"Itsenäisen Suomen jv:n raskaat aseet ja ryhmäaseet"-kirja

[leon]

Laitetaan vielä juttua yhdestä sivusta , kun tuntuu herättävän niin kiivasta keskustelua.

Sivu 134

-Yksikään viitteenä mainittu verkkosivu ei ole toiminut enää aikoihin.

[wanhempimestari]

Eiköhän ole kuitenkin viisainta pitäytyä järjestelmän pääosissa, jotka ovat ampumalaite ja ohjuslaukaus.

-Pitäisihän nuo kuitenkin ilmoittaa kun jalustakin on ilmoitettu ja Ilman noita muita kun aseella ei voi edes ampua.

Niin, pääosat ovat ampumalaite ja ohjuslaukaus. Ei kai tämänkaltaisessa esityksessä ole syytä eritellä järjestelmän kaikkia komponentteja.

-On se kumma kun saman tekijän aiemmissa kirjoissa kerrotaan esim kiväärien pienet leimaukset yksityiskohtaisesti. Mutta nyt riittäisi pelkät pääosat joilla yksin ei edes voi ampua.
-Sama kun sanoisi että 91:n Mosin-Nagant m/1891 kivääri koostuu tukista, piipusta ja patruunasta. -Tai tykki koostuu putkesta,akselista ja pyöristä.
Tekijän aiemmat teokset (Ei huonot.) kannesta kanteen lukeneena olisin vain toivonut tarkempaa syventymistä asioihin.[/quote]

[leon]

Seuraavaksi voisi ottaa vaikka sivun 116.

Olisin toivonut tälle sivulle mainintaa kyseisten Pansarskott m/68 sinkojen loppukäytöstä, joka sinällään on ainutlaatuinen luku Suomen historiassa. Niistähän tehtiin ns. sinkomiinoja. Tästä on erittäin vähän tietoa missään mutta itsekin olen moisia käpistellyt - Ainutkertaisena käyttötapana sinkomiina loppukäyttönä se olisikin ollut syytä kirjassa mainita.

Maininta,joskaan ei kovin kummainen löytyy mm täältä : http://www.tiede.fi/comment/734425

[LV]

Miten niin ei voi ampua? Juurihan tuon linkittämäsi oppaan sivulla 13 sanotaan, että ohjusjärjestelmä käsittää ampumalaitteen ja ohjuslaukauksen. Tämän jälkeen luetellaan sivukaupalla em. pääosiin kuuluvia nippeleitä ja kilkkeitä.

-Ampumalaitteen pääosat tässä tummennettuna: ylälavetin,putken,ohjausyksikön,ohjuslaukauksen,akustot laatikoineen,lämpötähtäimen,tähtäimen,kolmijalustan,kollimaattorin,paristojen jännitemuuntimen,akun jännitemuuntajan,paristojen kuljetuslaatikon,sekä rinkkasarjan"

-Jos yksikin tummennettu uupuu, ampumatta jää. Kaikki erillisiä "palasia" Ja miksei kirjassa mainita edes erillaisia tähtäimiä ?

Edelleen: ohjusjärjestelmä koostuu tasan kahdesta pääosasta - ampumalaitteesta ja ohjuslaukauksesta.

[leon]

Miten niin ei voi ampua? Juurihan tuon linkittämäsi oppaan sivulla 13 sanotaan, että ohjusjärjestelmä käsittää ampumalaitteen ja ohjuslaukauksen. Tämän jälkeen luetellaan sivukaupalla em. pääosiin kuuluvia nippeleitä ja kilkkeitä.

-Ampumalaitteen pääosat tässä tummennettuna: ylälavetin,putken,ohjausyksikön,ohjuslaukauksen,akustot laatikoineen,lämpötähtäimen,tähtäimen,kolmijalustan,kollimaattorin,paristojen jännitemuuntimen,akun jännitemuuntajan,paristojen kuljetuslaatikon,sekä rinkkasarjan"

-Jos yksikin tummennettu uupuu, ampumatta jää. Kaikki erillisiä "palasia" Ja miksei kirjassa mainita edes erillaisia tähtäimiä ?

Edelleen: ohjusjärjestelmä koostuu tasan kahdesta pääosasta - ampumalaitteesta ja ohjuslaukauksesta.

