305 mm:n rekyylitön laivatykki.
305 mm:n rekyylitön laivatykki.
Vuonna 1923 venäläiset Kurtsevskij ja Izembek ehdottivat rekyylittömien tykkien asentamista sotalaivoihin. Ideana oli että kevyihin laivoihin voitiin täten asentaa tavallista järeämmät tykit joilla voitiin taistella jopa vastustajan risteilijöiden kanssa rannikon tuntumassa. 30-luvun alussa kehitettiinkin 76, 152 ja 305 milliset rekyylittömät tykit.
305 millinen oli yksinkertainen ase. Putki oli kiinnitetty haarukkaan noin kolmen metrin korkeudelle kannesta. Putki oli ehkä jonkinverran pitempi kuin esim. Gangut-luokan 305 milliset.
Tykin paino noin 10 t, kranaatin paino noin 300 kg ja maksimi ampumaetäisyys 13 km. Tykki oli suusta ladattava ja se oli lataamista varten käännettävä pitkittäin laivaan nähden.
Kokeiltava tykki asennettiin vanhan hävittäjä Engelsin peräkannelle ja koeammunnat suoritettiin Itämerellä 22-26. syyskuuta 1934
Merisodan johto päätti että vuosina 34-37 peruskorjattavaan Novik-luokan hävittäjä Karl Marxiin asennetaan tällainen 305 millinen rekyylitön tykki (systeemi K), Kurtsevskijn toimiessa pääsuunnittelijana.
Projekti jäi kuitenkin kesken sillä Kurtsevskij pidätettiin ja teloitettiin neuvostovastaisesta toiminnasta syytettynä.
305 millinen oli yksinkertainen ase. Putki oli kiinnitetty haarukkaan noin kolmen metrin korkeudelle kannesta. Putki oli ehkä jonkinverran pitempi kuin esim. Gangut-luokan 305 milliset.
Tykin paino noin 10 t, kranaatin paino noin 300 kg ja maksimi ampumaetäisyys 13 km. Tykki oli suusta ladattava ja se oli lataamista varten käännettävä pitkittäin laivaan nähden.
Kokeiltava tykki asennettiin vanhan hävittäjä Engelsin peräkannelle ja koeammunnat suoritettiin Itämerellä 22-26. syyskuuta 1934
Merisodan johto päätti että vuosina 34-37 peruskorjattavaan Novik-luokan hävittäjä Karl Marxiin asennetaan tällainen 305 millinen rekyylitön tykki (systeemi K), Kurtsevskijn toimiessa pääsuunnittelijana.
Projekti jäi kuitenkin kesken sillä Kurtsevskij pidätettiin ja teloitettiin neuvostovastaisesta toiminnasta syytettynä.
-
- jvmaj
- Posts: 1834
- Joined: Mon May 01, 2006 22:28
- Location: Koljonvirta
No jo on peli.
Aika kevytrakenteinen putki, jos ei tuon enempää painanut. 305 O 52 -putki, joka on 15850 mm pitkä, painaa n. 50 t. Tämä on siis se Gangut-luokan ja myös Suomen rannikkotykistön käyttämä ase.
Ammuskin kevyempi. Tuolla linkin latauskuvassa näkyy, kuinka pehmeää panospussia sullotaan putkeen. Rt käytti ertyistä panostukea siirellessään n. 1200 mm pituisia panospuolikkaita.
Kivasti vesi kuohahtaa laivan vieressä, kun tykki laukeaa yläkoroilla!
Oliko tässä K-tykissä rihlattu putki? Pakko kysellä, kun en venättä lue. Olisi pitänyt opetella, kun nämä naapurin tykin kiinnostaa.
Aika kevytrakenteinen putki, jos ei tuon enempää painanut. 305 O 52 -putki, joka on 15850 mm pitkä, painaa n. 50 t. Tämä on siis se Gangut-luokan ja myös Suomen rannikkotykistön käyttämä ase.
Ammuskin kevyempi. Tuolla linkin latauskuvassa näkyy, kuinka pehmeää panospussia sullotaan putkeen. Rt käytti ertyistä panostukea siirellessään n. 1200 mm pituisia panospuolikkaita.
Kivasti vesi kuohahtaa laivan vieressä, kun tykki laukeaa yläkoroilla!
Oliko tässä K-tykissä rihlattu putki? Pakko kysellä, kun en venättä lue. Olisi pitänyt opetella, kun nämä naapurin tykin kiinnostaa.
- Komendantti
- komendantti
- Posts: 2682
- Joined: Wed Oct 17, 2007 10:19
- Location: Etelä-Suomen Sotilaslääni
- Contact:
Nämä kuvat selvittänevät hiukan, mitä smokeball ajatuksellaan ajoi takaa:Väbä wrote:Olisiko se sitten rekyylitön? eihän mustikaan pompi mihinkään vaikka liekki persiistä lepattaa.smokeball wrote:Tuo perälieskan vaikutus on täytynyt olla samaa luokkaa kuin vesisuihkuturbiinin, eli paatti on kääntynyt suunnastaan muutaman asteen joka laukauksella.
