Suojeluskunnan kiväärinhihnat

[HL/A]

Olen nähnyt myös muuta kotimaista nahkatavaraa haraniiteillä tehtynä. Mielestäni ovat vanhemmasta päästä, ehkä 20-lukua . 30-luvulta lähtien käytettiin vahvikkeena yleisesti kuparisia prikalla varustettuja niittejä tai osin myös sisarniittejä.

[REK]

Tällaiset 20 lukulaiset löytyy. Toinen on yksiosainen messinkilenkkinen on leimaamaton. Kunto on hyvä ja nahka vaalea. Laitoin kuvan koska soljen ommel on erikoinen. Etulenkki on kiinni messinkinastalla kuten m30 hihnassa.
Kaksiosainen on sy1924 leimalla, mutten ole varma onko remmi kasattu kahdesta yksiosaisesta, koska hihnan välilenkki on messinkinen ja soljet rautaiset.
Noita yksiosaisena sy1924 leimalla ja soikeillarautalenkeillä löytyy kaksi varastoista. Molemmissa niitatut soljet.
Muuten kaikissa m30 messinki/rautalanka,-solkisissa on ommel samanlainen kun ch:n tekemissä.
http://aijaa.com/SSqqZp
http://aijaa.com/LJPmiH

[CH]

Kiitos kuvista. Onpas erikoinen hihna, vuosiluku tosiaan viittaisi siihen, että hihna on tehty kahdesta varhaisesta yksiosaisesta. Antoihan S.Y. kiertokirjeessään jo vuonna 1930 luvan muutattaa yksiosaisen hihnan m/30-malliseksi yksityisillä varoilla. Tarpeita tähän sai kirjeen mukaan ainakin SKOHA:sta.

Mikä mahtaa olla varhaisin m/30-hihnan vastaanottoleima, onko Sk.Y. 31 valmistajan ollessa Friitala? Muistelen nähneeni jossain yksiosaisen hihnan S.Y. 30, mutta en muista, oliko se vain m/30 ilman kakkososaa.

[CH]

Tässäpä kaverin m/30 II-mallin vainaa, jossa HL/A:n mainitsemat kupariniitit ja galvanoidut prikat. Hihna ei ole ainoa laatuaan, joten näitä on ilmeisesti valmistettu ainakin jonkinlainen erä, valmistaja vaan on hämärän peitossa. Weellä taisi olla ihan minttikuntoinenkin.

Tämä hihna tuhoutui perinneammunnassa täysin. Ensin katkesivat pikkuhihnat ja sitten varsinainen. Näin niitä tuhotaan.

[REK]

Tuonlaista en ole ennen nähnytkään. Itse olen ostanut asemessuilta katkenneita (ja yhden katkaissut itse amupumaharjoituksen yhteydessä)
teetätin räätälillä noihin hajonneihin hihnoihin uudet nahat(alkuperäinen hihna mallina). Ja noita remmejä on tullut sitten käytettyä käyttöremmeinä, ettei alkuperäiset tuhoutuisi. Kustannus taisi olla n35e per remmi.

[CH]

Jäi sanomatta, että yo. hihna on Sk.Y:n vuoden 1937 hyväksymisleimoilla. Onko tuo pikkuhihnan parissa viimeisessä tikissä näkyvä tuplatikkaus sattumaa vai ompelukoneelle ominainen tapa sitoa langanpäät? En ole aiemin huomannut, kun omat ovat niin kuluneita.

Vai vielä ompelukoneella, ruumiinavaus paljasti, että käsin nämä on väännetty tehtaallakin. Ilmankos ei Singerillä meinannut nuo erikoiskohdat ruveta onnistumaan. Kuvassa käsittääkseni Åströmin tekemä vihreänahkainen aivan loppupään yksilö (1939-40), mutta Friitalan Sk.Y. 36 -hihnanresussa ompeleen rakenne on täsmälleen sama "saddle stitch".

Mahtoi olla 30-luvulla työläisten palkat toista luokkaa, kun valmis hihna maksoi 50 mk (~19 €) kappale ja yhdessä hihnassa on viisi erillistä ommelta.

[JVA]

Vastaan tuli poikkeava sk-mallinen hihna. Nahkaan on stanssattu valmistajaksi "NAPIALA". Onko kukaan törmannyt vastaavaan? Miltähän ajalta hihna on. Voiko olla sodan jälkeiseltä ajalta, vai onko kenties tarkoitettu ns siviilisarjan sotilaskivääreihin?

[CH]

Vieras on ainakin minulle. Onko pituus sama kuin tunnetuissa malleissa? Rakenne vaikuttaa äärimmäisen pelkistetyltä, soljetkin näyttäisivät olevan kiinni yksittäisillä niiteillä?

Napialan Nahkatehtaasta (1880-1991) on jonkin verran tietoa netissä. Nimi muuttui jossain vaiheessa muotoon Napiala Oy. Jos tämän ajankohdan tietäisi, se kenties auttaisi oikean ajoituksen selvittämisessä. Voi toki olla niinkin, että täyspitkä nimi olisi ollut liian hankala stanssattavaksi. Muut remmitehtaathan käyttivät lyhenteitä, paitsi Åströmillä oli poronkuvan alla tekstinä "Oulu".

[REK]

Olen nähnyt juuri samanlaisia hihnoja vanhojen asepussien kantohihnoina.
Pari kaveria on jalostanut tuollaisen ampumakäyttöönkin. Hihna on rakenteeltaan juuri oikeanlainen mutta hihna millin tai kaksi kapeampi.
Solkia on kullanvärisenä ja kromisena tullut vastaan noissa.

[CH]

Nahkavalssi, aito SA (katso väri). Imee 26 mm ja 16 mm remmiä 60 kierrosta minuutissa.





Mutta asiaan. Hieman tämäntapaista järjestelyä lienee käytetty jo muinoin koristerantuja tehtäessä. Esim. tässä pikkuhihnassa rantu on vedetty selvästi telalla, sillä lihapuolella näkyy vetävän vastatelan harvahko hammaskuvio. Näkyypä samaa tekniikkaa käytetyn osassa kiväärinhihnoistakin. Toki rantuja on vedetty käsipelissäkin, ainakin pikkupajoissa.

[HL/A]

Lieneekö kampeen merkitty 60 rpm olla minimi vai maksimi

[CH]

Soittivat Tukesilta, että maksimi on 0 RPM siksi, kunnes turvarajakytkimellä varustettu häkki valmistuu.

[markham]

Liekkö ollut nyk. nahkavalssi edellisessä elämässään veivattava kirnu...

[CH]

Kirnun raatohan se, joskus romulavalta pelastettu. Toivottavasti ei ollut mitään harvinaista mallia. Puolustukseksi sanottakoon, että oli osiltaan puutteellinen.

[markham]

Kyllä tässä maassa voita riittää, toisin kuin SK-mallin repro hihnoja. Ei voin tuotanto yhteen kirnunraatoon kaadu