Minäkin muistan nähneeni 2. PSVK:n hallilla AK:n, jonka valmistusvuosi oli 1952.M31 wrote:Muistan kyllä vaunuhallin asehuoneessa nähneeni Ak sukua 1991-1992, mallista mitään tarkempaa muistikuvaa ja kyllä niitä näki käytössä T-55 ja T-72:n miehistöillä leireillä. Ja saman tornihuhun mukaan niitä on tullut vaunujen mukana.
Neuvostoliittolaiset AKM:t Suomessa
Re: Neuvostoliittolaiset AKM:t Suomessa
Re: Neuvostoliittolaiset AKM:t Suomessa
AKM kehitetiin vasta vuonna 1959
Re: Neuvostoliittolaiset AKM:t Suomessa
Oliskohan sitten ollut ihan alkuperäinen AK-47 jyrsityllä laatikolla?
Re: Neuvostoliittolaiset AKM:t Suomessa
Eikös se ensimmäinen AK 47 ollut pellistä taivutettu ja kakkosmalli jyrsitty.
Re: Neuvostoliittolaiset AKM:t Suomessa
Joo ekan tyypin lootat oli tosiaan jyrsitty, mutta suurin osa alkuperäisistä AK-47:koista oli jyrsityllä. Eikä tuo ensimmäinen malli ilmeisesti kovastikaan käyttöä nähnyt tiettyjen ongelmien takia.
Re: Neuvostoliittolaiset AKM:t Suomessa
Tai ainakin silloin se hyväksyttiin sotavarusteeksi.Ivan Orav wrote:AKM kehitetiin vasta vuonna 1959
Niin, eli AK. AK-47 oli jonkun protomallin nimi. Sotavarustehyväksynnän yhteydessä vuonna 1949 ase sai nimen 7,62-мм автомат Калашникова, eli "AK". Toisin sanoen sen nimistä asetta kuin AK-47 ei ole ikinä ollut neuvostoarmeijan sotavarusteena.bw mies wrote:Oliskohan sitten ollut ihan alkuperäinen AK-47 jyrsityllä laatikolla?
Kyllä oli ensimmäinen käyttöön otettu AK peltiä, mutta valmistusmenetelmä muutettiin nopeasti koneistamiseksi, ja taas vuonna 1959 prässäämiseksi kun AKM tuli palveluskäyttöön.reka65 wrote:Eikös se ensimmäinen AK 47 ollut pellistä taivutettu ja kakkosmalli jyrsitty.
Re: Neuvostoliittolaiset AKM:t Suomessa
Virallisesti aloitetiin prässämistä vasta AKM-llä.
Mutta olen myös kannalla, että Hugo Smaisser turha ei "siivonnut lattioitta" Kalaznikovin toimistossa.
Kalaznikovilla varmasti oli kunniahimoinen suunitelma kuopioida prässäminen Sturmgeweriltä (Sgw-44), mutta, muuta kävi niin kuin kävi (tekninen kehittämättömyys)
Muutoksia oli muitakin verrataessa AK kanssa:
Perä nostetiin (suoremmaksi ampumalinjan suhteen)
Nostettu ampumaetäisyytä (tähtäimessä, km-n asti)
Hidastetiin iskurin toimintaa, iskurivasara iskee vasta sitten, kuin lukko on etuasennossa pysähdynyt.(sarjatulella)
Lukkorungon painopistetta siirettin vähän vasemalle (aseen vakaamiseksi ammutaessa)
Uusi suujarru, ammuntaan vakauttamiseksi, Suujarrun tilalle oli mahdollinen laitta äännivaimennin tai laite "räkäpäiden" ampumiseksi.
Uusi pistinmalli
Käänettu venäjäkielisesta wikipediasta.
Mutta olen myös kannalla, että Hugo Smaisser turha ei "siivonnut lattioitta" Kalaznikovin toimistossa.
Kalaznikovilla varmasti oli kunniahimoinen suunitelma kuopioida prässäminen Sturmgeweriltä (Sgw-44), mutta, muuta kävi niin kuin kävi (tekninen kehittämättömyys)
Muutoksia oli muitakin verrataessa AK kanssa:
Perä nostetiin (suoremmaksi ampumalinjan suhteen)
Nostettu ampumaetäisyytä (tähtäimessä, km-n asti)
Hidastetiin iskurin toimintaa, iskurivasara iskee vasta sitten, kuin lukko on etuasennossa pysähdynyt.(sarjatulella)
Lukkorungon painopistetta siirettin vähän vasemalle (aseen vakaamiseksi ammutaessa)
Uusi suujarru, ammuntaan vakauttamiseksi, Suujarrun tilalle oli mahdollinen laitta äännivaimennin tai laite "räkäpäiden" ampumiseksi.
Uusi pistinmalli
Käänettu venäjäkielisesta wikipediasta.
Re: Neuvostoliittolaiset AKM:t Suomessa
LV wrote: Jäikö valokuvia muistoksi?
Eipä löytynyt kuveksia joissa moista kampetta olisi näkynyt.