Eli tuollaisella korotuksella kyseisen aseen takavaara-alueella on merenpinta kovin lähellä, joten sillä todella on pakko ollut olla vaikutusta itse alukseen kyseistä asetta laukaistaessa - aivan kuten tuossa venäjänkielisessä tekstissäkin jo ohimennen ja ylimalkaisesti mainittiin, joka meni vapaasti käännettynä aikalailla seuraavasti:
"DRP-tykin laukaisun vaikutuksesta alus kärsi vaurioista/tuhosta, mm. komentosillalla."
Nopealla katsauksella en löytänyt tekstistä mainintaa siitä, oliko tuo ase rihloitettu vai ei. Itse voisin silti aika varmasti sanoa, että tuollaisen aseen putki olisi ainakin tuohon maailman aikaan varustettu rihloilla; muutenhan ammuttava projektiili olisi täytynyt lennon aikana olla vakavoitu jollain muulla tavalla, esimerkiksi pyrstöllä - ja sitä minun taas olisi tässä tapauksessa vaikeampi uskoa...
"Sotataidon huippu ei ole sadan voiton saavuttaminen sadassa taistelussa, vaan vihollisen kukistaminen ilman taistelua."
"Tunne itsesi ja tunne vihollinen, niin sadassakaan taistelussa et ole vaarassa."
– Sun Tzu
"Tunne itsesi ja tunne vihollinen, niin sadassakaan taistelussa et ole vaarassa."
– Sun Tzu
Komendantti kirjoitti: Eli tuollaisella korotuksella kyseisen aseen takavaara-alueella on merenpinta kovin lähellä, joten sillä todella on pakko ollut olla vaikutusta itse alukseen kyseistä asetta laukaistaessa - aivan kuten tuossa venäjänkielisessä tekstissäkin jo ohimennen ja ylimalkaisesti mainittiin, joka meni vapaasti käännettynä aikalailla seuraavasti:
"DRP-tykin laukaisun vaikutuksesta alus kärsi vaurioista/tuhosta, mm. komentosillalla."
Selittäkää tyhmälle miten tuo vedenpinta vaikuttaa REKYYLITTÖMÄN tykin ja sen alustan (laivan) toimintaan. Kuvittelisin voimien olevan tasapainossa lähtöhetkellä. Paineaalto on voinut siellä komentosillalla särkeä ikkunoita ym. tuhojaan aiheuttaa, mutta tuskin pyörittelee laivaa.
Smokeball vertasi vesiskootteriin tuota viritystä, skootteri olisi tässä tapauksessa tuo kranaatti. ilmaanhan se vesikin siinä laitteessa suihkutetaan, ei veteen, jolloin hyötysuhde olisi erittäin heikko. Avaruudessa taas parempi kuin maassa. Ei se reaktiovoima mistään kiinteästä pinnasta ponnista.
"DRP-tykin laukaisun vaikutuksesta alus kärsi vaurioista/tuhosta, mm. komentosillalla."
Selittäkää tyhmälle miten tuo vedenpinta vaikuttaa REKYYLITTÖMÄN tykin ja sen alustan (laivan) toimintaan. Kuvittelisin voimien olevan tasapainossa lähtöhetkellä. Paineaalto on voinut siellä komentosillalla särkeä ikkunoita ym. tuhojaan aiheuttaa, mutta tuskin pyörittelee laivaa.
Smokeball vertasi vesiskootteriin tuota viritystä, skootteri olisi tässä tapauksessa tuo kranaatti. ilmaanhan se vesikin siinä laitteessa suihkutetaan, ei veteen, jolloin hyötysuhde olisi erittäin heikko. Avaruudessa taas parempi kuin maassa. Ei se reaktiovoima mistään kiinteästä pinnasta ponnista.
Mustinkin takana vielä muutaman sadan metrin päässä hihat lepattaa. Tuollaisessa hirviössä paineisku taaksepäin on varmasti vielä xxx kertaa suurempi. Tuolla korotuksella paine kohdistuisi tosiaankin lähes suoraan vedenpintaan laivan vieressä.Vaurioita olisi epäilemättä seurauksena. Jo kiväärinkin suupaine on hengenvaarallinen. Asiaa voi kokeilla esimerkiksi ampumalla räkäpäällä muovipulloa kosketusetäisyydeltä.
