88 ITK 37 Rheinmetall-Borsig...vai mikä?
88 ITK 37 Rheinmetall-Borsig...vai mikä?
Miksiköhän 8,8 cm Flak 37 (L/56)-IT-tykkien suomalaiseen nimikkeeseen (88 ITK 37) lisättiin RMB? Eihän tykki ollut Rheinmetall-Borsigin, vaan Kruppin suunnittelema. Totta on, että tykkejä valmistettiin monissa eri tehtaissa, ehkäpä myös Rheinmetall-Borsigilla. Valmistajan mukaan nimeäminen tuntuu kuitenkin oudolta, sillä sotamateriaalin valmistuspaikat pyrittiin nimenomaisesti salaamaan jakamalla valmistajille yleensä kolmikirjaimiset koodit, jotka leimattiin valmiiseen tuotteeseen.
Mainittakoon lisäksi, että Kalastajatorpan takana olevan muistomerkki-RMB:n putkessa on merkintä FL.336 joka tarkoittaa ilmeisesti Fertigungslauf 336. Valmistajan merkintänä putkessa on leima "byl", joka johtaa vieläkin pystyssä olevaan itävaltalaiseen yhtiöön nimeltä Andritz AG. Ei kyllä tämä Rheinmetall-homma uppoa meikäläisen kaaliin.
Mainittakoon lisäksi, että Kalastajatorpan takana olevan muistomerkki-RMB:n putkessa on merkintä FL.336 joka tarkoittaa ilmeisesti Fertigungslauf 336. Valmistajan merkintänä putkessa on leima "byl", joka johtaa vieläkin pystyssä olevaan itävaltalaiseen yhtiöön nimeltä Andritz AG. Ei kyllä tämä Rheinmetall-homma uppoa meikäläisen kaaliin.
RMB -lisänimeen on riittänyt pelkästää se, että Rheinmetall-Borsig on mainittu jossain niistä keväällä -43 Suomeen hankituista aseista, tai vaikka vaan hylsyissä. Kumpikin on ihan mahdollista, vaikka itse ase ei alunperin "Rheimbon" suunnittelua ollutkaan.
Itävaltalainen konepajafirma Andritz AG tuskin taas on valmistannut tai edes kokoonpannut yhtään 88 Itk 37 -tykkiä, mutta osia niihin se on voinut hyvinkin valmistaa. Oliko merkinnät missä kohtaa?
Sinänänsä sattuva aihe, sillä juuri viime viikolla tuli käytyä Saksassa Rheinmetallilla, ja juuri äsken pistin nukkumaan pojan, jonka äiti on töissä Andritzilla
Itävaltalainen konepajafirma Andritz AG tuskin taas on valmistannut tai edes kokoonpannut yhtään 88 Itk 37 -tykkiä, mutta osia niihin se on voinut hyvinkin valmistaa. Oliko merkinnät missä kohtaa?
Sinänänsä sattuva aihe, sillä juuri viime viikolla tuli käytyä Saksassa Rheinmetallilla, ja juuri äsken pistin nukkumaan pojan, jonka äiti on töissä Andritzilla
Voi hyvin olla, ettei Andritz asetta valmistanutkaan, mutta miksi pidät sitä niin epätodennäköisenä. Merkinnät olivat muistaakseni suoraan putkessa ja ehkä peräkappaleessa, vaikea sanoa tarkkaan ulkomuistista.Berlioz wrote:Itävaltalainen konepajafirma Andritz AG tuskin taas on valmistannut tai edes kokoonpannut yhtään 88 Itk 37 -tykkiä, mutta osia niihin se on voinut hyvinkin valmistaa. Oliko merkinnät missä kohtaa?
