Mikä ihmeen erikoiskoulutus?
Mikä ihmeen erikoiskoulutus?
Tuo Rt/tas on selvää mutta mikä ihmeen Kiöm??? Vai mikä....
- Attachments
-
- mikä.jpg
- (23.87 KiB) Downloaded 4149 times
Re: Mikä ihmeen erikoiskoulutus?
Kiitos, tuota epäilinkin jossain vaiheessa mutta, en tahtonut uskoa tuohon, kun tulenjohtaja on kyseessä.
Re: Mikä ihmeen erikoiskoulutus?
Tulenjohto ei kuulu tuliasemaan - kyllä tuo "tas" tosiaan viittaa nimenomaan tykki- ja keskiöpuolelle. Joskus passeissa (ja kai sitten kantakorteissakin) oli kaksi soveltuvuutta, mutta uskoisi, että olemmat olisivat samalta "linjalta" - esim. rt:n tapauksessa tulenjohdosta tai tuliasemasta.
Re: Mikä ihmeen erikoiskoulutus?
Tarkoittaako "Rt" tässä yhteydessä rannikkotykistöä ?
"Aina on yritettävä
metsästää ja kalastaa
riiustaa ja pillustaa
kyllä jokin onnistaa.
Mut jos ei mikään onnista,
on miehellä huono tuuri"
metsästää ja kalastaa
riiustaa ja pillustaa
kyllä jokin onnistaa.
Mut jos ei mikään onnista,
on miehellä huono tuuri"
- greendevil
- sotvm1
- Posts: 677
- Joined: Sun Jul 22, 2007 6:21
- Location: TST-kenttä
Re: Mikä ihmeen erikoiskoulutus?
1. sijoitettavuus rannikkotykistö/tuliasema
2. sijoitettavuus keskiömies
2. sijoitettavuus keskiömies
Re: Mikä ihmeen erikoiskoulutus?
Mikä on keskiömiehen tehtävä tarkalleen ?
- greendevil
- sotvm1
- Posts: 677
- Joined: Sun Jul 22, 2007 6:21
- Location: TST-kenttä
Re: Mikä ihmeen erikoiskoulutus?
Muuten epäilisin itsekkin mutta, kun sattuu olemaan tupakaverin kortti ja ihan yhdessä vesseleinä mäkiluodossa lasua poljettiin tulenjohdossa....tosin vieraili välillä tykissäkin "korkki" miehenä ja huolteli saaristossa tykkejä kuten jotkut muutkin meistä, eivät vaan varmaan ole osanneet päättää että, mikä koulutus laitetaan mutta, ei keskiössä ikinä käynytkään.Canet wrote:Tulenjohto ei kuulu tuliasemaan - kyllä tuo "tas" tosiaan viittaa nimenomaan tykki- ja keskiöpuolelle. Joskus passeissa (ja kai sitten kantakorteissakin) oli kaksi soveltuvuutta, mutta uskoisi, että olemmat olisivat samalta "linjalta" - esim. rt:n tapauksessa tulenjohdosta tai tuliasemasta.
Loppuaika intistä vietettiin esikuntapatterissa joten ehkä, eivät enää edes muistaneet mikä koulutus alunperin oli.
Last edited by Jan I on Sun Jun 01, 2014 22:52, edited 2 times in total.
Re: Mikä ihmeen erikoiskoulutus?
Keskiömies vaihtaa tulenjohdon antamat koordinaatit, vauhdin ja korjaukset,caporal wrote:Mikä on keskiömiehen tehtävä tarkalleen ?
korkeus ja leveys asteiksi joiden mukaan tykin tähtääjä tykkitornia ohjaa, osuman onnistumiseksi.
(hiukan saattaa olla noissa käsitteissä muistivikaa mutta, tehtävän luonne varmaan tuli selväksi)
Nykyään homman hoitaa kai tietokone tai RADAL laite.
Re: Mikä ihmeen erikoiskoulutus?
Kyllä.igorrock wrote:Tarkoittaako "Rt" tässä yhteydessä rannikkotykistöä ?
Re: Mikä ihmeen erikoiskoulutus?
