Laitanpa pikkuhiljaa lisää kuvia, jos nämä jotain ilahduttaisivat.
Kuvassa JR25 11 komp. 2 jouk. Seesjärvellä. Etummaisena poikittain istuu edesmennyt Leo Mäkelä Anjalasta, jonka kertomukset toivat tuntuvan lisävalaistuksen moniin asioihin.
Linjasta muutaman kilometrin päässä oli siis tämmöiset lepokorsut, joihin kukin komppania tuli aina vuorollaan huiliin. Mainittakoon, että venäläinen tiedustelu ei ilmeisesti keksinnyt näitä korsuja, koska sinne ei ammuttu häirintää missään vaiheessa.
JR25 eli Piikkirykmentti oli pisimpään armeijamme yhtymistä rintamavastuussa yhtäjaksoisesti, eli 1941 kesästä aina vuodenvaihteeseen 1943/44, jonka jälkeen he pääsivät lepoon Karhumäen lähellä. Kesäkuussa 1944 JR25 oli siirtymässä Syvärille, kun suurhyökkäys alkoi, niin junat veivätkin rykmentin Kannakselle, jonne he päätyivät 14. kesäkuuta.
Ei oikeaan, ei vasempaan, vaan eteen eestä Suomenmaan.