Gestapo päämaja museo Oslossa
Moderator: Juha Tompuri
- Sturmmann
- mars
- Posts: 2229
- Joined: Sat Feb 11, 2006 18:07
- Location: Kymijokilinja on viimeinen lukkomme!
- Contact:
Gestapo päämaja museo Oslossa
Onko tuttu kenellekkään? Itse olen käynyt siellä vuonna 1986, joten muistikuvat vähän hataria! Mutta silloin se oli hyvä, niin kai se on saattanut vielä siitä kehittyä!
En löydä netistä Gestapomuseosta mitään, mutta Lofoottien museosta kyllä, josta kuva...
En löydä netistä Gestapomuseosta mitään, mutta Lofoottien museosta kyllä, josta kuva...
Ei oikeaan, ei vasempaan, vaan eteen eestä Suomenmaan.
Oliko Prahan Gestapo rakennuksessa joku museo?Kävin Prahassa viime elokuussa ja kuvasin vain kyltin tästä rakennuksen seinästä.Kuvasin tietenkin myös siinä samalla kadun pätkällä olleen Heydrichin silloisen luukun.Komea on rakennus.Näköala Vltavalle ja sillai.
2 viikkoa sitten olin varsovassa ja pitihän se sieltäkin Gestapon vanha päämaja hakea.Siellä oli pieni museon tapainen vankiselleineen ja päivystävän gestapo upseerin työhuone myös entisöitynä oli oikein Hitlerin kuvakin seinällä.
Berlinin gestapo rakennus on tullut käytyä myös kyyläämässä prinz-albert strassella.Rakennuksen seinissä on komeita sirpaleiden jälkiä.
2 viikkoa sitten olin varsovassa ja pitihän se sieltäkin Gestapon vanha päämaja hakea.Siellä oli pieni museon tapainen vankiselleineen ja päivystävän gestapo upseerin työhuone myös entisöitynä oli oikein Hitlerin kuvakin seinällä.
Berlinin gestapo rakennus on tullut käytyä myös kyyläämässä prinz-albert strassella.Rakennuksen seinissä on komeita sirpaleiden jälkiä.
Prahassa ei ole varsinais museo,- pitää pyydä lupaa, että voi käydä sisällä, kun siellä on joku ministeriö. Sen osoite on :
Politickych veznu, Praha 1- lähellä Vclavske aukio. Gestapo-päämajan nimi oli Petschkuv palac.
Heydrichin huvila Prahassa, oli 20km keskustassa, pienessä kylassä nimeltään Panenske Brezany.
Berlinissa Prinz Albert Strasse:ssä ei ole ennää mitään, kun se oli pomitettu huhtikuussa vuonna 1945. Puolassa en oli käynyt, eikä siine Oslossa vielä.
Prahassa kuitenkin voitte käydä katsomassa sen Gestapo-päämajaa. Oppaat, ainakin suomalaiset eivät varmasti tiedä siitä- mutta on mahdollistaa tulla katsomaan sisäänkin. Sitten voitte käydä Resslova- kadulla, missä on kirko- missä olivat piileskeleet laskuvarjohyppäjät, jotka tekivät attentaatin Heydrichia vastaan. Se kirkko on Karlovo namesti(aukio) lähellä.
Politickych veznu, Praha 1- lähellä Vclavske aukio. Gestapo-päämajan nimi oli Petschkuv palac.
Heydrichin huvila Prahassa, oli 20km keskustassa, pienessä kylassä nimeltään Panenske Brezany.
Berlinissa Prinz Albert Strasse:ssä ei ole ennää mitään, kun se oli pomitettu huhtikuussa vuonna 1945. Puolassa en oli käynyt, eikä siine Oslossa vielä.
Prahassa kuitenkin voitte käydä katsomassa sen Gestapo-päämajaa. Oppaat, ainakin suomalaiset eivät varmasti tiedä siitä- mutta on mahdollistaa tulla katsomaan sisäänkin. Sitten voitte käydä Resslova- kadulla, missä on kirko- missä olivat piileskeleet laskuvarjohyppäjät, jotka tekivät attentaatin Heydrichia vastaan. Se kirkko on Karlovo namesti(aukio) lähellä.
Heydrivhin työtilat oli Prahan keskustassa.Näin opas asiaa selvitti.Huvila on tosiaan ollut jossain syrjemmässä.