Internetin taatusti varmin tietolähde kertoisi ainakin mallin 41 valmistajaksi RMB:n
http://www.pkymasehist.fi/88flak.html
http://www.pkymasehist.fi/88flak.html
- Elämä on ihmisen parasta aikaa -
Kyllä, Rheinmetall suunnitteli 8,8 cm Flak 41 (L/74):n, mutta tällä aseella ei ollut 8,8 cm Flak 18/36/37:n kanssa juurikaan muuta yhteistä kuin kaliiperi. Mm. patruuna oli erilainen.FTR wrote:Internetin taatusti varmin tietolähde kertoisi ainakin mallin 41 valmistajaksi RMB:n
http://www.pkymasehist.fi/88flak.html
88-millisten aseiden runsaus Saksan arsenaalissa on aiheuttanut paljon sekaannuksia ja myrkyttänyt monta mieltä väärillä käsityksillä. Eräs parhaista esimerkeistä tästä on Itsenäisen Suomen IT-tykit-kirjassa oleva väite, että 8,8 cm Flak 41 (L/74) olisi asennettu mm. Elefant-PST-vaunun aseeksi. Todella hupaisaa tästä sekaannuksesta tekee kirjoittajien ylimielisyys: sivua aiemmin selitetään, kuinka 30-luvun perua olevat 8,8 cm Flak 18 (L/56)-tykit sekoitetaan jopa ammattipiireissä 1. MS-aikaiseen 88 mm IT-tykkiin. Virheille ei voi mitään, mutta taisivat herrat upseerit kaivaa itselleen kuopan hehkuttaessaan "tietojaan" 8,8 cm Flak 41:stä.
Vielä lyhyt selvennys erilaisista 88-millisistä saksalaisista IT- ja PST-tykeistä. ensimmäinen malli oli 8,8 cm Flak 18 (L/56), joka suunniteltiin 1930-luvun alussa. Tykissä oli 571 mm hylsy. Tämän aseen parannettuja malleja olivat 8,8 cm Flak 36 (L/56) ja 8,8 cm Flak 37 (L/56). Tärkeimmät erot olivat välitinlaitteiden rakenteessa sekä pienehköissä rakenne- ja valmistusteknisissä seikoissa. Kaikki nämä aseet käyttivät samaa patruunaa, ja niiden osat olivat pääsääntöisesti vaihtokelpoisia, minkä lisäksi tykit näyttävät keskenään vähänkin kauempaa katsottuna miltei identtisiltä. 8,8 cm Flak 36:sta kehitettiin Tiger I-vaunun panssarivaunukanuuna: 8,8 cm KwK 36 (L/56). Suunnittelijana toimi Krupp.
8,8 cm Flak 41 (L/74) oli suunniteltu edellisten seuraajaksi, mutta valmistusmäärä jäi ilmeisesti tykissä olleiden teknisten ongelmien takia vain satoihin. Patruunahylsy oli 855 mm pitkä, ja TAS-paino muutaman tonnin edeltäjää suurempi. Tykki oli Rheinmetall-Borsigin suunnittelema.
8,8 cm Pak 43 (L/71) oli panssarintorjuntakanuuna, jota käytettiin sekä kenttä- että moottorilavettisena, mm. Jagdpanther- ja Nashorn-vaunuissa. Tykistä oli olemassa myös PSVK-versio, 8,8 cm KwK 43 (L/71), jolla aseistettiin Tiger II. Hylsyn pituus oli 822 mm ja suunnittelija Krupp.
Näiden lisäksi oli 88x571R-patruunalle sovitettuja sotasaalistykkejä ja laivastolla omat, jälleen erilaiset, 88-millin tykkinsä.
Kysymys on kuitenkin voimassa: miksi 88 ITK 37 RMB:n nimikkeesä on kirjaimet "RMB"?
Vielä lyhyt selvennys erilaisista 88-millisistä saksalaisista IT- ja PST-tykeistä. ensimmäinen malli oli 8,8 cm Flak 18 (L/56), joka suunniteltiin 1930-luvun alussa. Tykissä oli 571 mm hylsy. Tämän aseen parannettuja malleja olivat 8,8 cm Flak 36 (L/56) ja 8,8 cm Flak 37 (L/56). Tärkeimmät erot olivat välitinlaitteiden rakenteessa sekä pienehköissä rakenne- ja valmistusteknisissä seikoissa. Kaikki nämä aseet käyttivät samaa patruunaa, ja niiden osat olivat pääsääntöisesti vaihtokelpoisia, minkä lisäksi tykit näyttävät keskenään vähänkin kauempaa katsottuna miltei identtisiltä. 8,8 cm Flak 36:sta kehitettiin Tiger I-vaunun panssarivaunukanuuna: 8,8 cm KwK 36 (L/56). Suunnittelijana toimi Krupp.
