7,62x53R jälleenlataus.
Nouseehan ne paineet tietty niin kuin ne nousee jos luodin asetussyvyyttä muutetaan,luodin halkaisiaa muutetaan,ruuti laatua muutetaan, ruudin määrää muutetaan,käytetään tavallisen nallin sijasta magnum nallia tai eri merkkistä nallia,eri valmistajan hylsyä (tilavuus muuttuu),onhan noita tekijöitä jotka paineisiin vaikuttaa,mutta eihän kukaan aloitakkaan niin että pannaan talukosta maksimilatinki ja tuupataan se luoti rihlaan kiinni ,sitten ihmetellään nallitonta hylsyä,otetaan maksimista se 15 % pois ja ruvetaan siitä nostamaan tarkkaillen mahdollisia ylipaineen merkkejä,nalli on hyvä apu siihen,pitää vaan muistaa että nallikuoret on eri valmistajilla eri kovuuksisia esim.Lapua on kovakuorinen jos vertaa Fiocchin nalliin joka todella pehmeä kuorinen mutta tehokas nalli jossain latauskokeiluissa on antanut 5% enemmän lähtönopeutta verrattuna vihtav. 48 nalliin,kaikki vaikuttaa kaikkeen,siksihän jälleenlatausta harrastetaan ,on vaativaa puuhaa mutta saa siitä joskus palkankin,hyvien osumien muodossa.
Joo, kyllä sulku kestää mutta jos sattuu nallirikko niin mosinit saattaa puhaltaa iskuria pitkin paineet pihalle. Samasta syystä Sako pienenti 53R hylsyjen paloreikää.Sturmmann wrote:Nallista sen sitten näkee, jos paineet on liian korkella. Eikä siinä mitään vaaraa pitäisi olla, jos puhutaan 3-linjan kivääreistä, sillä niissä sulku kestää.
edit: Kekkosen Pete(r.i.p) sanoi joskus että paineinen kahtominen nallista on yhtä luotettavaa kuin ennustaminen tee lehdistä
Kannattaa ostaa Leen holkit, ne on halpoja, vaikkei olisi alennuksessakaan. Jos oikein haluat optimoida, kannattaa ostaa myöskin kaulasupistusholkki. Hylsy rasittuu vähemmän ja supistaminen on helpompaa.
Millekään aseelle ladatessa ei kannata ottaa periaatetta, että kyllä se sulku kestää vaikka mitä. Koska kun/jos se kuitenkin pettää, se on sinun näkö ja ulkonäkö, joka siinä kärsii.
Nalleja on kovia sekä pehmeitä. Hylsyjen nallitaskut on ahtaita sekä väljiä. Tai siltä väliltä. Tuosta voi päätellä kuinka tarkasti ihan oikeasti nallista paineet näkee.
KEVYT rihlakosketus parantaa tarkkuutta. Se on toinen asia, onko sillä väliä avoilla ammuttaessa. Etenkin lippaallisissa aseissa kuitenkin lipas määrittää maksimilatauspituuden, ei itse patruunapesä.
Itse en ole niipannut mitään patruunoita. Ja ongelmia ei ole ollut. Jos niippauksen tekee luoditusholkilla, on hylsyjen oltava täsmälleen samanpituisia. Muuten niippauksen lujuus vaihtelee ja tämä näkyy taulussa. Erillisellä niippausholkilla saattaa eripituisetkin hylsyt niippautua ok - en tiedä. Jos et ole varma, mahtuuko patruuna kunnolla pesään, lataa siihen pituuteen, mitä latausoppaassa lukee.
Pienet latauspituuden vaihtelut eivät kaulallisessa hylsyssä vaikuta kovinkaan paljoa paineisiin. Jossain netin syövereissä asiasta oli oikein komea taulukko, mutta enpä sitä tähän hätään löydä. Suoraseinäisessä hylsyssä asia onkin sitten aivan toinen...