Minun tietääkseni berliinin prinz-albert strassen rakennus on edelleen se sama joka oli gestapon päämaja.Pommituksissa tuhoutui katto ja ylimmät kerrokset muttei koko talo ja se rakennus kunnostettiin 50-luvun alussa käyttökelpoiseksi.
Minun tietääkseni berliinin prinz-albert strassen rakennus on edelleen se sama joka oli gestapon päämaja.Pommituksissa tuhoutui katto ja ylimmät kerrokset muttei koko talo ja se rakennus kunnostettiin 50-luvun alussa käyttökelpoiseksi.
Heydrichin työtila Prahassa oli Valdstejnsky palac, Prahan linnassa. Huvila oli Panensky Brezany, 20km.
Berlinin Prinz Albert Strasse:ssa oli tuhottu katto- se on totta, nyt muista. On se jo kauan kun olin siellä känyt, mutta haluan se nähdä uudestaan. Kun täältä Kuusamossa on vaikea päästää johonkin, kun kaiiki niin kaukaana. Olisi mukava, kun täältä olis järjestetty lennot Prahaan, Berliiniin..Euroopaan. Kaikki menee vain Helsinkiin. Viime vuonna kävin Berliiniss, Hallessa omalla autolla- ja se on todella pitkä matkaa yhdelle kuslikke.
Halle an der Saale kiinnosti, kun Heydrich oli sieltä kotoisin. Kävin talosa, missä oli syntynyt, kirkossa, missä oli ristitty. Se talo on Gutchenstrasse 20, ja lukio kävi Hedwigsrasse:ssa. Sitten kävin Berliinissa, Invalidien hautausmaalla- siellä on RH haudattu.
Sitten kavin Fehmarn saaressa, tanskan rajan lähellä- siellä oli syntynyt hänen vaimo Lina von Osten- Heydrich, ja siellä on haudattu. Sitten lähtin Tanskan kautta Suomeen- kiinnostavaa, mutta todella pitkä matkaa.
Ensi vuonna haluan taas Euroopaan. Voi, voi, kaikki kaukana. Olin mietynyt järjestella täältä pohjoisesta "aihematkoja"- just nämä Gestapo- majat Euroopassa, se, mitä mua kiinnostaa, mutta tää "lestadiolaiset" Kuusamosta eivät ole kiinnostuneita. Tosi vähän Suomalaiset ovat tästä kiinnostuneet. Miksi?
Berlinin Prinz Albert Strasse:ssa oli tuhottu katto- se on totta, nyt muista. On se jo kauan kun olin siellä känyt, mutta haluan se nähdä uudestaan. Kun täältä Kuusamossa on vaikea päästää johonkin, kun kaiiki niin kaukaana. Olisi mukava, kun täältä olis järjestetty lennot Prahaan, Berliiniin..Euroopaan. Kaikki menee vain Helsinkiin. Viime vuonna kävin Berliiniss, Hallessa omalla autolla- ja se on todella pitkä matkaa yhdelle kuslikke.
Halle an der Saale kiinnosti, kun Heydrich oli sieltä kotoisin. Kävin talosa, missä oli syntynyt, kirkossa, missä oli ristitty. Se talo on Gutchenstrasse 20, ja lukio kävi Hedwigsrasse:ssa. Sitten kävin Berliinissa, Invalidien hautausmaalla- siellä on RH haudattu.
Sitten kavin Fehmarn saaressa, tanskan rajan lähellä- siellä oli syntynyt hänen vaimo Lina von Osten- Heydrich, ja siellä on haudattu. Sitten lähtin Tanskan kautta Suomeen- kiinnostavaa, mutta todella pitkä matkaa.
Ensi vuonna haluan taas Euroopaan. Voi, voi, kaikki kaukana. Olin mietynyt järjestella täältä pohjoisesta "aihematkoja"- just nämä Gestapo- majat Euroopassa, se, mitä mua kiinnostaa, mutta tää "lestadiolaiset" Kuusamosta eivät ole kiinnostuneita. Tosi vähän Suomalaiset ovat tästä kiinnostuneet. Miksi?
Suomessa ei uskalla olla avoimesti kiinnostunut kolmannen valtakunnan touhuista.Sitä helposti leimataan kaheliksi uusnatsiksi vaikka kyseessä olisikin puhdas historian tutkinta.Itseäni kiinnostaisi kovasti päästä käymään berchtesgadenissa Sieltä löytyisi mm.kotkanpesän ns.teetupa - bormannin lahja 50vuotiaalle Hitlerille.