- Komendantti
- komendantti
- Posts: 2682
- Joined: Wed Oct 17, 2007 10:19
- Location: Etelä-Suomen Sotilaslääni
- Contact:
Aivan, ovathan (tai ainakin tähän pyritään) ne voimat tasapainossa laukaisun V0-hetkellä (siis kun projektiili jättää putken suun). Kyseessä onkin juuri tuo mainitsemasi aseen takaa tulevan takasuihkun aiheuttama äkillinen paineen kohoaminen, joka ei pääse esteettömästi purkautumaan vedenpinnan ollessa noin lähellä. Asiaa voitaisiin verrata vaikka siten, että ammuttaisiin vaikkapa Apilaksella polvelta jonnekin esim. +30 asteen korkeuteen, jolloin esteetön takavaara-alue, jonka pitäisi olla +100 metriä, supistuisikin alle kahteen metriin. Vauriot olisivat siis etupäässä rajun painepurkauksen aiheuttamia vaurioita, jotka tuossa DRP-aseen tapauksessa voisivat olla jopa hyvinkin pahoja mm. lasipinnoille ja kaikelle aluksen kannen suojaamattomille esineille ja välineille.Väbä wrote:Kuvittelisin voimien olevan tasapainossa lähtöhetkellä. Paineaalto on voinut siellä komentosillalla särkeä ikkunoita ym. tuhojaan aiheuttaa, mutta tuskin pyörittelee laivaa.
Ei ponnista, ei - kyse onkin siitä, ettei tuollainen valtava paine pääse purkautumaan vapaasti, vaan purkautumisalueella on periksiantamaton este, jolloin purkauspaine (joka syntyy sekunnin murto-osassa) kasvaa niin voimakkaaksi, että sen vaikutus aiheuttaa vaurioita.Väbä wrote:Ei se reaktiovoima mistään kiinteästä pinnasta ponnista.
...Nyt alan kai jo toistaa itseäni.
Juuri näin.sako92s wrote:Mustinkin takana vielä muutaman sadan metrin päässä hihat lepattaa. Tuollaisessa hirviössä paineisku taaksepäin on varmasti vielä xxx kertaa suurempi. Tuolla korotuksella paine kohdistuisi tosiaankin lähes suoraan vedenpintaan laivan vieressä.Vaurioita olisi epäilemättä seurauksena. Jo kiväärinkin suupaine on hengenvaarallinen. Asiaa voi kokeilla esimerkiksi ampumalla räkäpäällä muovipulloa kosketusetäisyydeltä.
Last edited by Komendantti on Fri Apr 11, 2008 10:39, edited 1 time in total.
"Sotataidon huippu ei ole sadan voiton saavuttaminen sadassa taistelussa, vaan vihollisen kukistaminen ilman taistelua."
"Tunne itsesi ja tunne vihollinen, niin sadassakaan taistelussa et ole vaarassa."
– Sun Tzu
"Tunne itsesi ja tunne vihollinen, niin sadassakaan taistelussa et ole vaarassa."
– Sun Tzu
- Komendantti
- komendantti
- Posts: 2682
- Joined: Wed Oct 17, 2007 10:19
- Location: Etelä-Suomen Sotilaslääni
- Contact:
Kiitokset, hyvä jos selvitti asiaa.Väbä wrote:Joo, niin tekisako92s wrote:Komendanttihan pisti asian pakettiin nätisti ja ymmärettävästi
Tästä kirjoittaisin silti vielä pari riviä:
Takasuihkun vaikutus alukseen ei käytännössä olisi verrattavissa esim. vesisuihkuturbiiniin tms., vaan ennemminkin aluksen vieressä tapahtuvan räjähdyksen - tai vieläkin oikeammin ilmaistuna räjähtävän palamisen, kuten kaikki ajopanosaineita käsitelleet tietävät - aiheuttamaan äkilliseen ja voimakkaaseen paineiskuun.smokeball wrote:Tuo perälieskan vaikutus on täytynyt olla samaa luokkaa kuin vesisuihkuturbiinin, eli paatti on kääntynyt suunnastaan muutaman asteen joka laukauksella.
Käytännössä siis tuo kyseinen paineaalto aluksen vierellä ennemminkin "tönäisee" aluksen kylkeä, joka siis voi vaikuttaa aluksen pieneen suunnan ja kallistuskulman muuttumiseen, varsinkin jos kyseinen laukaisu tapahtuu aluksen keulassa tai perässä. Toisin sanoen: jos tavanomaisella laivatykillä ammuttaessa rekyylin voima työntää alusta ampumasuunnasta poispäin (joskaan ei merkittävästi), niin tällainen kyseessä oleva rekyylitön ase tuollaisella korotuksella ammuttaessa aiheuttaa aseen taakse paineaallon, joka töytäisee alusta (tai sitä aluksen osaa, jossa ammunta tapahtuu) päinvastoin ampumasuuntaa kohti. Merkittävämpi vaikutus kuitenkin näkyisi ja tuntuisi varsinaisen paineiskun johdosta aluksen kannella ja ulkorakenteilla, jolla olisi tuolla aiemmin mainitsemani vaikutus.
...Noin, enpä nyt äkkiseltään keksi aiheeseen enempää lisättävää.
Last edited by Komendantti on Fri Apr 11, 2008 13:03, edited 3 times in total.
"Sotataidon huippu ei ole sadan voiton saavuttaminen sadassa taistelussa, vaan vihollisen kukistaminen ilman taistelua."
"Tunne itsesi ja tunne vihollinen, niin sadassakaan taistelussa et ole vaarassa."
– Sun Tzu
"Tunne itsesi ja tunne vihollinen, niin sadassakaan taistelussa et ole vaarassa."
– Sun Tzu