tappiotilastot

[sniperi]

Laivaston vielä voisi ymmärtää ja rannikkotykit tuolla turusta itään saaristossa mutta että pohjanmaalla...onkos sielläkin rannikkotykkejä...

tietty miten ruotsinkielisiä toisaalta voisi laittaa edes samoihin joukkoosastoihin kuin suomenkieliset...jos eivät ymmärrä käskyjä niin vähän hankalaahan se on toimia...muutenkin eturintamalla voi tulla vaikeuksia jos takametsien mies ei tunnista ruottin kieltä...

[Canet]

Kyllä Pohjanlahden rannikolla on ollut rannikkolinnakkeita, pohjoisin taisi olla Sommarö Vaasan korkeudella (toimintavuosiksi mainitaan 1939 - 1987 - väliin taitaa mahtua "hiljaista" aikaa)

Ruotsinkielisissä joukko-osastoissa on käytetty (tai olisi pitänyt käyttää) komentokielenä suomea, eli peruskäskyt olisi pitänyt olla varusmiespalveluksesta muistissa ja ymmärryksessä, vaikka olisi ollut "ummikko". Ei niillä tosin kovin monimutkaisia sotaliikkeitä kenttäoloissa käskytetä.

[smokeball]

Rannikkopitäjien miehet olivat suurelta osin myös kauppalaivastossa. Se ei ollut rapiaa hommaa sekään.
Ja niitä Ahvenanmaan miehiä erityisesti oli hoitelemassa Suomen ulkomaankauppaa, viljaa, polttoaineita, aseita jne.

[Canet]

Suomen kauppalaivaston vaiheista sotien aikana kerrotaan Helge Heikkisen kirjassa "Vaarallisilla vesillä". Ei ole omassa hyllyssä, mutta joskus kyllä luettu - en muista, oliko siinä mitään henkilötappiotietoja.

[Mangrove]

Lentävän henkilökunnan tappiot ajalla 22. kesäkuuta 1941 ja 30. syyskuuta 1944 olivat 288 kaatunutta, 73 kadonnutta sekä 146 haavoittunutta (yhteensä 507 miestä). Tämä on noin puolet jatkosodan aikana koulutetun lentävän henkilökunnan määrästä.

[Mangrove]

Kapteeni Rummukaisen diplomityön mukaan absoluuttisesti suurimmat tappiot jalkaväen eri koulutushaaroista olivat kiväärimiehillä. Suurimmat tappiot kärsivät kuitenkin konekivääri- ja panssarintorjuntamiehet kun tappiot suhteutetaan haarojen miesvahvuuteen.

[TAK85]

Käväisin Pyhännän sankarihaudoilla pyhäinpäivänä. Siellä on muistomerkissä kaiverrettuna ainakin 96 sankarivainajan nimet. Tietääkseni kokonaismäärä on 101. Se on aika paljon pienessä pitäjässä jossa näinäkin päivinaä on tuhatkunta asukasta. On kerrottu että pyhäntälaisten tappiot olivat toiseksi suurimmat valtakunnassa suhteellisesti ottaen. Joku rajapitäjä kärsti tiettävästi enemmän.

Toki tarkat lukematkin löytyvät tuosta Pyhännän veteraanikirjasta. Katson jos kerkiän.

Pyhäntäläiset taistelivat tuolla Rukajärven suunnalla josta lähdettiin takaisin vasta käskystä kuten Pyhännän veteraanit muistivat sanoa.

[1st Sergeant]

On kerrottu että pyhäntälaisten tappiot olivat toiseksi suurimmat valtakunnassa suhteellisesti ottaen. Joku rajapitäjä kärsti tiettävästi enemmän.

Kyllä se suhteellisen tappion ykkössijalla on edelleen Pohjois-Hämeessä sijaitseva vanha Längelmäen pitäjä. Sinänsä itsenäistä pitäjää ei enää ole, jakoivat sen jokunen vuosi sitten Jämsän ja Oriveden kaupunkien kesken.

[TAK85]

On kerrottu että pyhäntälaisten tappiot olivat toiseksi suurimmat valtakunnassa suhteellisesti ottaen. Joku rajapitäjä kärsti tiettävästi enemmän.

Kyllä se suhteellisen tappion ykkössijalla on edelleen Pohjois-Hämeessä sijaitseva vanha Längelmäen pitäjä. Sinänsä itsenäistä pitäjää ei enää ole, jakoivat sen jokunen vuosi sitten Jämsän ja Oriveden kaupunkien kesken.

Äläpäs kerro vanhaa tietoa. Tässä oikaistua.

Kososen laskutavalla väkilukuun suhteutettuna suurimman miestappion kärsi Pyhännän kunta Pohjois-Pohjanmaalla. Muissa selvityksissä suurimmaksi miestappiokunnaksi mainittu Längelmäki sijoittuu toiselle tilalle.
Helsingin Sanomat uutisoi viikonvaihteessa tutkija Jukka Kemppisen väitteen, jonka mukaan punaiset paikkakunnat kärsivät suhteessa suuremmat miestappiot.
Kosonen on väitteestä yllättynyt: "En ole kiinnittänyt tuohon mitään huomiota. En löydä siihen vahvistusta."
Hänen laskuissaan esimerkiksi Kemissä ja Varkaudessa kaatuneiden prosenttiluku on 2,2, Tampereella 1,8.

Taito Kosonen
Hän vertasi sota-arkistosta saamiaan kaatuneiden kuntakohtaisia lukuja Tilastokeskuksen tietoihin kuntien asukasluvuista 1939.
Kosonen valitsi väkilukulähteekseen henkikirjoittajan tietoihin nojaavan Tilastokeskuksen, sillä kirkon kirjoissa on hänen mukaansa päällekkäisyyksiä ja "olemattomia sieluja". Hän sijoitti vainajat kuntiin sen mukaan, missä he olivat kirjoilla kaatumispäivänään.

[jaska]

Tappiolukuihin vaikutti paljon yksittäinen taistelu ainakin pienien paikkakuntien kohdalla samoin aselaji, missä paikkakunnan miehet suurimmalta osalta palvelivat.

[TAK85]

Totta kai vaikutti - silloin kun joukko-osastot oli pääasiassa koottu samoilta paikkakunnilta. Olen 60-70 luvulla kiertänyt lukuisia sankarivainajien hautausmaita kirjaamassa kaatuneiden tietoja isäni apuna. Silloin ei vielä ollut tietokoneita eikä näitä rekistereitä käytössä.
Kyllä oli Kestilän hautausmaallakin nähtävissä että karmeaa satoa oli tuoni niittänyt eräänä päivänä Pistojoella. Kestilä on Pyhännän naapuripitäjä.

[TAK85]

Viikonloppuna piipahdin Kyyjärvellä ja siellä palvelukeskuksen? seinällä oli kaatuneiden kyyjärveläisten marmoritaulu. Näytti kyyjärveläisiä menneen talvisodassa 20 miestä Taipaleenjoella. Pienestä pitäjästä sodissa yhteensä näytti kaatuneen 76 miestä joten Taipaleenjoki näyttää olleen paikkakunnalle todellinen tuonelanjoki.