Varsovassa gestapon päämajan lisäksi tuli pyörittyä varsovan gheton alueella ja kuvautin tietenkin itseni umschlagplatzilla
Berliinissä kävin 2003 ja vierailin mm. sachenhausenissa ja voss strassella.Vaikuttavinta oli nähdä kaiser wilhelmin muistokirkossa aito stalingradin madonna.
Varsovassa gestapon päämajan lisäksi tuli pyörittyä varsovan gheton alueella ja kuvautin tietenkin itseni umschlagplatzilla
Berliinissä kävin 2003 ja vierailin mm. sachenhausenissa ja voss strassella.Vaikuttavinta oli nähdä kaiser wilhelmin muistokirkossa aito stalingradin madonna.
Varsavassa mun pitää myös käydä, siellä en ollu. Kotkanpesässä jo kävin.
Huomasin, että Suomalaiset eivät kiinnostuneet tästä, eikä edes historioitsijat. Halun kirjoitta suomeksi Heydrichin elämäkertaa, kun Suomeksi ei mitään hänestä olluu kirjoittetu, saksalaiset ja tshekkilaiset historioitsijat tulivat vastaan- että ajatus on hyvää, mutta Suomessa ei ketään. Tarvitsisin vähän apua, kun suomi ei ole minun äidinkieli, tai kirjoitta saksaa ja etsiä joku, joka kääntää.
Kaikki kirjat hänestä ovat saksaksi, tshekiksi, englanniksi,- suomeksi ei vielä mitään, ja ihmisilla on ainakin täällä pohjoisessa tosi vähän tietoa. Olen hyvin kiinnostunut tästä historiasta, mutta kaipaan keskusteluseuraa- täältä ei löydy ketään, joka olis aiheesta kiinnostunut. Mun harrastuksen näkökulmasta, on Suomi tylsä maa. TV:stäkin ei tule mitään kolmannen valtakunnan historiasta,- tosi harvoin. Kirjoittakaa.
Huomasin, että Suomalaiset eivät kiinnostuneet tästä, eikä edes historioitsijat. Halun kirjoitta suomeksi Heydrichin elämäkertaa, kun Suomeksi ei mitään hänestä olluu kirjoittetu, saksalaiset ja tshekkilaiset historioitsijat tulivat vastaan- että ajatus on hyvää, mutta Suomessa ei ketään. Tarvitsisin vähän apua, kun suomi ei ole minun äidinkieli, tai kirjoitta saksaa ja etsiä joku, joka kääntää.
Kaikki kirjat hänestä ovat saksaksi, tshekiksi, englanniksi,- suomeksi ei vielä mitään, ja ihmisilla on ainakin täällä pohjoisessa tosi vähän tietoa. Olen hyvin kiinnostunut tästä historiasta, mutta kaipaan keskusteluseuraa- täältä ei löydy ketään, joka olis aiheesta kiinnostunut. Mun harrastuksen näkökulmasta, on Suomi tylsä maa. TV:stäkin ei tule mitään kolmannen valtakunnan historiasta,- tosi harvoin. Kirjoittakaa.
Uskon että suomessa on kiinnostusta kolmannen valtakunnan asioihin mutta se on varmaan aika pientä pienessä maassa.Sitten se kiinnostus myös pidetään ihan omana tietona.Suomenkieliselle Heydrich elämäkerralle ei olisi kysyntää tarpeeksi.Siksi sitä ei löydy suomeksi.
Itse kyllä lukisin sen mielelläni.Kerran eräässä divarissa helsingissä näinkin R.H elämäkerran ja se oli englanninkielinen.
Tässä vielä prinz-albert strasseen linkki:
www.topographie.de
Michael Burleigh - Kolmas Valtakunta Uusi historia
Tässä 900 sivuinen hieno kirja kolmannesta valtakunnasta.
Meikäläisen raamattu
Itse kyllä lukisin sen mielelläni.Kerran eräässä divarissa helsingissä näinkin R.H elämäkerran ja se oli englanninkielinen.
Tässä vielä prinz-albert strasseen linkki:
www.topographie.de
Michael Burleigh - Kolmas Valtakunta Uusi historia
Tässä 900 sivuinen hieno kirja kolmannesta valtakunnasta.
Meikäläisen raamattu
Last edited by Aktion on Mon Jul 30, 2007 18:16, edited 1 time in total.