Keskiö (lyhenne Kiö) oli rannikkotykistön näkkileipäkäyttöinen laskinjärjestelmä. Keskiöitä oli erikseen raskaita ja keveitä pattereita varten, järeät käyttivät samanlaista järjestelmää kuin raskas.
Tässä esimerkkinä raskas kiö m/46 (kaluston vuosimalli, ohjeistus 50-luvun alusta) - kevyt hiukan suppeampi.. Kiö jakaantui neljään ryhmään:
- laskijaryhmään, jossa oli kolme au:ta ja yksi tykkimies: tämä porukka vastasi ballistisesta valmistelusta, eli säätilan, ruudin lämpötilan ja seiden kuluneisuuden aiheuttamien juttujen huomioimisesta. Välineinä olivat matka- ja suuntakorjausten yhteenlaskuviivaimet ja suuntaerokorjain, jolla otettiin houimoon tykkien sijoituksesta johtuvat suuntaerot eri ampumaetäsisyyksillä. Au:t käyttelivät näitä vekottimia, se ainokainen tykäri oli "kellomies" (K3), jonka tehtävän oli olla keskiöupseerin ja tulenjohtajan välinen linkki. "Kellokalle" kuuli puhelimeensa tj:n käskyt ja raapusti ne lehtiöönsö, josta Kiö-u ne luki ääneen käskyiksi. K3:lla oli myös kaksi sekkaria, joilla mitattiin lentoaikaa. Aina kiö-u:n "ampukaa" komennolla K3 käynnisti kellon ja matkalaitteen lentoaikataululta saamansa tiedon mukaan sitten varoitti tj:ta pari sekunttia ennen kuin ammukset olivat perillä - "Huomio - iskee!" K3 oli kyllä yksi parhaista hommista keskiössä, vaikka kiö-u ei tykännyt vasenkätisestä..vaikea lukea tekstiä.
Toinen porukka oli suuntalaiteryhmä, johon kuului au ja kuusi tykkimiestä. Nämä olivat niitä varsinaisia "tynnyrin pyörittäjiä".. Suunnan seuraaja kuuli puhelimeensa tulenjohdon suuntimelta luettua suuntaa ja seurasi sitä laitteellaan. Neljä suunnan lukijaa luki tykkien sivusuuntaajille kunkin tykin suuntaa. Sivuennakko otettiin huomioon lentoajan mukaan - tätä varten oli sivuennakon mittaaja. Suuntaerojen korjaukset ja korjausten yhteenlaskut tulivat huutamalla laskijaryhmästä sivusuunnan lukijoille ja laitteen johtajalle.
Matkalaite oli monessa suhteessa suuntalaitteen velipuoli, miehityskin oli vastaava 1+6. Matkalaitteen sisällä oli suuri pyöreä "paikallisampumataulukko"-levy, joka piirrettiin jokaiselle ampumatarvikkeelle erikseen. Etäisyyden seuraaja kuuli etäisyyslukemat etäisyysmittarilta, joka oli tietysti optinen sisäkantamittari - kannan pituus vaikka 4 metriä.. Ampumiskomennot kulkivat koronlukijoiden kautta, kun kiö-u komensi "ampukaa", luettiin korolukema ja kun oli saatu vastaus ("koro"), seurasi "ampukaa" - jotenkin näin.. Tykillä tietysti tykinjohtaja komensi "huomio" ja sivusuuntaaja "tulta". Pituusennakonmittaaja hoiteli samalla myös lentoaikataulua ja töräytti torvella tai kilautti kellolla aina ajan muuttuessa.
Neljäs porukka keskiössä oli tasoryhmä, jota silloin, kun tulta johdettiin patterialueen ulkopuolelta tai ammuttiin maa-ammuntamenetelmillä. Tasoryhmän kirjavahvuus oli au ja neljä miestä.
Keskiöupseerin oikea käsi oli keskiöaliupseeri, joka muiden töidensä olehella käytteli tarvittaessa myös iskemäkorjainta eli "banjoa"..
Koko keskiön vahvuus oli 1+7+17.
Tietokoneiden tulo syrjäytti nopeasti höyrykeskiön, vielä 80-luvulla se oli "varamenetelmänä".
