
Sodan arvet: Konepistooli Suomi. 22.7 klo. 18.30 TV1
Kyllä hurraat on paikallaan kun ajatellaan juuri konepistoolin merkitystä taisteluissa. PK oli hyvä, mutta ranttu - pää asia, että oli ryhmäase olemassa. Norsupyssy olisi ollut todella merkityksellinen torjunta-ase Talvisodassa - myöhemminkin sillä tuhottiin erilaisia pistemaaleja oikein isän kädestä. Kaikki muut 'erikoisaseet' vielä lisäksi. 

Nimi aseeseenPikku-Berliini wrote:Ja ne mitä saloranta sai PK:sta ryöstettyä sillä että nimi oli aseessa.
MUTTA niin kuin Aimo sanoi hauskaa pitää olla ihmisellä. Sitä ei voi ottaa pois.
Suomen kansan pelastajalle: HURRAA HURRAA HURRAA


Pitää muistaa katsoa se Lahdesta ja aseesta tehty uusinta sunnuntaina ja olihan se hyvä kun ei Sosso ollut suomalainen...voidaanhan miettiä myös asetta nimeltä Lahti-Sosso pikakivääri

Tällä voi yrittää laskea:Klpro wrote:Mitä muuten lienee tämän päivän rahaksi muutettuna olleet nuo lisenssisopimusten ja muiden rahallisten rojaltien arvot, jotka Lahti sai?
http://www.tilastokeskus.fi/til/khi/200 ... u_001.html
No olihan Lahdella LS-26.sta parempikin pikakivääri ,mutta sitä ei koskaan otettu tuotantoon.Tuo kateus ja omaien kasvojen säilyttäminen tuli ehkä karseimmalla tavalla esiin pst.kiväärin osalta.Ase oli valmiina mutta eräs kenraali halusi aseen 13mm vaikka muille 20mm olisi kelvannut paremmin.Talvisodan lopulla koeaseet testattiin tositoimissa jolloin 20mm osoittautui ylivoimaiseksi.Puoliautomaattikivääri olisi ollut ehdoton,mutta siinä täytyi ehkä resurssipulankin vuoksi tyytyä ulkolaisiin.
- Ukko-Pekka
- erikmest
- Posts: 343
- Joined: Sat Sep 01, 2007 18:45
- Location: Uusimaa
Lahti-Salorantaan verrattuna huomattavasti parempi, Emmaankin verrattuna kilpailukykyinen.smokeball wrote:Sampo, kaiken hyvän jauhaja kuten Kalevala asian kuvaa. Vanhoillinen kaarti ei hyväksynyt kaasumäntätoimista kalua. Mikäpä se olisi ollut Emmaan verrattuna?
"The new L-34 was clearly superior to older Lahti-Saloranta M/26 light machinegun that Finnish Army was using at the time: It was lighter, simpler (only 58 parts compared 118 of Lahti-Saloranta) and cheaper to manufacture. Estimated production cost for L-34 run around 4,500 FIM (Finnish marks), while per unit cost manufacturing cost for Lahti-Saloranta M/26 was about 10,000 FIM. Whole structure of this new light machinegun was very simple and reliable and its barrel had been designed for being replaced fast. The magazines intended for infantry version were 20-round box magazine and 30-round drum magazine. Reliability-wise L-34 proved excellent weapon in all tests. During cold-weather testing this machinegun was tested by firing 6,000 rounds as fast as technically possible - the weapon passed this test with flying colours, even the barrel didn't heat so much that it would have required changing. In constant fire durability test (used to test how many shots can be fired before the weapon breaks) this machinegun fired some 34,000 shots before extractor broke. Simply said L-34 had all makings to be one of the best light machineguns available at that time. When equipped with 75-round drum magazines (designed mainly for anti-aircraft use) it would have also been firepower-wise serious competitor to all existing light machineguns of the era."
"Around 1954 – 1955 Finnish Defence Forces decided to test if L-34 would still be useful. It was tested against Soviet Degtjarev M/27 and Lahti-Saloranta M/26 with very good results. However, too much time had passed. Pre World War 2 design such as L-34 light machinegun had little change to effectively compete against new belt-fed general purpose machineguns and light machineguns."
http://www.jaegerplatoon.net/ALMOST1.htm