Mulla on kaikki saksankieliset. Ten pienen sivun RH elämäkertaa, se on www.reinhardheydrich.org. Katso siitä. Jotain sellaista halusin tehdä myös suomeksi, vain kun joku toimittaja olisi avullias auttaa mulle sen kieliopin kanssa. Kun aihe on aika vaikea suomeksi kirjoittamiseen.
RH elämäkertoja mä keräillen, myös kaikki mitä koskee RH. Olisi kiinnostavaa se tehdä suomeksi, kun suomeksi hänestä ei ollu kirjoittetu mitään. Olin puhunut yhden suomalaisen historioitsijan kanssa(H. Larmola), mutta häneltä ei apua heru, kun hän ei osa saksaa, ja sanoi et Suomi on marginaallinen maa..todella vaikea täällä tehdä jotain, kun viralliset historioitsijat eivät autta. Saksassa ja Tshekissa, kylä.
Haluan hänestä kirjoitta, kun tutkin tää aihe jo 30 vuotta. Katso mun sivun. Kirjoita. T. Inger
RH elämäkertoja mä keräillen, myös kaikki mitä koskee RH. Olisi kiinnostavaa se tehdä suomeksi, kun suomeksi hänestä ei ollu kirjoittetu mitään. Olin puhunut yhden suomalaisen historioitsijan kanssa(H. Larmola), mutta häneltä ei apua heru, kun hän ei osa saksaa, ja sanoi et Suomi on marginaallinen maa..todella vaikea täällä tehdä jotain, kun viralliset historioitsijat eivät autta. Saksassa ja Tshekissa, kylä.
Haluan hänestä kirjoitta, kun tutkin tää aihe jo 30 vuotta. Katso mun sivun. Kirjoita. T. Inger
TODELLA HIENOT sivut!!
Uskomaton määrä hienoja kuvia.Täytyy paneutua niihin paremmin.Notkun tällähetkellä työpaikan koneella enkä viitsi alkaa kuunnella Die fahne hochia Saatika Heydrichin puhetta
Hienoa,että täältä löytyi alan asiantuntija.Oletko hommannut mitään alkuperäistä tavaraa kolmannen valtakunnan ajoilta?
Uskomaton määrä hienoja kuvia.Täytyy paneutua niihin paremmin.Notkun tällähetkellä työpaikan koneella enkä viitsi alkaa kuunnella Die fahne hochia Saatika Heydrichin puhetta
Hienoa,että täältä löytyi alan asiantuntija.Oletko hommannut mitään alkuperäistä tavaraa kolmannen valtakunnan ajoilta?
Tietysti. Ne puhen nauhoituksia, RH:kirjoittamia dokumentteja, valokuvia- niitä mulla on satoja ja muitakin.
Olen iloinen, että tykät. Jotkut nalkuttivat mulle sen kiinnostuksen takia, varsinkin Tshekkilaiset. He vihavat RH todella paljon. Sivuja halusin tehdä myös suomeksi, mutta se on vielä mulle vaikea. Asun täällä 9 vuotta.
Ja vieläkin kerään materiaaleja kolmannesta valtakunnasta Euroopasta. Kiinnostaa kaikenl nauhoitukset, pääasia RH. On hienoa, että olin tavanut netin kautta suomalaisen (Teidät), joka on kiinnostunut tästä. Olin jo surullinen, eten löydy ketään. Sivut olin tehnyt vuonna 2004, kun oli 100 vuotta RH:n syntymästä. Hän oli syntynyt 7.3. 1904 2.30 yöllä.
Kirjoittakaa. T. Inger
Olen iloinen, että tykät. Jotkut nalkuttivat mulle sen kiinnostuksen takia, varsinkin Tshekkilaiset. He vihavat RH todella paljon. Sivuja halusin tehdä myös suomeksi, mutta se on vielä mulle vaikea. Asun täällä 9 vuotta.
Ja vieläkin kerään materiaaleja kolmannesta valtakunnasta Euroopasta. Kiinnostaa kaikenl nauhoitukset, pääasia RH. On hienoa, että olin tavanut netin kautta suomalaisen (Teidät), joka on kiinnostunut tästä. Olin jo surullinen, eten löydy ketään. Sivut olin tehnyt vuonna 2004, kun oli 100 vuotta RH:n syntymästä. Hän oli syntynyt 7.3. 1904 2.30 yöllä.
Kirjoittakaa. T. Inger