Tässä esimerkkinä raskas kiö m/46 (kaluston vuosimalli, ohjeistus 50-luvun alusta) - kevyt hiukan suppeampi.. Kiö jakaantui neljään ryhmään:
- laskijaryhmään, jossa oli kolme au:ta ja yksi tykkimies: tämä porukka vastasi ballistisesta valmistelusta, eli säätilan, ruudin lämpötilan ja seiden kuluneisuuden aiheuttamien juttujen huomioimisesta. Välineinä olivat matka- ja suuntakorjausten yhteenlaskuviivaimet ja suuntaerokorjain, jolla otettiin houimoon tykkien sijoituksesta johtuvat suuntaerot eri ampumaetäsisyyksillä. Au:t käyttelivät näitä vekottimia, se ainokainen tykäri oli "kellomies" (K3), jonka tehtävän oli olla keskiöupseerin ja tulenjohtajan välinen linkki. "Kellokalle" kuuli puhelimeensa tj:n käskyt ja raapusti ne lehtiöönsö, josta Kiö-u ne luki ääneen käskyiksi. K3:lla oli myös kaksi sekkaria, joilla mitattiin lentoaikaa. Aina kiö-u:n "ampukaa" komennolla K3 käynnisti kellon ja matkalaitteen lentoaikataululta saamansa tiedon mukaan sitten varoitti tj:ta pari sekunttia ennen kuin ammukset olivat perillä - "Huomio - iskee!" K3 oli kyllä yksi parhaista hommista keskiössä, vaikka kiö-u ei tykännyt vasenkätisestä..vaikea lukea tekstiä.
Toinen porukka oli suuntalaiteryhmä, johon kuului au ja kuusi tykkimiestä. Nämä olivat niitä varsinaisia "tynnyrin pyörittäjiä".. Suunnan seuraaja kuuli puhelimeensa tulenjohdon suuntimelta luettua suuntaa ja seurasi sitä laitteellaan. Neljä suunnan lukijaa luki tykkien sivusuuntaajille kunkin tykin suuntaa. Sivuennakko otettiin huomioon lentoajan mukaan - tätä varten oli sivuennakon mittaaja. Suuntaerojen korjaukset ja korjausten yhteenlaskut tulivat huutamalla laskijaryhmästä sivusuunnan lukijoille ja laitteen johtajalle.
Matkalaite oli monessa suhteessa suuntalaitteen velipuoli, miehityskin oli vastaava 1+6. Matkalaitteen sisällä oli suuri pyöreä "paikallisampumataulukko"-levy, joka piirrettiin jokaiselle ampumatarvikkeelle erikseen. Etäisyyden seuraaja kuuli etäisyyslukemat etäisyysmittarilta, joka oli tietysti optinen sisäkantamittari - kannan pituus vaikka 4 metriä.. Ampumiskomennot kulkivat koronlukijoiden kautta, kun kiö-u komensi "ampukaa", luettiin korolukema ja kun oli saatu vastaus ("koro"), seurasi "ampukaa" - jotenkin näin.. Tykillä tietysti tykinjohtaja komensi "huomio" ja sivusuuntaaja "tulta". Pituusennakonmittaaja hoiteli samalla myös lentoaikataulua ja töräytti torvella tai kilautti kellolla aina ajan muuttuessa.
Neljäs porukka keskiössä oli tasoryhmä, jota silloin, kun tulta johdettiin patterialueen ulkopuolelta tai ammuttiin maa-ammuntamenetelmillä. Tasoryhmän kirjavahvuus oli au ja neljä miestä.
Keskiöupseerin oikea käsi oli keskiöaliupseeri, joka muiden töidensä olehella käytteli tarvittaessa myös iskemäkorjainta eli "banjoa"..
Koko keskiön vahvuus oli 1+7+17.
Tietokoneiden tulo syrjäytti nopeasti höyrykeskiön, vielä 80-luvulla se oli "varamenetelmänä".
Re: Mikä ihmeen erikoiskoulutus?
^ porukkaa kuin Tepsin maalilla!
"Emme ole puolalaisia. Sellaista ei voisi tapahtua täällä"
- kenraali M. Gamelin saadessaan v 1940 varoituksen siitä että saksalaiset voisivat käyttää ranskalaisia vastaan Puolassa soveltamaansa blitzkrieg-taktiikkaa...
