Katselin tuossa hiljattain melkoisen typerän elokuvan Pitkät kihlajaiset... Elokuvassa jäi kaivelemaan mieltä ranskalaisten käytäntö, josko olisi ihan oikeasta elämästä? Kuolemaantuomitut käskettiin linjojen väliin ei kenenkäänmaalle hortoilemaan. Elokuvassa väitettiin tämän olleen Petainin käsky. Omituisia nuo ranskalaiset?
Onko kenelläkään asiasta oikeaa ja tarkkaa tietämystä?
Ranskalaisten kuolemantuomituista I MS:ssä
Moderator: Juha Tompuri
- Sturmmann
- mars
- Posts: 2229
- Joined: Sat Feb 11, 2006 18:07
- Location: Kymijokilinja on viimeinen lukkomme!
- Contact:
Ranskalaisten kuolemantuomituista I MS:ssä
Ei oikeaan, ei vasempaan, vaan eteen eestä Suomenmaan.
Ranskan ,niinkuin muidenkin sen aikaisten armeijoiden sotilaskuri oli epäinhimillisen kova. Epäilen kuitenkin moista käytäntöä. Tuomittuhan olisi hyvällä tuurilla päässyt karkaamaan vihollisen puolelle
Jos englanti taipuu niin tässä on hyvä artikkeli siitä,minkälainen ranskan armeija oli tuolloin. Em. rangaistusmuodosta ei kyllä puhuta mitään.
http://www.westernfrontassociation.com/ ... charmy.htm
Jos englanti taipuu niin tässä on hyvä artikkeli siitä,minkälainen ranskan armeija oli tuolloin. Em. rangaistusmuodosta ei kyllä puhuta mitään.
http://www.westernfrontassociation.com/ ... charmy.htm
jostain lukennu sellasen jutun että ihan täälläkin S.O Lindgren olis moisen tuomion kans julistanu...oli joku soturi haavottanut itse itseään...no S.O oli käskennyt viedä miehen linjojen väliin ja sitoa piikkilangalla kiinni, asetta ei saannut mukaan antaa, ettei tämä uudestaan haavota itse itseään.....liekkö sitte kuin totta tuo juttu???
The practice of decimation, where one out of every ten men from a battalion were arbitrarily and summarily shot, was also allegedly used when it was felt that a particular battalion had signally failed in its duty.
No kovaa touhua jos enklanti oikein kääntyy, elikkä jos pataljoona ei oikein onnistunut tehtävässään niin satunnainen joka kymmenes ammuttiin. No mitäs olikos pataljoonassa jotain 300 miestä -> 30 omaa ammuttiin ??! Järjetöntä tuhlausta!
Jos 1 mm sota kiinnostaa niin ranskassa on paljon nähtävää. Itseen teki vaikutuksen pistinten hautausmaa. Tarina kertoo että ranskalaisten 137 rykmentti jäi saarroksiin ja pitkälti tuhoutui saksalaisten hyökätessä. Juoksuhautaan hautautui tykkitulessa elävältä miehiä ja loputkin ruumiit heitettiin pohjalle, johon Saksalaiset päätti heitä haudata. Merkiksi he jättivät ranskalaisten kivääreitä pystyyn juoksuhautaa vasten. Paikalle on tehty sittemmin muistomerkki. Ajansaatossa kiväärejä on kaiveltu ja pistimiä katkottu matkamuistoksi. Mutta ainakin itse siellä käydessäni toden totta maassa törrötti pitkässä rivissä pystyssä pistimien ruosteisia jämiä..linkistä lisää:
http://www.xs4all.nl/~verdun/Engels/The ... nettes.htm
No kovaa touhua jos enklanti oikein kääntyy, elikkä jos pataljoona ei oikein onnistunut tehtävässään niin satunnainen joka kymmenes ammuttiin. No mitäs olikos pataljoonassa jotain 300 miestä -> 30 omaa ammuttiin ??! Järjetöntä tuhlausta!
