Lappi vuonna 2011

[Polarfuchs]

Mitä ihmeen rautoja tämän poteron parruihin on pultattu? Raudat joka nurkassa ja tuossa ampumasuunnan poikkiparrussa. Pohjalla olevat voi olla sinne myöhemmin puotettuja...tai sitte ei! Mene tiä!

Kyllä näyttäisi että vanhat ratapölkyt on laitettu uusiokäyttöön. Onko alueella ollut norjalaista tai saksalaista II MS:n aikaista rataverkkoa, tietenkin voi olla myös vanhasta kaivosrautatiestä kyse.

[TomiH]

Ei Karigasniemen kohalla, tai edes lähimainkaan, ole minun tietääkseni ollut rautatietä.

[JR33]

Ratakiskon aluslevy tuo vois olla ja ratanaulat/-ruuvit, mutta tietääkseni kiskoja ei ole koskaan tapilla kiinnitetty... ei se mahda kestää läpi vuoden.

[Basa]

Kyllä nuo rautatiehen on joskus kuulunut. Reikiin on varmaan hakattu jonkin sortin jousikiinnitys ei tappi.
ja rataruuvit on uskoakseni kehitelty toisen rähinän jälkeen.
Nimim:rautateillä töissä ollut

[TomiH]

Kyllä nuo rautatiehen on joskus kuulunut. Reikiin on varmaan hakattu jonkin sortin jousikiinnitys ei tappi.
ja rataruuvit on uskoakseni kehitelty toisen rähinän jälkeen.
Nimim:rautateillä töissä ollut

Joo kyllä aluslevyiltä vahvasti vaikuttaa. Kyllä kiskot on jo IIMS aikana ruuveilla/pulteilla kasattu. Jousikiinnitys vois olla myöhempi keksintö?

[Basa]

Tarkoitan nuita ruuveja millä aluslevy on kiinni pöllissä yleensä vanholla rautateillä nauloilla. Jatkoksethan kyllä kiinnitetään pulteilla ja muttereilla. En kyllä mene vannomaan käsi raamatulla tuota

[HL/A]

Minulla on Kuusamosta sakujen kenttäradan jäänöksistä kerättyjä ruuveja joilla aluslevyt olivat kiinni pölkyissä. Ne kaikki on leimattu valmistajan logolla sekävuosiluvuilla 1941 tai 1942.

Kotimaisissa radoissa ilmeisesti käytettiin lähinnä nauloja tuohon aikaan.

Vinkkinä kaivelijoille; ilmeisesti kun kenttäradasta purettiin kiskot venäjälle niin aluslevyt ja ruuvit lempattiin syrjään koska metallinilmaisin huutaa lähes suoraa huutoa kun ratavallia kulkee ja ruuveja löytää lähes potkimalla.

[TomiH]

Minulla on Kuusamosta sakujen kenttäradan jäänöksistä kerättyjä ruuveja joilla aluslevyt olivat kiinni pölkyissä. Ne kaikki on leimattu valmistajan logolla sekävuosiluvuilla 1941 tai 1942.

Kotimaisissa radoissa ilmeisesti käytettiin lähinnä nauloja tuohon aikaan.

Vinkkinä kaivelijoille; ilmeisesti kun kenttäradasta purettiin kiskot venäjälle niin aluslevyt ja ruuvit lempattiin syrjään koska metallinilmaisin huutaa lähes suoraa huutoa kun ratavallia kulkee ja ruuveja löytää lähes potkimalla.

Juu kenttäradan osia löytyy penkasta paljon. Kaikkia kiskojakaan ei viety itään, vaan etelästä purettiin VR:n rataa sovittu määrä. Olosuhteet radan purkamiseksi ja kulettamiseksi vaaditussa aikataulussa oli mahdottomat. Kiskoaki löytyy ku pitää silmät auki
Aluslevyt oli kiinni ruuveilla ja kiskot pulteilla.

[TomiH]

[HL/A]

Riippuen käytetystä räjähdysainetäytöksestä sekä siitä onko suomalainen vai venäläinen löytyy maalausversioita jo useita.

[TomiH]

Suomalainen, mutta montako niitä versioita sitte kärähtävän materiaalin suhteen on?

[HL/A]

Kotimaisessa ammuksessa johtorenkaasta ohjauspaksunnokseen asti väri on musta. Ohjauspaksunnos maalaamaton. Siitä kärkeen asti keltainen.
Keltaisen osan osan keskikohdalla on 1/5 kaliberin levyinen juova räjähdysainetta merkiten:
Trotyyli = punainen
Pikriinihappo = vihreä
Pyroksyliini = valkoinen
Savuton ruuti = sininen
Mustaruuti = musta
Amatoli = koko kärki on punainen

Nämä merkinnät teräskranaatille. valurautakranaatille suunnilleen samat mutta suppeampi valikoima ja erikoisammuksille kuten valuteräs-, sytytys-, shrapnelli yms omat värinsä.

Lähde: Kenttätykistön ampumatarvikkeet 1944

[TomiH]

-

[HL/A]

Johtorenkaan alapuoli pitäsi olla maalaamaton. Silmämääräisesti valuraudan saattaa erottaa teräksestä ja valuteräksestä katsomalla mikroskoopilla/hyvällä suurennuslasilla koneistettua pintaa - kuinka sileä tai rosoinen on terän jälki. Muuten taitaa mennä tarkemman materiaalitutkimuksen puolelle. Vaikka lieneekö materiaalilla suurempaa merkitystä jos entisöi vanhaa ammuskuorta näyttelytarkoitukseen

[TomiH]

Jees kiitos vielä kerran. Ei sillä niin suurta merkitystä ole, jos tekomateriaalia ei kerta voi silmämääräsesti erottaa.