- kenraali M. Gamelin saadessaan v 1940 varoituksen siitä että saksalaiset voisivat käyttää ranskalaisia vastaan Puolassa soveltamaansa blitzkrieg-taktiikkaa...
Re: Mikä ihmeen erikoiskoulutus?
Joo ja pakattuna kahteen pieneen huoneeseen, jossa oli yleensä huono ilmanvaihto..
Kohtuullisen "ehjä" keskiö olisi nähtävänä Örön linnakkeella, jonne tänäkin kesänä järjestetään retkiä mm. Wilson Charterin toimesta (http://www.wilsoncharter.fi/retki-orolle). Voi kyllä olla, että kaikki oppaat eivät tiedä keskiöstä juuri mitään..
Tuolla on sieltä pari kuvaa:
http://canet.kuvat.fi/kuvat/Oro/Oro2013/DSC05100.JPG - yleisnäkymä keskiöhuoneeseen, takakulmassa oleva ovi johtaa tasohuoneeseen, joka on niin huonossa kunnossa, että taso on siirretty kiö-huoneeseen. Vasemmalla pilkottava pyöreä "lipasto" ei kuulu keskiön varustukseen - ties miksi se on tuonne sijoitettu..
http://canet.kuvat.fi/kuvat/Oro/Oro2013/DSC05189.JPG - laskijapöytä laitteineen . lähimpänä suuntaerokorjain, sitten tuulikorjaain ja MY- ja SY-viivaimet. Oikealla näkyy matkalaite
http://canet.kuvat.fi/kuvat/Oro/Oro2013/DSC05102.JPG - matkalaitteen sisällä on tässä kuvassa oleva paikallisampumataulukko, tämä on laadittu 305 O teräksiselle panssarikranaatille ja täyspanokselle D.
http://canet.kuvat.fi/kuvat/Oro/Oro2013/DSC05186.JPG - suuntalaite suunnan seuraajan paikalta nähtynä.
http://canet.kuvat.fi/kuvat/Oro/Oro2013/DSC05190.JPG tässä vielä kuva tasosta, josta joku on valitettavasti pyyhkinyt suuntkaaret pois.. (koetan piirtää uudestaan, jos tuonne saakka pääsen..)
Kohtuullisen "ehjä" keskiö olisi nähtävänä Örön linnakkeella, jonne tänäkin kesänä järjestetään retkiä mm. Wilson Charterin toimesta (http://www.wilsoncharter.fi/retki-orolle). Voi kyllä olla, että kaikki oppaat eivät tiedä keskiöstä juuri mitään..
Tuolla on sieltä pari kuvaa:
http://canet.kuvat.fi/kuvat/Oro/Oro2013/DSC05100.JPG - yleisnäkymä keskiöhuoneeseen, takakulmassa oleva ovi johtaa tasohuoneeseen, joka on niin huonossa kunnossa, että taso on siirretty kiö-huoneeseen. Vasemmalla pilkottava pyöreä "lipasto" ei kuulu keskiön varustukseen - ties miksi se on tuonne sijoitettu..
http://canet.kuvat.fi/kuvat/Oro/Oro2013/DSC05189.JPG - laskijapöytä laitteineen . lähimpänä suuntaerokorjain, sitten tuulikorjaain ja MY- ja SY-viivaimet. Oikealla näkyy matkalaite
http://canet.kuvat.fi/kuvat/Oro/Oro2013/DSC05102.JPG - matkalaitteen sisällä on tässä kuvassa oleva paikallisampumataulukko, tämä on laadittu 305 O teräksiselle panssarikranaatille ja täyspanokselle D.
http://canet.kuvat.fi/kuvat/Oro/Oro2013/DSC05186.JPG - suuntalaite suunnan seuraajan paikalta nähtynä.
http://canet.kuvat.fi/kuvat/Oro/Oro2013/DSC05190.JPG tässä vielä kuva tasosta, josta joku on valitettavasti pyyhkinyt suuntkaaret pois.. (koetan piirtää uudestaan, jos tuonne saakka pääsen..)