Ymmärtääkseni sama patruuna (lataus) niin Tommyille, Governmenteille (M1911) kuin Greaseguneillekin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Thompson_submachine_gun
-tuolla juttua mm. patruunan heikosta läpäisykyvystä viidakko-olosuhteissa, joissa Tommyn sijaan käyttöön otettiin BAR (ja .45ACP kun kehitettiin korvaamaan .38LC Philippiinien tst-kokemusten perusteella!).
- Tässä täytyy tietysti ottaa huomioon se, että luvallisten ja toisaalta luvattomien aseiden kohdalla pätevät täysin erilaiset lainsäädäntömuutokset ja erilaiset toimet, sanoo Holmlund.
RSHA wrote:Mulla on niitä muutama... Painava, ergonomisesti kömpelö, sopii kainalosta ammutavaksi.. Mitähän muuta
Aika järeä ase, taisi olla jotain 11 millinen. Kyllä pitäisin Suomi- konepistoolia onnistuneempana. Sakut valmistivat omaa M-34 konekivääriänsä, kunnes alkoivat sorvaamisen sijasta 'prässäämääm' MG-42 kakkosta. Tulinopeuskin sitten kasvoi jotain 1200 laukaukseen minuutissa. Siinä jo vaihtopiippuja kului. Tosin oli helppo vaihtaa. Aseen kylki vain auki ja uusi piippu sivusta sisään. Ei mennyt monta sekuntia. Oli kuulemma sillä tulinopeudella yhtä rätinää, kuin Singerillä yksittäisiä laukauksia ei kuullut. Suomalaisetkin Wiking-divisioonan vapaahetoiset kertoivat torjuntataisteluissa ampuneen, mitä pelistä lähti irti, mutta se söi vaihtopiippuja. Ehkä tuolla tulinopeudella pystyi ampumaan yhden vyöllisen, ja sitten uusi piippu sisään? Se vaatii jo konekivääriampujalta 'silmää', ettei posota yhteen paikkaan koko vyötä. Pitää ottaa sektori huomioon, kun niitä paukkyja tuli kuin liukuhihnalta.
RSHA wrote:Mulla on niitä muutama... Painava, ergonomisesti kömpelö, sopii kainalosta ammutavaksi.. Mitähän muuta
Aika järeä ase, taisi olla jotain 11 millinen...
0.45 " = 11,43mm
- Tässä täytyy tietysti ottaa huomioon se, että luvallisten ja toisaalta luvattomien aseiden kohdalla pätevät täysin erilaiset lainsäädäntömuutokset ja erilaiset toimet, sanoo Holmlund.
RSHA wrote:Nurkkiin keryineitä romuja, kerää koko sarja, vai mitenhän se oli..
Muutama puuttuu vielä...
On siinä aidon käsityötaidon leimaa. Ei liene ollut halpa valmistaa, mutta jenkkien voimavaroilla kai sekin onnistui. Toisin oli Sten, jota valssasiva pika-pika tahtiin. Taisivat olla Normandiassa lippat hitsattu kiinni. Jos ammuit lippaan tyhjäksi niin ei muuta kuin selästä uusi konepistooli Mielestäni kaunis ase. Chigagon kankstereiden käyttöön Ei kyllä sitenään hakkaa, mielestäni, Suomikonepistoolia. Taisi tämäkin olla edelläkäviöitä rumpulippaan käytössä?
Last edited by mosu on Wed Oct 12, 2011 20:54, edited 1 time in total.
smokeball wrote:Taru kiinteälippaisesta rynnäkkökonepistoolista elää ja voi hyvin.
Niinpä, voi olla tarua. Massatuotteesta kuitenki oli kyse ;)Meillä oli kuitenkin koksuilla Sten selässä Viestirykmentissä. 1973. Ei nillä saannut ampua. Olivat vain koksujen rekvesiittaa. Olisivat voineet tulla silmille. Eihän meille muutenkaan jettu panoksia kuin ampumaradalle. Toki vaadittiin, että aseen numero piti muistaa vaikka unissaan. Ja oli kiellettyä laittaa ase käden ulottumattmuudelle. Vähän niinkuin Full Metal Jacketissa Drill Sergeant sanoi Tämä on aseeni, se on tappamista varten ja tämä on minun aseeni. Se on nautintoa varten. No, kukin tavallaan.No, nuoria miehiä kun olimme, niin oli esimerkiksi kulkeutnu patruunoita. Kännipäissämme ammuime niitä patajoonarakennuksen seinii. Ei kuitenkaan henkilöihin. Siitä vasta olisi syntynyt kuulustelut kantahenkilöstön toimesta. Minunkin silmieni edessä veeti varusmies kovan Suomi-konepistoolin piippuun ja ampui seinään.Sitten kun uusia alokkaita 'härnättiin' ,niin tylysti ammuttiin paukkupatruunoilla. Miehet olivat majoittuneet kaksikeroos vuoteisiin. Huonolla tuurilla siinä olisi voinut syntyä silmävammoja. Mutta niin vain oli käytäntö. Nuoria piti 'äkseerätä' En tiedä onko käytäntö toisin nykyaikana.
Kuule, sinä tiedät sen vallan hyvin. Jo Göppels lausui, että kaiken probakandan teon taustalla on toistaminen.
Last edited by mosu on Wed Oct 12, 2011 22:05, edited 2 times in total.
smokeball wrote:Taru kiinteälippaisesta rynnäkkökonepistoolista elää ja voi hyvin.
