tässä pari näytettä:
305/52 O putkikerros
Alkuperäisen raskaan (152 C) patterin "patterikatu"
Lisää kuvia http://canet.kuvat.fi/kuvat/Oro/
Jos Örö kiinnostaa, niin Wilson Charter järjestää retkiä: http://www.wilsoncharter.fi/retki-orolle, myös jahti Eugenialla pääsee Öröseen http://eugenia.fi/?p=722&lang=fi
Jos retki ei nyt ole "ajankohtainen", olen värkännyt 24 sivuisen kuvitetun word-tiedoston 305 O-tykeistä Örön näkökulmasta - tännehän niitä ensin Suomen alueelle asennettiin.. Tiedoston koko vajaa 5 MB, kiinnostuneet voivat kysellä yv:llä.
Turun Rannikkotykistörykmentin Perinneyhdistys järjesti keväällä "Örön aarteet"-seminaarin, jossa nuo järeät tykit olivat pääosassa. Kuultiin tarinaa 305 O-tykeistä, saaren historiasta ja nykypäivästä - tulevaisuudesta ei ensi vuoden jälkeen kukaan osaa vielä sanoa juuri mitään..
Ehkä mielenkiintoisin esitys oli Ari Elon kertomus Örön järeän viimeisistä laukauksista heinäkuussa 1971, Elo toimi kertausharjoituksiin kutsuttuna jaosupseerina. Tässä muistiinmerkintäni hänen kertomuksestaan:
"Ammuntaa varten harjoitukseen kutsutut reserviläiset saapuivat Öröön kesäkuun lopulla. Koska tykeillä oli ammuttu viimeksi kymmenisen vuotta sitten, riitti paljon tehtävää, ennen kuin tykki saatiin ampumakuntoon – tuntui ilmeiseltä, että kutsutut oli valikoitu siviiliammattien perusteella – mm. sähkömiehellä riitti paljon tehtävää. Kokemusta ja asiantuntemusta edusti ammuntaan mukaan Hangon Rannikkopatteristosta komennettu vääpeli, joka oli ollut mukana edellisissä ammunnoissa.
Pienellä onnella ja kovalla työllä tykki saatiin ampumakuntoon määräajassa. Tulenjohto hoidettiin tutkalla, vaikka ammunnassa ei käytettykään maalilauttaa – kohteena oli ”piste merellä”. Kun tykki oli ladattu ja suunnattu, annettiin ensimmäinen ampumiskäky. Tähän oli linnakkeella valmistauduttu ottamalla kaikki ikkunat ja ovet pois paikoiltaan. Tiettävästi myös Hangossa oli ryhdytty varotoimiin – kerrotaan apteekin tyhjentäneen hyllynsä ja monien talojen ovien ja ikkunoiden olleen auki kiilattuina.
Laukauksen aiheuttama paineisku puristi tykillä olleilta ilman ulos keuhkoista, tykkiaseman valot sammuivat ja jaosupseerin kypärän päälle jysähti katosta irronnut betonikappale. Tunnin ahkeran työskentelyn jälkeen valot ja muutkin sähköt saatiin takaisin tykille ja ammuntaa voitiin jatkaa. Pian iskuria käyttävä sähkömagneetti lakkasi toimimasta. Kätevä tykkimiehistö korvasi tämän puutteen vasaralla, jolla lyötiin iskuriin. Laukaisijana toiminut lataaja joutui toimimaan putken perän kohdalla olevan aukon reunalla – alas oli noin viiden metrin pudotus. Varmuuden vuoksi jaosupseeri piti kiinni lataajan henkseleistä..
