Fiudella liki äänivallia?

[wikke]

"Ne Fiat-yhtiön koneet, joita oli kokeiltava, olivat hyvin nopeita. Myöhemmin hän kertoi jännittävästä tapauksesta, joka sattui eräänä päivänä hänen suorittaessaan koesyöksyjä hävittäjällä. "Minä tein pystysyöksyn, niinkuin se Suomessa tehdään, josta oli seurauksena, että nopeus heitti lähes 1000 km/t:iin, mikä on suurin vauhti, mitä Euroopassa ja ehkä koko maailmassa on tähän mennessä saavutettu. En tiedä kuitenkaan varmasti vauhtiani, sillä 1700 m:n korkeudessa kone äkkiä vavahti ja ohjaamon tuulilasi pirstoutui lasinsirujen tullessa suoraan päähäni. Otsallani olevat lentolasit hajosivat aivan nuuskaksi, lentopäähine repesi ja naamani tuli täyteen pieniä haavoja. Mutta sellainen oli jumalan suojelus, että silmät säilyivät eheinä, ja vaikka minun täytyi ne ilmavirran takia sulkea, sain vaiston avulla koneen oikenemaan ja pystyin onnellisesti laskeutumaan kentälle. Lääkäri kyllä myöhemmin poimi silmästäni lasinsirun, joka kuitenkaan ei ollut ehtinyt mitään rikkoa", kirjoitti Harmaja kotiväelleen ja jatkoi: "Tapaus herätti aivan valtavaa huomiota lentäjäpiireissä, koska se koko ilmailun kannalta oli suuri askel eteenpäin. Todettiin näet, että myös koneen peräsimet olivat alkaneet hajota. Tehtaan pääkonstruktööri kutsuttiin paikalle, kenraaleita vilisi eri puolilla, eikä kukaan ottanut uskoakseen minun selitystäni, että suomessa aina syöksytään sillä tavalla, vaikka meidän koneillamme ei niin kauheita nopeuksia saadakaan aikaan. -Pari päivää myöhemmin minulta pysähtyi moottori aivan matalalla lentäessäni vieraalla koneella, mutta, Luojan kiitos, pääsin onnellisesti alas suuren työmiesjoukon keskelle lentokentän laitaan. Tämäkin oli hyvää propagandaa Suomelle." Lentokoneen särkyminen Harmajan syöksyssä suoraan alas näyttää olleen Fiat-yhtiölle siksi suuri asia, että tästä tapahtumasta julkaistiin pieni kirjanen, jossa matemaattisten laskelmien avulla esitettiin niitä olosuhteita, joiden vallitessa onnetomuus oli tapahtunut. "

Lainaus kirjasta: Karunki- Vaipuneet kotkat.

[Canet]

No ei kai siinä ihan äänivallia rikottu, mutta joidenkin lähteiden mukaan kyse olisi ollut n. 800 km/h nopeudesta. Mikä on kyllä G.50:llä melkoinen kyyti. Melkoinen ihme, ettei Harmaja tullut tiensä päähän jo silloin ja siinä..

[Sapööri]

No juu! Onhan tuo kuitenkin melkosta kyytiä, jos hetkelliseksi huippunopeudeksi on ilmoitettu (vaakalennossa) 484 km/h. Siitä voi vetää johtopäätökset, että jos nopeus alkaa lähennellä 800 km/h, niin ei ihme jos on alkanut paikat antaa periksi koneessa. Ei varmaan ollut Italian insinöörien mielessä tuollaiset nopeudet, kun koneen suunnittelivat.

[wikke]

"Kahden kuvan sarja esittää ilmatorjuntatykkiä, jolla kerrotaan pudotetun alla oleva suomalainen Fiat G.50 -hävittäjä. Kuvat on otettu jossain päin Kannasta kesäkuussa 1944."

Jahas, hävisi IS:n sivuilta jonnekin eli linkkiä artikkeliin: "Suurhyökkäys puna-armeijan silmin." ei siis ole laittaa.

Vaan tuohon lainaukseen: Montakohan Fiudea tuolla mahtoi noihin aikoihin lennellä?

Jos jollakulla Suomen Ilmavoimien Historia #8 hollilla, niin löytyisikö siitä vastausta? Kun joistain lähteistä muistan lukeneen että olisivat jo -43 lopussa siirretty koulukoneiksi ja virallisesti varhain -44. Vaan otettiinko niitä mahdollisesti suurhöökimisen aikaan sitten takaisin "palvelukseen".

Ei sillä etteikö nuo kuvat silkkaa propagandaa olisi, mutta olisi kiva tietää että olisiko tämä ollut edes mahdollista, vai meneekö samaan piikkiin pudotettujen Bruustereiden määrän kanssa...

[Juha Tompuri]

"Kahden kuvan sarja esittää ilmatorjuntatykkiä, jolla kerrotaan pudotetun alla oleva suomalainen Fiat G.50 -hävittäjä. Kuvat on otettu jossain päin Kannasta kesäkuussa 1944."

Jahas, hävisi IS:n sivuilta jonnekin eli linkkiä artikkeliin: "Suurhyökkäys puna-armeijan silmin." ei siis ole laittaa.

Täällä taitaa olla, mutta tuo kone kuvassa ei taida olla Fiat vaan Brewster:
http://www.terveys.org/fi/2014/06/01/page/2/

t: Juha

[igorrock]

Hankala tuosta peräsimen etukulmasta on sanoa.......omaan silmään näyttäisi jotenkin jyrkemmältä kuin Brewsterissä on......

[Juha Tompuri]

Hankala tuosta peräsimen etukulmasta on sanoa.......omaan silmään näyttäisi jotenkin jyrkemmältä kuin Brewsterissä on......

Taasen antennin kiinnityspaikka sivuvakaajassa, takaosan muoto sekä trimmilaippa viitavat aika vahvasti Brewsterin suuntaan. Samoin kuin korkeusvakaajan näkyvän osan muoto.

t: Juha

[wikke]

Ja sivuvakaajan alla runko laajempi ja pyöreä sekä siivekkeet vain siiven kärjissä kun taasen Fiatissa koko siiven matkalta.

Mutta siihen että olisiko ollut mahdollista että suurhyökkäyksen aikana oli voitu kannaksella ampua Fiat alas?

[jaska]

Eikös nuo olleet jo koulutuskäytössä tuolloin?

[wikke]

joistain lähteistä muistan lukeneen että olisivat jo -43 lopussa siirretty koulukoneiksi ja virallisesti varhain -44. Vaan otettiinko niitä mahdollisesti suurhöökimisen aikaan sitten takaisin "palvelukseen".