Jos 1 mm sota kiinnostaa niin ranskassa on paljon nähtävää. Itseen teki vaikutuksen pistinten hautausmaa. Tarina kertoo että ranskalaisten 137 rykmentti jäi saarroksiin ja pitkälti tuhoutui saksalaisten hyökätessä. Juoksuhautaan hautautui tykkitulessa elävältä miehiä ja loputkin ruumiit heitettiin pohjalle, johon Saksalaiset päätti heitä haudata. Merkiksi he jättivät ranskalaisten kivääreitä pystyyn juoksuhautaa vasten. Paikalle on tehty sittemmin muistomerkki. Ajansaatossa kiväärejä on kaiveltu ja pistimiä katkottu matkamuistoksi. Mutta ainakin itse siellä käydessäni toden totta maassa törrötti pitkässä rivissä pystyssä pistimien ruosteisia jämiä..linkistä lisää:
http://www.xs4all.nl/~verdun/Engels/The ... nettes.htm
- Sturmmann
- mars
- Posts: 2229
- Joined: Sat Feb 11, 2006 18:07
- Location: Kymijokilinja on viimeinen lukkomme!
- Contact:
Tuli tuosta elokuvasta vielä mieleeni, kun ns. kuolemaan tuomitut joutuivat vastaamaan nimenhuutoihin ei kenekäänmaalla... Olen lukenut jotain omituisuuksia Ensimmäisestä Maailmansodasta, niin tämä ei oikeastaan yllättäisi, jos olisikin totta. Etenkin ranskalaiset tuntuivat olevan ykkösiä outoudessa.
Ei oikeaan, ei vasempaan, vaan eteen eestä Suomenmaan.
-
- kers
- Posts: 166
- Joined: Thu Oct 25, 2007 13:15
- Location: Tampere
- Contact:
Ei se elokuva oikeastaan kovin huono ollut... paljon positiivista sanottavaa. Tuosta että tuliko käsky Petainilta... ranskalaisten pääjehu vuoden 1917 alussa olisi ollut todennäköisemmin Nivelle.
Vuosi 1917 on ranskalaisen sotaoikeuden kannalta mielenkintoinen, tuona vuoden huhti-toukokuussa Nivellen offensiivi (eli Chemin-des-Damesin tasitelu) osaltaan vaikutti siihen että turhiin uhrauksiin ja olosuhteisiin kyllästyneiden rintamamiesten järjestyshäiriöt laajenivat laajaksi kapinaksi keväällä 1917. Osa ranskalaisten divisioonista kieltäytyi käskyista ja eräs yksikkö ei pelkästään tyytynyt osoittamaan mieltään tai vastustamaan käskyjä vaan olivat aikeissa ryhtyä radikaalimpaan toimintaan; räjäyttämään asetehtaita ja marssimaan Pariisiin. Jotkut uskoivat jo vallankumoukseen, venäläiseen tapaan - mutta toisin kävi. Sotavoimien johto vaihtui ja kapinat tukahdutettiin... ja Nivellen seuraaja, Petain, ryhtyi parantamaan sotilaiden oloja.
Vuoden 1917 tapahtumiin liittyen virallisesti sotaoikeus langetti 554 kuolemantuomiota, joista 49 lopulta toteutettiin. Todellisia lukuja ei tunnettu. Jotkut upseerit ampuivat ongelmalliset henkilöt ilman langetettua tuomiota, huhut liikkuivat ja osan kohtalo jäi ikuisesti selvittämättä.
Vuosi 1917 on ranskalaisen sotaoikeuden kannalta mielenkintoinen, tuona vuoden huhti-toukokuussa Nivellen offensiivi (eli Chemin-des-Damesin tasitelu) osaltaan vaikutti siihen että turhiin uhrauksiin ja olosuhteisiin kyllästyneiden rintamamiesten järjestyshäiriöt laajenivat laajaksi kapinaksi keväällä 1917. Osa ranskalaisten divisioonista kieltäytyi käskyista ja eräs yksikkö ei pelkästään tyytynyt osoittamaan mieltään tai vastustamaan käskyjä vaan olivat aikeissa ryhtyä radikaalimpaan toimintaan; räjäyttämään asetehtaita ja marssimaan Pariisiin. Jotkut uskoivat jo vallankumoukseen, venäläiseen tapaan - mutta toisin kävi. Sotavoimien johto vaihtui ja kapinat tukahdutettiin... ja Nivellen seuraaja, Petain, ryhtyi parantamaan sotilaiden oloja.
Vuoden 1917 tapahtumiin liittyen virallisesti sotaoikeus langetti 554 kuolemantuomiota, joista 49 lopulta toteutettiin. Todellisia lukuja ei tunnettu. Jotkut upseerit ampuivat ongelmalliset henkilöt ilman langetettua tuomiota, huhut liikkuivat ja osan kohtalo jäi ikuisesti selvittämättä.