Tieto tykin teknisestä ongelmasta tuli tulenjohdon tietoon ja ammunta keskeytettiin. Tykki jäi kuitenkin ladatuksi. Kun ylempi päällystö oli kolmisen tuntia pohtinut ongelmaa, päädyttiin pakon edessä suorittamaan vielä yksi ”vasaralaukaus” – tämä ammuttiin nollakorolla ja jäi tykin viimeiseksi laukaukseksi. Tarkoituksena oli ollut ampua kymmenen laukausta, mutta kolme jäi ampumatta. Kaikissa laukauksissa käytettiin puolipanoslatausta, ja tykkimiehistö saavutti kunnioitettavan 1 min 50 s tulirytmin. Toki tätä auttoi se tosiasia, ettei tarvinnut ladata kuin yksi panososa, mutta lyhyen harjoittelun huomioon ottaen tulos siitä huolimatta oli varsin hyvä."
Tykit hylättiin pian viimeisen ammunnan jälkeen. Käydessäni Örön järeillä tykeillä edellisen kerran viitisentoista vuotta sitten ykköstykin kunnostus oli aloitettu, mutta työ oli vasta alkumetreillä. Nyt näkyi tuloksia mahtavasta työstä, jota ovat tietoni mukaan tehneet Satakunnan Asehistoriallinen Seura, Arma Aboa ja Turun Rannikkotykistökilta. Ykköstykin kasematti on hienossa kunnossa, samoin itse tykki. Kakkostykillä en valitettavasti ehtinyt käydä..
Saaren mukulakiviteitä tuli kyllä tallattua, "pitkää ikävää" ja muitakin teitä.. Vanhoilla (vanhimmilla) raskaan patterin asemilla ennätin käydä, samoin hylätyllä Canet-patterilla. Saaren rakennuskanta on pääosin hyvässä kunnossa, mutta osa poluista on jo ehtinyt kasvaa umpeen. Vaikka saari kuuluu Metsähallituksele (näin ymmärsin), se on edelleen sotilasaluetta. Sotahistoriallisten asioiden lisäksi Örö on mahtava luontokohde.
Laitoin nettialbumiini ottamiani kuvia - niitä voi vertailla samassa paikassa oleviin 15 vuotta sitten otettuihin kuviin.
Kuvia on 305 O-tykiltä (kaikki kuvat ykköstykiltä ja -kasematista), raskaan patterin entisistä ja nykyisistä maisemista ja muualtakin saaresta. Luontokuvat ovat toisaalla, osoite kiinnostuneille - pyydä yv:llä, jos kiinnostaa.
Tässä pari näytettä:
305/52 O putkikerros
Alkuperäisen raskaan (152 C) patterin "patterikatu"
Lisää kuvia http://canet.kuvat.fi/kuvat/Oro/
Jos Örö kiinnostaa, niin Wilson Charter järjestää retkiä: http://www.wilsoncharter.fi/retki-orolle, myös jahti Eugenialla pääsee Öröseen http://eugenia.fi/?p=722&lang=fi
Jos retki ei nyt ole "ajankohtainen", olen värkännyt 24 sivuisen kuvitetun word-tiedoston 305 O-tykeistä Örön näkökulmasta - tännehän niitä ensin Suomen alueelle asennettiin.. Tiedoston koko vajaa 5 MB, kiinnostuneet voivat kysellä yv:llä.
Re: Örön linnakkeen tykit
Miten nuo tykit, vieläkin ampumakunnossa, vai ehtikö eroosio iskeä liikaa.
Tuo tarina viimeisistä laukauksista on mainio.
Nykyisen ääliövarovaisuuden aikana tuo ei tulisi kuuloonkaan, linnaa, putkaa koko porukalle ja joku nettivinkuja keräämäsä adressia...
Jotenkin vaan sitä kaipaa aikoja, jolloin ei tieto heti kulkennu ...
Onko tämä 305/52 O samaa sarjaa kuin ne rautatietykkien putket, putken ja ammuksen nähneenä ossaa vähän kuvitella sitä tunnetta kun materiaali siirtyy.
Niin ja julmaa kuin vaan voi olla, kiitos kivikaduista taitaa kuulua taas kerran itämaan sotavangeille...
Tuo tarina viimeisistä laukauksista on mainio.