-Tuolla periaatteella esim tarkkuuskivääri koostuu kivääristä ja patruunasta. -Tähtäimistä yms ei kannata edes puhua.

[LV]

Miten niin ei voi ampua? Juurihan tuon linkittämäsi oppaan sivulla 13 sanotaan, että ohjusjärjestelmä käsittää ampumalaitteen ja ohjuslaukauksen. Tämän jälkeen luetellaan sivukaupalla em. pääosiin kuuluvia nippeleitä ja kilkkeitä.

-Ampumalaitteen pääosat tässä tummennettuna: ylälavetin,putken,ohjausyksikön,ohjuslaukauksen,akustot laatikoineen,lämpötähtäimen,tähtäimen,kolmijalustan,kollimaattorin,paristojen jännitemuuntimen,akun jännitemuuntajan,paristojen kuljetuslaatikon,sekä rinkkasarjan"

-Jos yksikin tummennettu uupuu, ampumatta jää. Kaikki erillisiä "palasia" Ja miksei kirjassa mainita edes erillaisia tähtäimiä ?

Edelleen: ohjusjärjestelmä koostuu tasan kahdesta pääosasta - ampumalaitteesta ja ohjuslaukauksesta.

-Tuolla periaatteella esim tarkkuuskivääri koostuu kivääristä ja patruunasta. -Tähtäimistä yms ei kannata edes puhua.

Niin, tuo periaate on tuotu selvästi julki PST-ohjusjärjestelmä 83:n ampujan käsikirjassa. "Ohjusjärjestelmä käsittää ampumalaitteen ja ohjuslaukausen." (emt. s. 13). Esimerkiksi mainitsemasi ylälavetti ja lämpötähtäin eivät ole ohjusjärjestelmän pääosia, vaan ampumalaitteen pääosia.

[leon]

Niin, tuo periaate on tuotu selvästi julki PST-ohjusjärjestelmä 83:n ampujan käsikirjassa. "Ohjusjärjestelmä käsittää ampumalaitteen ja ohjuslaukausen." (emt. s. 13). Esimerkiksi mainitsemasi ylälavetti ja lämpötähtäin eivät ole ohjusjärjestelmän pääosia, vaan ampumalaitteen pääosia.

-Tiedätkö mitä aivan sama,en jaksa väitellä kanssasi turhasta. Lukijat kyllä osavat vetää tästäkin keskustelusta omat johtopäätöksensä. Olisin todellakin toivonut sinäänsä arvostetulta (lue hyvältä) kirjasarjalta vain paljon tarkempaa suhtautumista asiaan. Ja kyllä tiedän mitä tuossa kirjassa lukee, itsehän sen tänne linkitin.

Ps Heh, sotkeuduit muuten juuri omaan näppäryyteesi juuri noinhan kirjoitin aiemmin, hienoa että olemme viimein samaa mieltä.

"-Ampumalaitteen pääosat tässä tummennettuna: ylälavetin,putken,ohjausyksikön,ohjuslaukauksen,akustot laatikoineen,lämpötähtäimen,tähtäimen,kolmijalustan,kollimaattorin,paristojen jännitemuuntimen,akun jännitemuuntajan,paristojen kuljetuslaatikon,sekä rinkkasarjan"
-Jos yksikin tummennettu uupuu, ampumatta jää. Kaikki erillisiä "palasia"





Hienoa muuten että palstalaisia on ollut kirjan teossa apuna.

[LV]

Niin, tuo periaate on tuotu selvästi julki PST-ohjusjärjestelmä 83:n ampujan käsikirjassa. "Ohjusjärjestelmä käsittää ampumalaitteen ja ohjuslaukausen." (emt. s. 13). Esimerkiksi mainitsemasi ylälavetti ja lämpötähtäin eivät ole ohjusjärjestelmän pääosia, vaan ampumalaitteen pääosia.

-Tiedätkö mitä aivan sama,en jaksa väitellä kanssasi turhasta. Lukijat kyllä osavat vetää tästäkin keskustelusta omat johtopäätöksensä. Olisin todellakin toivonut sinäänsä arvostetulta (lue hyvältä) kirjasarjalta vain paljon tarkempaa suhtautumista asiaan. Ja kyllä tiedän mitä tuossa kirjassa lukee, itsehän sen tänne linkitin.