Näemmä, ja vielä tälläkin sivustolla
- Tässä täytyy tietysti ottaa huomioon se, että luvallisten ja toisaalta luvattomien aseiden kohdalla pätevät täysin erilaiset lainsäädäntömuutokset ja erilaiset toimet, sanoo Holmlund.
- Tässä täytyy tietysti ottaa huomioon se, että luvallisten ja toisaalta luvattomien aseiden kohdalla pätevät täysin erilaiset lainsäädäntömuutokset ja erilaiset toimet, sanoo Holmlund.
Onko ruo ylin suomalainen. Lahden tekemä variantti, vai ihan originaali sovietti. Kai Sovietteillekin tuli paineita saada tuotanto korkeaksi. Ei pelkästään suomalaisille.
O.K Sanoit Sudajev
Saanko olla utelijas. Siis suomalaiset kopioivat helpohkosti prässätyn version neukkukonepistoolista.Se oli aivan käytännöllisistä syistä ja järkevää. Nyt kysyisin tuliko tuo malli merkittävästi käyttöön sodan aikana. Mehän tiedämme, että oli sodan jälkeen asekätkentäjuttuja.
Eipä todellakaan tullut "Peltiheikki" merkittävästi käyttöön sodan aikana. Ensimmäinen tilauskin aseesta lähti Tikkakosken tehtaalle elokuussa 1944. Tuollapa vähän enemmän kerrottu "Peltiheikin" vaiheista... ja sen myöhäisemmästä "maailmanvalloituksesta"... http://fi.wikipedia.org/wiki/Konepistooli_m/44
Axu wrote:Eipä todellakaan tullut "Peltiheikki" merkittävästi käyttöön sodan aikana. Ensimmäinen tilauskin aseesta lähti Tikkakosken tehtaalle elokuussa 1944. Tuollapa vähän enemmän kerrottu "Peltiheikin" vaiheista... ja sen myöhäisemmästä "maailmanvalloituksesta"... http://fi.wikipedia.org/wiki/Konepistooli_m/44
Minille jäi se mielikuva, että 'Lahti' paranteli venäläistä versiota ja loi tämän *Peltiheikin'. Se perustui kait samaan ajatukseen. Pystyttiin 'prässäämääm' nopeasti aseita menetyttejen korvaamiseen. Itse asiassa ei niinkään huono *doktiini*
RSHA wrote:Nurkkiin keryineitä romuja, kerää koko sarja, vai mitenhän se oli..
Muutama puuttuu vielä...
On siinä aidon käsityötaidon leimaa. Ei liene ollut halpa valmistaa, mutta jenkkien voimavaroilla kai sekin onnistui. Toisin oli Sten, jota valssasiva pika-pika tahtiin. Taisivat olla Normandiassa lippat hitsattu kiinni. Jos ammuit lippaan tyhjäksi niin ei muuta kuin selästä uusi konepistooli Mielestäni kaunis ase. Chigagon kankstereiden käyttöön Ei kyllä sitenään hakkaa, mielestäni, Suomikonepistoolia. Taisi tämäkin olla edelläkäviöitä rumpulippaan käytössä?
Mielestäni tuo Thompson on ihan hyvin nähdyen konepistiilin näköinen ase. Nahdollisesti näki menestyksellistä käyttöa esimerkiksi Tyynen Valtameren sotanäyttämöllä. Jenkithän aina rakastavat isoa ja voimakasta. Mikä ettei Thompson olisi ollut oiva ase, jos ammushuolto toimii. Ei muuta kuin ampumaan niin paljon kuin piipusta lähtee.Eikö ae ole sodassa näin?
smokeball wrote:Taru kiinteälippaisesta rynnäkkökonepistoolista elää ja voi hyvin.
Niinpä, voi olla tarua. Massatuotteesta kuitenki oli kyse ;)Meillä oli kuitenkin koksuilla Sten selässä Viestirykmentissä. 1973. Ei nillä saannut ampua. Olivat vain koksujen rekvesiittaa. Olisivat voineet tulla silmille. Eihän meille muutenkaan jettu panoksia kuin ampumaradalle. Toki vaadittiin, että aseen numero piti muistaa vaikka unissaan. Ja oli kiellettyä laittaa ase käden ulottumattmuudelle. Vähän niinkuin Full Metal Jacketissa Drill Sergeant sanoi Tämä on aseeni, se on tappamista varten ja tämä on minun aseeni. Se on nautintoa varten. No, kukin tavallaan.No, nuoria miehiä kun olimme, niin oli esimerkiksi kulkeutnu patruunoita. Kännipäissämme ammuime niitä patajoonarakennuksen seinii. Ei kuitenkaan henkilöihin. Siitä vasta olisi syntynyt kuulustelut kantahenkilöstön toimesta. Minunkin silmieni edessä veeti varusmies kovan Suomi-konepistoolin piippuun ja ampui seinään.Sitten kun uusia alokkaita 'härnättiin' ,niin tylysti ammuttiin paukkupatruunoilla. Miehet olivat majoittuneet kaksikeroos vuoteisiin. Huonolla tuurilla siinä olisi voinut syntyä silmävammoja. Mutta niin vain oli käytäntö. Nuoria piti 'äkseerätä' En tiedä onko käytäntö toisin nykyaikana.
Kuule, sinä tiedät sen vallan hyvin. Jo Göppels lausui, että kaiken probakandan teon taustalla on toistaminen.
Mielestäni kaunis ase. Chigagon kankstereiden käyttöön 
Thompsonin partskittejä eipäs saakkaan noin edullisesti