Latausoppaiden arvoissa kun pysyy, niin ollaan aika turvallisilla vesillä. Ja käytettäessä N140:stä ei ole vaaraa ihan tyhmistä ylilatauksista. Vaikka ruutia menisikin sentin arvosta enemmän patruunaan, kannatan pulttilukoilla noita hitaampia ruuteja.
Ps. 1891-klooneilla ammuttaessa kannattaa ihan oikeasti pitää laseja päässä.
Millekään aseelle ladatessa ei kannata ottaa periaatetta, että kyllä se sulku kestää vaikka mitä. Koska kun/jos se kuitenkin pettää, se on sinun näkö ja ulkonäkö, joka siinä kärsii.
Nalleja on kovia sekä pehmeitä. Hylsyjen nallitaskut on ahtaita sekä väljiä. Tai siltä väliltä. Tuosta voi päätellä kuinka tarkasti ihan oikeasti nallista paineet näkee.
KEVYT rihlakosketus parantaa tarkkuutta. Se on toinen asia, onko sillä väliä avoilla ammuttaessa. Etenkin lippaallisissa aseissa kuitenkin lipas määrittää maksimilatauspituuden, ei itse patruunapesä.
Itse en ole niipannut mitään patruunoita. Ja ongelmia ei ole ollut. Jos niippauksen tekee luoditusholkilla, on hylsyjen oltava täsmälleen samanpituisia. Muuten niippauksen lujuus vaihtelee ja tämä näkyy taulussa. Erillisellä niippausholkilla saattaa eripituisetkin hylsyt niippautua ok - en tiedä. Jos et ole varma, mahtuuko patruuna kunnolla pesään, lataa siihen pituuteen, mitä latausoppaassa lukee.
Pienet latauspituuden vaihtelut eivät kaulallisessa hylsyssä vaikuta kovinkaan paljoa paineisiin. Jossain netin syövereissä asiasta oli oikein komea taulukko, mutta enpä sitä tähän hätään löydä. Suoraseinäisessä hylsyssä asia onkin sitten aivan toinen...
Latausoppaiden arvoissa kun pysyy, niin ollaan aika turvallisilla vesillä. Ja käytettäessä N140:stä ei ole vaaraa ihan tyhmistä ylilatauksista. Vaikka ruutia menisikin sentin arvosta enemmän patruunaan, kannatan pulttilukoilla noita hitaampia ruuteja.
Ps. 1891-klooneilla ammuttaessa kannattaa ihan oikeasti pitää laseja päässä.
- Elämä on ihmisen parasta aikaa -
- Ukko-Pekka
- erikmest
- Posts: 343
- Joined: Sat Sep 01, 2007 18:45
- Location: Uusimaa
Ensimmäisellä kerralla kun ammuin kyseisellä aseella eikä minulla ollut mitään käsitystä siitä kuseeko se kaasuja silmille käytin silmät ja niiden ympäristön hyvin peittäviä suojalaseja, tuon kerran jälkeen tulin siihen tulokseen että ase ei niitä kaasuja mistään raost vuoda ja nykyisin ammun ihan omien silmälasieni kanssa (antavatko riittävästi silmille jos joku onneton päivä sieltä kaasut pihahtavat?) Rata velvoittaa käyttämään joko suoja tai silmälaseja.FTR wrote: Ps. 1891-klooneilla ammuttaessa kannattaa ihan oikeasti pitää laseja päässä.
Pistin Sinne Ahti-huvilalle e-mailia ja kyselin holkeista, huomenna tai ylihuomenna voisi varmaan odottaa vastausta, ja jälleenlatauskirjan pitäisi tulla pukinkonttiin
löytyy niitä tuurilla...
Itse ostin 7,62x54r leen holkit firmasta r-optic makso jotain 37e+postikulut..
niin ja ostin kans hylsynpitimen leen käsinallittimeen...ja tulee hyviä pateja
itse ladaten..8grm rynkyn luotia ja 8grm sakon leikkuria olen ladallut ja hyvin käy..
niin ja ostin kans hylsynpitimen leen käsinallittimeen...ja tulee hyviä pateja
itse ladaten..8grm rynkyn luotia ja 8grm sakon leikkuria olen ladallut ja hyvin käy..
kahta en vaiha eli m39:siä ja paikkakuntaa....
