Tämän asianhan nyt monet foorumilaiset on varmaan tienneetkin, että 1900-luvun alussa pidettiin Arisakan m. 1905 lukkoa maailman vahvimpana kiväärin lukkona. Japsithan on aina hallinneet hyvin tuon karkaisutekniikan aina vanhoista Samurai-miekoista lähtien, joten olihan siitä konkreettiset näytöt jo pitkältä ajalta. Valmiita miekkojahan testattiin rikollisiin hakkaamalla milloin käsiä, milloin jalkoja, tai koko ihminenkin tarvittaessa halki
Mutta ei mitään niin kovaa, mitä ei nykypäivän amerikkalainen yrittäisi saada rikki. Muuan veijari teki Arisakan hylsyyn seuraavanlaisen latingin: Hylsy tupaten täyteen nopeaa pistoolinruutia, ruuvipenkissä Arisakan rihloihin todella tiukka ja raskas luoti paikoilleen väkisin painamalla, että ruuti oikein vielä pakkaantuu hylsyyn, sen jälkeen vielä todella kovalla niippauksella luoti hylsyyn kiinni.
Sitten vaan ase johonkin kyhäelmään kiinni ja liipasimesta naru nurkan taakse, veto narusta ja BUM
Kivääristä lähti piippu jenkoineen johonkin huitsin Nevadaan, mutta kiväärin lukko oli edelleenkin ehjänä Niin, että kyllä japsit osaa karkaisutekniikan
Maailman vahvin kiväärin lukko 100v. sitten
- Ned Flanders
- kenr
- Posts: 1849
- Joined: Fri Jun 09, 2006 19:33
- Location: leftorium
- Contact:
- Sturmmann
- mars
- Posts: 2229
- Joined: Sat Feb 11, 2006 18:07
- Location: Kymijokilinja on viimeinen lukkomme!
- Contact:
Miten muistaisin tässäkin testissä Mosinin sulun kestäneen tuon latingin, siis ts. lukko ja sulku jäi ehjäksi.Ned Flanders wrote:Miten muistelen että joku, olikohan aseseppä linja teki vastaavanlaista koetta mosinin lukolla ja piipulla. lopuksi muistaakseni täyttivät piipun dynyllä kun ei muutoin ase suostunut leviämään.
Joku muistanee tarkemmin tuon testin kulun ja vaurioit eri latingeilla.
Ei oikeaan, ei vasempaan, vaan eteen eestä Suomenmaan.
- Ned Flanders
- kenr
- Posts: 1849
- Joined: Fri Jun 09, 2006 19:33
- Location: leftorium
- Contact:
Ihan tarkat tiedot dementia on jo syönyt, mutta homma meni jotenkin näin: ensin hylsy täyteen "oikeaa ruutia", olisiko ollut N140:iä, sitten yhä nopeampaa ruutia alkuperäisruudin oikealla annoksella ja sitten niistä nopeimmalla eli N310:llä kasvavia annoksia, kunnes hylsy tuli täyteen. Ase ei hajonnut, joten sitten piippu kuumaksi ja takomalla umpeen, varmistukseksi luoti perään ja N310-määly uusiksi - ei hajonnut. No, sitten piippun varovasti puoli pötköä dynamiittia ja sähkönalli, jonka johdot vedettiin putkenpätkään hitsatun sulkukappaleen reiän läpi, sulku kiinni ja sähköä johtoihin, niin johan lähti: piippu tuli kehyksestä läpi kierteiden ja halkesi banaaniksi, sulkukappale painui kehykseen, MUTTA EI PETTÄNYT. Muutama valokuvakin löytýi vanhoja IKTOn kurssikuvia selatessa, mutta ovat ikävä kyllä diakuvia, joita en saa skannattua. Tuota vanhaa A&E:äkään en löytänyt, ikävä kyllä.