8,8 cm Flak 41 (L/74) oli suunniteltu edellisten seuraajaksi, mutta valmistusmäärä jäi ilmeisesti tykissä olleiden teknisten ongelmien takia vain satoihin. Patruunahylsy oli 855 mm pitkä, ja TAS-paino muutaman tonnin edeltäjää suurempi. Tykki oli Rheinmetall-Borsigin suunnittelema.
8,8 cm Pak 43 (L/71) oli panssarintorjuntakanuuna, jota käytettiin sekä kenttä- että moottorilavettisena, mm. Jagdpanther- ja Nashorn-vaunuissa. Tykistä oli olemassa myös PSVK-versio, 8,8 cm KwK 43 (L/71), jolla aseistettiin Tiger II. Hylsyn pituus oli 822 mm ja suunnittelija Krupp.
Näiden lisäksi oli 88x571R-patruunalle sovitettuja sotasaalistykkejä ja laivastolla omat, jälleen erilaiset, 88-millin tykkinsä.
Kysymys on kuitenkin voimassa: miksi 88 ITK 37 RMB:n nimikkeesä on kirjaimet "RMB"?
Juurikin näin. Kyllähän näitä riittää - 2-cm-Flak 30 on meillä 20 mm ItK/30 "BSW" ja 2-cm-Flak 38 on 20 mm ItK/38 "BSW" tai "Gustloff", vaikka edellisen kehitti Rheinmetall ja jälkimmäisen Mauser. Joseph Veltjensin meille myymissä erissä valmistaja nyt vain "sattui" olemaan puolueen omistama BSW/Gustloff Werke.Spiess wrote:Se on se silloinen luettelonlaatija käynny kattomassa tykkiä tai jotakin lähetyslistaa ja pahus siinä oli tuo RMB merkintä ja sitten sen enempiä miettimättä arvellu että samassa paikassahan ne kaikki tehdään, joten....
Kuulostaa järkeenkäyvältä, joskin harmilliselta selitykseltä. Jossain IT-upseeri-lehden numerossa sanottiin aseen olleen "Rheinmetallin konstruoima"...hohhoijaa.Berlioz wrote:Juurikin näin. Kyllähän näitä riittää - 2-cm-Flak 30 on meillä 20 mm ItK/30 "BSW" ja 2-cm-Flak 38 on 20 mm ItK/38 "BSW" tai "Gustloff", vaikka edellisen kehitti Rheinmetall ja jälkimmäisen Mauser. Joseph Veltjensin meille myymissä erissä valmistaja nyt vain "sattui" olemaan puolueen omistama BSW/Gustloff Werke.Spiess wrote:Se on se silloinen luettelonlaatija käynny kattomassa tykkiä tai jotakin lähetyslistaa ja pahus siinä oli tuo RMB merkintä ja sitten sen enempiä miettimättä arvellu että samassa paikassahan ne kaikki tehdään, joten....
Sotavaltion nimikekäytäntö ei jätä ketään kylmäksi
Sen nyt voinee arvata, että nimikkeistön laatijalla ei ole ollut kovin paljon taustatietoa ja velä vähemmän aikaa tehdä selvityksiä. Hyvä jos on tullut vahvistettua käyttöön edes jotenkin sinnepäin oleva nimike.
Olisihan se ollut parempi, jos olisi mennyt kohdalleen, mutta..
Sen nyt voinee arvata, että nimikkeistön laatijalla ei ole ollut kovin paljon taustatietoa ja velä vähemmän aikaa tehdä selvityksiä. Hyvä jos on tullut vahvistettua käyttöön edes jotenkin sinnepäin oleva nimike.
Olisihan se ollut parempi, jos olisi mennyt kohdalleen, mutta..