Nykyisen ääliövarovaisuuden aikana tuo ei tulisi kuuloonkaan, linnaa, putkaa koko porukalle ja joku nettivinkuja keräämäsä adressia...
Jotenkin vaan sitä kaipaa aikoja, jolloin ei tieto heti kulkennu ...
Onko tämä 305/52 O samaa sarjaa kuin ne rautatietykkien putket, putken ja ammuksen nähneenä ossaa vähän kuvitella sitä tunnetta kun materiaali siirtyy.
Niin ja julmaa kuin vaan voi olla, kiitos kivikaduista taitaa kuulua taas kerran itämaan sotavangeille...
6.D; primus inter pares.
Re: Örön linnakkeen tykit
Järeät vehkeet. Paljonkohan tuollaisen tykin täyspanos painaa?
Huomio kiinnittyi yhteen "huonekaluun"; nimittäin tuossa miljoonalaatikossa tyyliä!
Huomio kiinnittyi yhteen "huonekaluun"; nimittäin tuossa miljoonalaatikossa tyyliä!
Romumuurahainen
Re: Örön linnakkeen tykit
Örön tykit eivät ole enää pitkään aikaan olleet ampumakuntoisia. Seminaarissa paikalla ollut kenrl. Kilpinen ihmetteli, miten tuo vuoden -71 ammunta oli lainkaan järjestetty.. Selvältä näyttää, että siihen komennettiin reserviläisiä, kun ammattiväki vähintäänkin epäili koko hanketta..
Rautatietykeissä TM-1-12 (suomalainen tyyppimerkintä 305/52 O Raut) oli sama putki ja pääosin sama joustolaite ym. kuin näissä Örön tykeissä. Ase kehitettiin 1900-luvun alussa taistelulaivojen pääaseeksi, mutta otettiin saman tien myös rannikkotykiksi ja myöhemmin vielä rautatietykiksikin. Putkia on kahta perusversiota, maavoimien ja merivoimien, ero on panoskammiossa, joka on merivoimien mallissa hiukan pienempi.
305 O-a-tarvikeita oli erilaisia, kahteen osaan jaettu panos painoi n. 150 kg - pituutta oli 2 x 130 cm. Ammuspainot siinä 350..470 kg. Tarkempia tietoja kyllä saatavilla - mm. 1971 laadittu selvitys 305 O -tykin a-tarvikkeista, myös kuvia, joisa mittoja. Ammuksen pituus siinä 130..150 cm.
Suomeen jäi 1917 Inon pääosin tuhotut (ja pian kokonaan puretut) viisi sekä Örön neljä 305 O-tykkiä. Myöhemmin saatiin ostettua Ranskalta sille valkoisen venäläisen taistelulaivan internoinin yhteydessä joutuneet ns. Bizertan tykit (säilytyspaikan mukaan), jatkosodassa tuli sitten nuo kolme rautatietykkiä, jotka olivat kuitenkin aika pahasti murjottuja.
Kuivasaareen ja Mäkiluotoon tehtiin kaksoistornit käyttäen venäläisten hylkäämiä osia pääkaupunkiseudulta ja Inosta. Örön tykit jaettiin ennen talvisotaa niin, että kaksi vietiin Ristiniemeen (Viipurinlahdelle). Isosaaren kaksitykkisen patterin rakentaminen käynnistyi jatkosodan aikana. Nykyään 305-tykkejä on Suomessa jäljellä neljä (viisi tuliputkea ja jokunen irtoputki): kaksi Örössä, Kuivasaaren kaksoistorni ja Isosaaressa yksi - toinen tykki on romutettu.
Se miljoonalaatikko on kyllä upea - laatikkojen runko on peltiä.
Rautatietykeissä TM-1-12 (suomalainen tyyppimerkintä 305/52 O Raut) oli sama putki ja pääosin sama joustolaite ym. kuin näissä Örön tykeissä. Ase kehitettiin 1900-luvun alussa taistelulaivojen pääaseeksi, mutta otettiin saman tien myös rannikkotykiksi ja myöhemmin vielä rautatietykiksikin. Putkia on kahta perusversiota, maavoimien ja merivoimien, ero on panoskammiossa, joka on merivoimien mallissa hiukan pienempi.