- Ukko-Pekka
- erikmest
- Posts: 343
- Joined: Sat Sep 01, 2007 18:45
- Location: Uusimaa
Kävin Espoossa eräliike Riistamaa:ssa, kyselin sopivaa luotia ja ruutia Ukko-Pekkaani ja ruudin sainkin, luodiksi hän suositteli Prvi Partizan Uzice (PPU) .303 190 gr/ 12,3 g FMJ BT luotia, kysyin että eikös tämä ole se brittiläinen sotilaspatruunan luoti, oliko se nyt 7,7mm vai mikä olikaan. Kauppian sanoi että kyllä, mutta käy silti 7,62x53R patruunaa ampuviin aseisiin, mahdollisesti asia näin onkin mutta kysyn nyt vielä varmuuden vuoksi täältä etten tuhoa piippua väärällä luodilla. Eli, voiko 7,62x53R jälleenlatauksessa käyttää .303 luotia turvallisesti, aseena minulla oli siis Ukko-Pekka ja luoti ei sisällä rautaa.
Kiitokset jo etukäteen.
Kiitokset jo etukäteen.
Jos aseessa on "aito" m39 piippu niin voi käyttää, kolmeyseissä on isokaliiperiltaan luokkaa 7.90mm korkearihlainen piippu. Mahdollistaa sekä ohuen että paksun luodin käytön.
Kokemusta on PPU 174gr FMJBT .303, sen käynti oli todella hyvä vanhassa sota-kolmeysissä, vaippa pehmeä joten kuparointi oli aika voimakasta.
Valitettavasti PPU:n luodeissa on suuria erävaihteluita joten välttämättä kaikki erät eivät ole toimivia. Aina kannattaa kuitenkin kokeilla. Näissä kannattaa sitten latausta kiristää pikkuhiljaa jottei paineet nouse äkkiarvaamatta.
Kokemusta on PPU 174gr FMJBT .303, sen käynti oli todella hyvä vanhassa sota-kolmeysissä, vaippa pehmeä joten kuparointi oli aika voimakasta.
Valitettavasti PPU:n luodeissa on suuria erävaihteluita joten välttämättä kaikki erät eivät ole toimivia. Aina kannattaa kuitenkin kokeilla. Näissä kannattaa sitten latausta kiristää pikkuhiljaa jottei paineet nouse äkkiarvaamatta.
Ammunta on ihmeellinen laji. Se vie mennessään.Paluuta ei ole
- Ukko-Pekka
- erikmest
- Posts: 343
- Joined: Sat Sep 01, 2007 18:45
- Location: Uusimaa
Kiitoksia.jyri.h wrote:Jos aseessa on "aito" m39 piippu niin voi käyttää.
Kokemusta on PPU 174gr FMJBT .303, sen käynti oli todella hyvä vanhassa sota-kolmeysissä, vaippa pehmeä joten kuparointi oli aika voimakasta.
Mistä "aidon" piipun muuten tunnistaa Sellainen käsitys minulla on että se olisi alkuperäinen mutta en tiedä, ase on ollut minulla pari kuukautta.
Tämä on kyllä varmaankin pikkuisen tyhmä kysymys mutta mites tuo piipun kuparoituminen jonka mainitsit? Voiko sitä jotenkin estää/hidastaa joillakin toimenpiteillä/aineilla?
Miltä vuodelta aseesi on?
Jos piippu on sotavaltion leimoilla voisi olettaa sen olevan isokaliiberiltaan 7.90mm luokkaa. Jos se on piiputettu uudelleen esim Mäkisen piippua käyttäen tilanne voi olla toinen, esim 7.83mm. Voithan yrittää mitata piipun suusta teräväkärkisellä työntömitalla rihlapalkkien välistä. Jos omaat digitönärin, sillä homma on helpompaa. Tai työnnät 8mm lyijypalikan piipun läpi ja mittaat sen.
