Suojeluskunnan kiväärinhihnat

[igorrock]

Puhuit CH tuossa aijemmin hihnojen yhdyslenkistä johon ei "tartu" magneetti. Käsittääkseni alkuperäispiirustuksissa oleva on juuri tuon mallinen ja sehän oli alunperin tehty uushopeasta johon magneetti ei tosiaan reagoi....

Muuten; viimeisessä kuvassa oleva mallisolki muistuttaa kovasti solkia joita olen ostanut suutarin tukusta, ne kylläkin ilmeisesti ovat kromattua terästä ja niissä on "rissaholkki" ja "kieli" mutta muuten malli on hyvin samanmoinen, ehkä hiukkasen kaarevampi.

[CH]

Yhdyshela on mainitussa hihnassa luultavasti juuri argentaa, mutta se vaikuttaa jotenkin pinnoitetulta, ehkä niklatulta. Ko. hihna on kuitenkin jonkin tuntemattoman tekijän tuotantoa, soljet ovat valurautaa ja haaraniiteillä kiinnitetyt. Kiinnitystapa poikkeaa SY:n hankintasopimuksissa 7/31 ja 6/32 vaadituista. Sain haalittua kyseiset sopimukset / teknilliset vaatimukset ja ne sitoivat Friitalan Nahkatehdasta valmistamaan SY:lle 2800 ja 7500 kpl kantohihnoja m/30. Käsittääkseni nämä ovat ainoat viralliset sopimukset varhaiselle m/30-tyypille. Lisäksi löytyy rautalankasolkisten hihnojen hankintasopimus 8/38 saman tehtaan kanssa.

Mitään mullistavaa uutta tietoa sopimuksista ei löytynyt, mutta joitain numeerisia arvoja ja materiaalityyppejä sentään kuitenkin. Mielenkiintoisena yksityiskohtana oli Arvo Erikssonin ja Harry Mansnerin allekirjoittama pöytäkirja vastaanottotarkastuksesta Friitalaan 22.9.1932, jossa toiminimi esitti tarkastettavaksi 3287 kpl m/30-hihoja, jotka oli valmistettu sopimuksen 6/32 perusteella.

Tarkastuksessa kiinnitettiin huomiota kokoonpanon virheettömyyteen, nahkan laatuun, solkien ja nappien muotoon sekä neulosten laatuun. Virheitä havaittiin 17 kpl, jolloin joko jokin osa puuttui tai nahka oli heikkolaatuista. Neulokset olivat kaikissa hyvät. Vuolukokeilla todettiin solkien olevat argenta-metallia. Punnitsemalla todettiin, että käytetty vahattu (olisiko mehiläisvahaa?) pellavalanka kesti SY:n vaatiman kuormituksen.

Jo hyväksytystä erästä otettiin pistokokeena 200 kpl hihnoja, jotka purettiin osiinsa ja mitattiin yksitellen. Kantohihnan yläosista todettiin hieman liian ohuiksi 1 kpl ja liian paksuiksi 2 kpl. Alaosista todettiin hieman liian paksuiksi 5 kpl. Poikkeamat eivät johtaneet hylkäämisiin. Paksuus ja leveys määriteltiin Mauser-mitalla, pituus senttimetrimitalla.

Kaiksesta päätellen SY:llä tiedettiin, mitä haluttiin.

[igorrock]

Noihin aikoihin suomessakin vielä ymmärrettiin mitä sana "laatu" oikeasti tarkoittaa....

[CH]

Malliveistämö se puksuttaa vähitellen eteenpäin. Vaan kieltämättä tässä tulee vähän dinosaurusmainen olo, kun kaupoista ei enää saa hiomakangasta rullatavarana. Ei kuulemma kannata pitää hyllyssä, kun ei ole kysyntää ja kaikki tehdään koneella.

[Nitro]

Kyllä tuota hiomakangasta oli viime viikolla ainakin Biltemassa,karkeutta en muista,mutta 25mm leveää ja 5m rullana.Työmaalla noita nauhakoneen käytettyjä remmejä on vaikka kuinka paljon,jos tarviit niin pistä yv:tä.

[CH]

Löytyihän tuota viimein, kun matkasi Äänekoski capitaliin asti.

Kiinnityshihnojen solkimallit ovat valmiit. Kuudella osalla luulisi pääsevän säälliseen valutahtiin. Seuraavaksi pitäisi turata vastaavanlaiset päähihnan siirtosoljista. Käsin näpräämällä näyttäisi onnistuvan ihan hyvin. Ei tule liian symmetrisiä.

[CH]

Pientä tutustumista kakkosmallin solkeen. Tummempi on Friitalan parkkiruskeasta m/30-hihnasta, paksummassa tinakuorrutuksessa oleva on taas Åströmin vihreästä lopun aikojen vastaavasta. Ilmeisesti kumpikaan valmistaja ei tuottanut ko. metalliosia, vaan Sk.Y:n hankintasopimuksen 8/1938 (7000 kpl m/30-hihnoja Friitalan Nahkatehtaalta) mukaan Yliesikunta toimitti tehtaalle tarvittavan määrän solkia ja rautalankaisia yhdysrenkaita. Osien valmistaja ei ilmene hankintasopimuksesta.

Jonkinlaiset jigit langan taivutuksessa olisivat paikoillaan. Lankojen kieputtaminen käsin taas aiheuttaa sen, ettei kierre ole tarpeeksi jyrkkä. Lankojen pitäisi kai olla kovassa vedossa.