305 O-a-tarvikeita oli erilaisia, kahteen osaan jaettu panos painoi n. 150 kg - pituutta oli 2 x 130 cm. Ammuspainot siinä 350..470 kg. Tarkempia tietoja kyllä saatavilla - mm. 1971 laadittu selvitys 305 O -tykin a-tarvikkeista, myös kuvia, joisa mittoja. Ammuksen pituus siinä 130..150 cm.
Suomeen jäi 1917 Inon pääosin tuhotut (ja pian kokonaan puretut) viisi sekä Örön neljä 305 O-tykkiä. Myöhemmin saatiin ostettua Ranskalta sille valkoisen venäläisen taistelulaivan internoinin yhteydessä joutuneet ns. Bizertan tykit (säilytyspaikan mukaan), jatkosodassa tuli sitten nuo kolme rautatietykkiä, jotka olivat kuitenkin aika pahasti murjottuja.
Kuivasaareen ja Mäkiluotoon tehtiin kaksoistornit käyttäen venäläisten hylkäämiä osia pääkaupunkiseudulta ja Inosta. Örön tykit jaettiin ennen talvisotaa niin, että kaksi vietiin Ristiniemeen (Viipurinlahdelle). Isosaaren kaksitykkisen patterin rakentaminen käynnistyi jatkosodan aikana. Nykyään 305-tykkejä on Suomessa jäljellä neljä (viisi tuliputkea ja jokunen irtoputki): kaksi Örössä, Kuivasaaren kaksoistorni ja Isosaaressa yksi - toinen tykki on romutettu.
Se miljoonalaatikko on kyllä upea - laatikkojen runko on peltiä.
Re: Örön linnakkeen tykit
mikäs mahtaa olla tuollasen kuulan läpäisy laivateräkseen?
Siina on jo jouleja hirvilaillisesti ainakin.
Siina on jo jouleja hirvilaillisesti ainakin.
-
- res vänr
- Posts: 840
- Joined: Sun Mar 16, 2008 19:49
Re: Örön linnakkeen tykit
Läpäisystä en tiedä enkä muista kyseisen rautalevyn paksuuttakaan, mutta läpäisy lienee ihan hyvää luokkaa:
Tämä on Kuivasaaressa.
Tämä on Kuivasaaressa.
GOTT MIT UNS
Re: Örön linnakkeen tykit
Läpäisyksi mainitaan 352 mm kylkipanssaria 10 000 jaardin etäisyydeltä, kun ammuksena on kärkikappaleella varustettu 470 kg PS-kranaatti m/1911 (suom. ilmeisesti: TMA 3502/305-O tpskrv 3,9-32/- ps 36).
http://www.navweaps.com/Weapons/WNRussi ... _m1907.htm
http://www.navweaps.com/Weapons/WNRussi ... _m1907.htm
Re: Örön linnakkeen tykit
Läpäisy riippuu tietysti iskukulmasta. Tuo 10 000 jaardin eli reilun 9 km amet on tämän kokoiselle tykille jo aika lyhyt ja iskukulma kylkipanssariin läpäisyn kannalta hyvä. Maailmansotien meritaistelut käytiin yleensä selkeästi pitemmiltä etäisyyksiltä.
Tuosta LV:n lähteestä kopioitu läpäisytaulukko antaa hyvän kuvan asiasta - jos kylkipanssarin läpäisy on hyvä, kansipanssarin tulee iskemä niin loivassa kulmassa, että läpäisy jää hyvin heikoksi - ja sitten etäsiyyden kasvaessa tilane kääntyy toisinpäin - tai siihen suuntaan..