Ps Heh, sotkeuduit muuten juuri omaan näppäryyteesi juuri noinhan kirjoitin aiemmin, hienoa että olemme viimein samaa mieltä.

Älä naurata. Olen alusta alkaen selvästi sanonut, että ohjusjärjestelmän pääosat ovat ampumalaite ja ohjuslaukaus. Sinä puolestasi olit tunti sitten tätä mieltä:

Edelleen: ohjusjärjestelmä koostuu tasan kahdesta pääosasta - ampumalaitteesta ja ohjuslaukauksesta.

-Tuolla periaatteella esim tarkkuuskivääri koostuu kivääristä ja patruunasta. -Tähtäimistä yms ei kannata edes puhua.

[leon]

Jos metsässä on kaksi tietä, toisen tien varressa on ohjusjärjestelmä, ja toisen tien varessa on ohjusampumalaite.
Mitä eroa niillä mielestäsi on ?

Kumpaa tietä kuvitteellisena vihollisen vaunumiehenä ajaisit ?

[Juha Tompuri]

Olisin toivonut tälle sivulle mainintaa kyseisten Pansarskott m/68 sinkojen loppukäytöstä, joka sinällään on ainutlaatuinen luku Suomen historiassa. Niistähän tehtiin ns. sinkomiinoja. Tästä on erittäin vähän tietoa missään mutta itsekin olen moisia käpistellyt - Ainutkertaisena käyttötapana sinkomiina loppukäyttönä se olisikin ollut syytä kirjassa mainita.

Maininta,joskaan ei kovin kummainen löytyy mm täältä : http://www.tiede.fi/comment/734425

Joo - omalta varusmiespalvelusajaltanikin (1982-3) muistan Minimanin. Muutamia niiden tyhjiä kuoria kuljeteltiin maastoharjoituksissa 66 KES 75:n mukana. Muistaakseni meille olleen kerrotun, että ne oli poistettu sinkokäytöstä jonkun vanhenemisen tms epävakauden takia. Sen jälkeen niistä oli sitten tehty jossain mittakaavassa mainitsemiasi sinkomiinoja.

t: Juha

[LV]

Jos metsässä on kaksi tietä, toisen tien varressa on ohjusjärjestelmä, ja toisen tien varessa on ohjusampumalaite.
Mitä eroa niillä mielestäsi on ?

Kumpaa tietä kuvitteellisena vihollisen vaunumiehenä ajaisit ?

Siirsin keskustelun tänne: http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewto ... 69&t=17150

[Juha Tompuri]

Olisin toivonut tälle sivulle mainintaa kyseisten Pansarskott m/68 sinkojen loppukäytöstä, joka sinällään on ainutlaatuinen luku Suomen historiassa. Niistähän tehtiin ns. sinkomiinoja. Tästä on erittäin vähän tietoa missään mutta itsekin olen moisia käpistellyt - Ainutkertaisena käyttötapana sinkomiina loppukäyttönä se olisikin ollut syytä kirjassa mainita.

Maininta,joskaan ei kovin kummainen löytyy mm täältä : http://www.tiede.fi/comment/734425

Täältä ajankohtainen maininta vuodelta 1989, sivu 110:
http://journal.fi/ta/issue/view/3118

t: Juha

[Juha Tompuri]

Jaa- a... oppia ikä kaikki.
Minimanista tietoja etsiskellessäni... tällaisesta SARPACista en ollut ennen kuullutkaan:

http://weaponsystems.net/weaponsystem/B ... ARPAC.html

Miniman alimpana.

t: Juha

[leon]

Juu, Sarpac on myös tuttu peli. Tosin tässä uudessa kirjassa sitä ei mainita ollenkaan, vaikka Suomalaisten käytössä olikin.
Aseessa oli todella erikoinen saranoilla putken rungon vierestä ylös nouseva isohko tähtäin (pellistä prässätty, jossa läpinäkyvästä muovista tehdyt tähtäinasteikot.) . Laukaisupainike oli muistaakseni liipaisinmainen koukku jota vedettiin taaksepäin.
Tätä asettahan ei "vedetty pitkäksi" kuten nykyaikaisia kertasinkoja vaan poistettiiin päätysuojat, nostettiin tähtäin hässäkkä, viritettiin ja ja se oli siinä.

[igorrock]

Pitäisiköhän tuo viimeinen sinko laskea meillä suomessa lähinnä kokeilumalliksi ?