Paras keskittyä valusolkiin ainakin toistaiseksi.

[CH]

Siirtosoljen valumalli. Poikkipuola kiinnitetty juottamalla. Vertailukappaleena Friitalan 7/31-kontrahdin mukaisesti valmistama m/30-solki. Malli luonnollisesti hieman tätä suurempi. Vielä pitäisi tehdä jokunen lisää. Yhdysrenkaat ovatkin jo helpommin toteutettavissa. Nappimallit joutuu kaiketi sorvaamaan jossakin. Pylväsporakoneessa ei kannata yrittää.

[CH]

Onko kenelläkään säilynyt täydellisenä, myös alkuperäiset pikkuhihnat mukana, Weljekset Åströmin vuonna 1940 Kotijoukkojen Esikunnalle valmistamaa m/30-hihnaa? Millaisia pikkuhihnoja tuossa käytettiin? Sinikopio ja teknilliset vaatimukset ovat ristiriidassa. Vaatimusten mukaan soljet olisivat "hankkijan tarjouksensa lähettämän näytteen mukaisia, aineeltaan tinattua rautaa". Sinikopion mielestä ne olisivat edelleen argentaa vanhalla mallilla. Onkohan Kotij.E:n pojilta jäänyt piirros päivittämättä? Sinikopiota on kyllä korjailtu kynällä siten, että päähihnan ennen umpinaisiksi neulottavat päätylenkit ovat taas napeilla avattavat ja nappien materiaalina argenta tai tinattu rauta. Olemassa olevien hihnojen perusteella tiedetään, että näin ne myös valmistettiin.



Minulla on yksi Åströmin porologolla varustettu pikkuhihna, jonka solki on taivutettu rautalangasta. Alempana I-tyypin hihna, jossa valettu argentasolki. Åströmin pikkuhihna on vaaleanruskeaa plattia, mutta kuitenkin Kotij.E:n vuonna 1940 tilaama sarja (ainakin päähihnat) vaikuttaisi olevan vihreäksi maalattua nahkaa. Tässä on taas eräs ristiriita, teknillisten vaatimusten mukaan hihnojen pitäisi olla "parkkiruskeaa plattinahkaa". Onkohan materiaalipula vaikuttanut lopullisiin valintoihin.

[igorrock]

Voisi hyvin kuvitella että "yhtä oikeaa" ei ole olemassakaan vaan hihnojen tyyli ja solkien malli/materiaali on hieman vaihdellut sen mukaan mitä tavaraa kullakin valmistajalla on järkevästi ollut saatavilla...

[CH]

No niin, palapeli alkaa olla kasassa. Työtunteja kertyi, mutta osista tuli varsin näköisiä. RESUL:n vaatimus mallinmukaisuudesta täyttynee varovasti arvioituna.

Yhdyshelojen mallit onnistuivat kätevästi 4,3 mm rautalangasta jigin ympäri kuumana taivuttamalla ja puunuijalla takomalla. Langanpäät yhdistetty uuttamalla.

Nappimallien teko on vielä ratkaisematta. Mittapiirros on tehtynä, mutta kaveri, joka hommaan lupautui, pääsisi sorvin ääreen vasta keväämmällä. Toisaalta napit voi tehdä vielä silloinkin, kun soljet on valettu ja ommeltu paikoilleen.

[igorrock]

Hyvältä näyttää !

[CH]

Löytyipä vahingossa Wikipediasta tuollainen vitriinikuva, jossa hienokuntoinen Kotij.E:n Åströmiltä tilaama vihreä m/30-hihna. Kiinnityshihnat näyttävät myös valmistetun maalatusta nahasta ja solkimalli on samanlainen rautalankainen kuin meikäläisen maalaamattomassa versiossa. Veikkaisin, että omani on peräisin vuonna 1936 tilatusta erästä ja tämä maalattu siis 1940 tilatusta.



Tuossa vielä lähempi kuva Åströmin kiinnityshihnasta, luullakseni pula-ajan vihreää nahkaa tämäkin.

[CH]

Läjä alihankintana tuotettuja nappimallin raaka-aihioita. "Kriittiset mitat" ovat juuri passelit, täytyy vain viilata kaarevuussäteet kohdalleen. Sitten on mallit kasassa.

Pakkasten lauhduttua tuli alettua kehittelemään kenttäahjoon sisäuunia isolle upokkaalle, jossa voisi valmistaa solkimetallia lähtöaineista alkuperäisen koostumuksen mukaisesti. Ensimmäinen "ankanpesä" ei toiminut vielä riittävän hyvin ja puhallus jäi turhan vaisuksi. Reilun 15 sentin koksikerros näyttää muutenkin blokkaavan alhaalta tulevan puhalluksen yllättävän tehokkaasti ja ylähiilet eivät mene keltahehkuun, kuten pitäisi. Puuhiilet ovat toista maata, mutta lämpöarvo ehkä turhan matala. No, suunnittelu jatkuu.

[igorrock]

Pikku vinkki; noista sorvatuista saisi aika helposti paremman näköisiä jos ne "rummuttaisi", siis samalla tavalla kuin jälleenlataajat puhdistavat hylsyjä. Käytettävät hioma-aineet vaan saisivat olla samoja mitä korukivien kanssa käytetään ts. karborundum -jauhetta. Toki jotain täyteainettakin tarvitaan.