Etäisyys Läpäisy kylki Läpäisy kansi
10,000 yards (9,140 m) 13.85 in (352 mm) 0.67 in (17 mm)
20,000 yards (18,290 m) 8.15 in (207 mm) 2.36 in (60 mm)
30,000 yards (27,430 m) 5.00 in (127 mm) 5.50 in (140 mm)
Tähän kylki- ja kansipanssareiden kestävyyteen eri iskukulmilla perustui osin panssaroinnin suunnittelu - puhuttiin ns. "immuunivyöhykkeestä" tai -etäisyydestä, jolla tietyn kaliiperinen ammus ei läpäissyt sen paremmin kylki- kuin kansipanssariakaan. Aluksen päällikön tai alusosaston komentajan tehtäväksi jäi harkita, pitääkö etäisyys noissa rajoissa, jolloin oma suojaus oli parhaimmillaan. Rannikkotykistössä vastustaja valitsee etäisyyden
Aikalaisekseen 305 O panssarikranaatti omasi hyvän läpäisyn, oli mm. selkeästi parempi kuin vastaava brittiläinen.
Tuosta LV:n lähteestä kopioitu läpäisytaulukko antaa hyvän kuvan asiasta - jos kylkipanssarin läpäisy on hyvä, kansipanssarin tulee iskemä niin loivassa kulmassa, että läpäisy jää hyvin heikoksi - ja sitten etäsiyyden kasvaessa tilane kääntyy toisinpäin - tai siihen suuntaan..
Etäisyys Läpäisy kylki Läpäisy kansi
10,000 yards (9,140 m) 13.85 in (352 mm) 0.67 in (17 mm)
20,000 yards (18,290 m) 8.15 in (207 mm) 2.36 in (60 mm)
30,000 yards (27,430 m) 5.00 in (127 mm) 5.50 in (140 mm)
Tähän kylki- ja kansipanssareiden kestävyyteen eri iskukulmilla perustui osin panssaroinnin suunnittelu - puhuttiin ns. "immuunivyöhykkeestä" tai -etäisyydestä, jolla tietyn kaliiperinen ammus ei läpäissyt sen paremmin kylki- kuin kansipanssariakaan. Aluksen päällikön tai alusosaston komentajan tehtäväksi jäi harkita, pitääkö etäisyys noissa rajoissa, jolloin oma suojaus oli parhaimmillaan. Rannikkotykistössä vastustaja valitsee etäisyyden
Aikalaisekseen 305 O panssarikranaatti omasi hyvän läpäisyn, oli mm. selkeästi parempi kuin vastaava brittiläinen.
Re: Örön linnakkeen tykit
Järjestetäänkö retkiä sinne?
Re: Örön linnakkeen tykit
Kyllä tehdään retkiä- tuolla edellä laitoin kaksi linkkiä: Wilson Charter http://www.wilsoncharter.fi/retki-orolle ja Jahti Eugenia http://eugenia.fi/?page_id=685&lang=fi. Nuo kaksi ovat ainoa tapa, omalla veneellä sinne ei pääse.
Retkien lähtöpaikka on Kemiönsaaren Kasnäs http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasnäs http://kansalaisen.karttapaikka.fi/link ... 37&lang=fi
Linnakehistorian lisäksi Örö on mahtava luontokohde.
Retkien lähtöpaikka on Kemiönsaaren Kasnäs http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasnäs http://kansalaisen.karttapaikka.fi/link ... 37&lang=fi
Linnakehistorian lisäksi Örö on mahtava luontokohde.
Re: Örön linnakkeen tykit
Viime viikolla oli jälleen tilaisuus viettää muutama mahtava päivä Örön linnakkeella tykkioppaana 305-tykillä. Tästä hommasta kerroin jo viime kesän postauksessa tähän ketjuun. Uusia kuvia tuolla samassa nettiaalbumin kansiossa, jonne värkkäsin uuden alikansion tämän vuoden tuotoksille http://canet.kuvat.fi/kuvat/Oro/.