Kuparoituminen korostuu lähtönopeuden noustessa sekä vaippamateriaalin ollessa pehmeää kuten PPU:n luodeissa. Kaikki aseet keräävät kuparia, tai oikeammin vaippamateriaalia, rihlapalkkeihin. Kuinka paljon, riippuu piipun mitoituksesta, pinnan karheudesta, lähtönopeudesta ja siis vaippamteriaalista. Kuparointia voi vähentää pinnoitettuja luoteja käyttämällä.
Jos piippu on sotavaltion leimoilla voisi olettaa sen olevan isokaliiberiltaan 7.90mm luokkaa. Jos se on piiputettu uudelleen esim Mäkisen piippua käyttäen tilanne voi olla toinen, esim 7.83mm. Voithan yrittää mitata piipun suusta teräväkärkisellä työntömitalla rihlapalkkien välistä. Jos omaat digitönärin, sillä homma on helpompaa. Tai työnnät 8mm lyijypalikan piipun läpi ja mittaat sen.
Kuparoituminen korostuu lähtönopeuden noustessa sekä vaippamateriaalin ollessa pehmeää kuten PPU:n luodeissa. Kaikki aseet keräävät kuparia, tai oikeammin vaippamateriaalia, rihlapalkkeihin. Kuinka paljon, riippuu piipun mitoituksesta, pinnan karheudesta, lähtönopeudesta ja siis vaippamteriaalista. Kuparointia voi vähentää pinnoitettuja luoteja käyttämällä.
Ammunta on ihmeellinen laji. Se vie mennessään.Paluuta ei ole
- Ukko-Pekka
- erikmest
- Posts: 343
- Joined: Sat Sep 01, 2007 18:45
- Location: Uusimaa
Patruunapesän päällä seisoo 1944 ja sen yläpuolella on suojeluskuntain merkki ja SKYjyri.h wrote:Miltä vuodelta aseesi on?
Kuparoituminen korostuu lähtönopeuden noustessa sekä vaippamateriaalin ollessa pehmeää kuten PPU:n luodeissa. Kaikki aseet keräävät kuparia, tai oikeammin vaippamateriaalia, rihlapalkkeihin. Kuinka paljon, riippuu piipun mitoituksesta, pinnan karheudesta, lähtönopeudesta ja siis vaippamteriaalista. Kuparointia voi vähentää pinnoitettuja luoteja käyttämällä.
Niin ja sitten piti vielä se kysyä että minkälaisia ongelmia piipun kuparoitumisesta voi aiheutua?
Noin ollen piippu on Sakon sota-aikana tekemä joten voit käyttää .303 mittaisia.Ukko-Pekka wrote:Patruunapesän päällä seisoo 1944 ja sen yläpuolella on suojeluskuntain merkki ja SKY
Ohessa kuva v.2006 30lks 150m PPU:n 174gr .303 mittaisella, ammuttu -43 sotakolmeysillä jossa oli erittäin kulunut rihlaus, 276p/300p:
Ammunta on ihmeellinen laji. Se vie mennessään.Paluuta ei ole
[puhun siis kertalaukaus aseesta kun aseella ammutaan laukaus kerrallaan,niippaamaton luotihan rekyylin vaikutuksesta liikkuu hylsystä ulospäin,mikä ei tietenkään ole suotavaa lippaallisessa aseessa. --- No, olihan siinä tekstejä kaikenlaisia. Puutun vain tuohon luodin niippaukseen välillisesti. Löysällä oleva luoti ei liiku ulos vaan sisään päin lippassa törmätessään etuseinään. Laippakantaisissa luoti liikkuu ulos vain esim kaksoisluodikoissa ja revolvereissa kun ne "roikkuvat" hylsyn laipan varassa olessaan patruunapesässä ja rekyylin potkiessa asetta taakse. Mitä taas "oikeaan" piippuun tulee, niin yksi kriteeri on "D" patruunapesän päällä merkkinä siitä, että aseen patruunapesä "väljennetty" sopivaksi tylpähkölle D-166 luodille.
(PS; ei edes korpin natsoja meikäläisellä)
(PS; ei edes korpin natsoja meikäläisellä)