Löysin linnakkeelta kantalinnoitteen, josta löytyy KOLME eri tyyppistä panssarikupua (vain muutmaan kymmenen metrein päässä toisistaan) - samoja (?) mitä on mm. Salpalinjalla. Katsokaas tietäjät näitä ja tunnistakaa (itse en ole ihan varma)
KK-kupu?
Tähystyskupu? Asennettu aika ylös - näytti kuin ruosteinen peukalo olisi sojottanut maasta!
"Tuplakupu", näitähän on kuulemma "eri kätisiä", tuon tähystysosan päällä oli pyöreä reikä, olisko periskoopin paikka?
Löysin linnakkeelta kantalinnoitteen, josta löytyy KOLME eri tyyppistä panssarikupua (vain muutmaan kymmenen metrein päässä toisistaan) - samoja (?) mitä on mm. Salpalinjalla. Katsokaas tietäjät näitä ja tunnistakaa (itse en ole ihan varma)
KK-kupu?
Tähystyskupu? Asennettu aika ylös - näytti kuin ruosteinen peukalo olisi sojottanut maasta!
"Tuplakupu", näitähän on kuulemma "eri kätisiä", tuon tähystysosan päällä oli pyöreä reikä, olisko periskoopin paikka?
Re: Örön linnakkeen tykit
Pieni sivu-anekdootti po. saareen liittyen; luin juuri vanhaa metsästysaiheista kirjaa jossa muisteltiin menestyksekkäitä metsälintujahteja jotka kirjoittaja kertoi tapahtuneen "ennen kuin ryssät ottivat saaren haltuunsa ja kaatoivat koko puuston linnoitustensa tieltä". Viimemainittu toiminta alkoi 1900 -luvun alkupuolella kun Pietarin ulointa puolustuslinjaa alettiin suomessakin rakentaa.
"Aina on yritettävä
metsästää ja kalastaa
riiustaa ja pillustaa
kyllä jokin onnistaa.
Mut jos ei mikään onnista,
on miehellä huono tuuri"
metsästää ja kalastaa
riiustaa ja pillustaa
kyllä jokin onnistaa.
Mut jos ei mikään onnista,
on miehellä huono tuuri"
Re: Örön linnakkeen tykit
Puut ovat kyllä varsin hyvin kasvaneet tuon venäläisten "avohakkuiden" jäljiltä. Örö oli tosiaan ennen linnoittamisen alkua jonkinlaista yhteismaata ja sitä käytettiin mm. laitumena. Nyt kun linnaketoiminnan alasajosta alkaa olla jo lähes kymmenen vuotta, ovat monet polutkin kasvaneet umpeen - varsinkin raskaan patterin alueella, jossa jo viimeisinä linnakeaikoina käytiin melko vähän..
Re: Örön linnakkeen tykit
Kaksi viikkoa sitten kävimme poistamassa Örön saarelta idästä tulleita tuholaisia(viisi supikoiraa matkasi mukanamme mantereelle). Retki oli hieno ja vaikka nyt panostimme supinpyyntiin niin hieman kerkesin paikkojakin katsomaan. Kauniina kesäpäivänä varmasti hieno kohde ja sinne pitää kesällä suunnata perheen kanssa aikaa kuluttamaan. Kesällä punkkeja voi olla kohtalaisesti, kun niitä jo nyt löytyi koirasta reissun jälkeen.
Re: Örön linnakkeen tykit
Punkkien lisäksi saari on tunnettu (kyy)käärmeistä. Saaressa asuneet tutut ovat kertoneet, miten äitienpäivänä kähdettiin käärmeenpesien hävitykseen - yhdestä pesästä saattoi löytyä kymmeniä "matoja".
Ensi kesä on Örön toinen "turistikesä" - palveluja alkaa olla: http://visitörö.fi
Erinomainen asia tuo supien hävittäminen - pahoja maassa pesiville vesilinnuille.
Ensi kesä on Örön toinen "turistikesä" - palveluja alkaa olla: http://visitörö.fi
Erinomainen asia tuo supien hävittäminen - pahoja maassa pesiville vesilinnuille.