SUOMI Kp:n kovempi latinki.
SUOMI Kp:n kovempi latinki.
Siitä aina silloin tällöin mainitaan, että Talvi- ja Jatkosodan aikaan ladattiin SUOMI Kp:n 9mm. Para patruunat kovemmilla latauksilla kuin muut SA:n käyttämät 9mm. Para patruunat. Tämä sen vuoksi, että ase lauloi takuuvarmasti sarjatulellakin, vaikka olisi vähän kylmemmät ja likaisemmatkin olosuhteet.
Osaako kukaan kertoa, että miten tuo patruunan koventaminen tapahtui. Lisättiinkö pelkästään normaalia ruutia isompi annos, vai tehtiinkö peräti niin, että otettiin vähän ärjympää ruutia ja sitäkin sitten vielä normaalia suurempi annos. Ainakin kp:n paukut oli sen verran kovia, että jos niitä vaan ampui LAHTI-pistoolilla suurempiä määriä, niin aseen luistiin määrättyyn kohtaan ilmestyi takyyvarmasti pieni alkava hiusmurtuma.
Osaako kukaan kertoa, että miten tuo patruunan koventaminen tapahtui. Lisättiinkö pelkästään normaalia ruutia isompi annos, vai tehtiinkö peräti niin, että otettiin vähän ärjympää ruutia ja sitäkin sitten vielä normaalia suurempi annos. Ainakin kp:n paukut oli sen verran kovia, että jos niitä vaan ampui LAHTI-pistoolilla suurempiä määriä, niin aseen luistiin määrättyyn kohtaan ilmestyi takyyvarmasti pieni alkava hiusmurtuma.
Eiköhön tämä käytäntö ole jatkunut ihan viime päiviin asti - ja aina siitä hiukan harmia koituu - tiettävästi myöskään 9.00 P 80 (tämä FN-mutka) ei sekään kestänyt kovin hyvin kp-patruunaa - joka kuitenkin olisi ollut kriisiajan normi, sillä "oikeaa" pistoolinpatruunaa oli tarkoitus pitää vain rauhanajan jakelussa.
Miten tämä menee näitten uusien MP-5 konepistoolien kanssa - pitääkö niille antaa "kovempaa" ruokaa vai riittääkö tavanomainen pistoolipatruuna? Onko tuolla "saksanpyssyllä" joku pv:n nimike tyyliin 9,00 kp xy?
Miten tämä menee näitten uusien MP-5 konepistoolien kanssa - pitääkö niille antaa "kovempaa" ruokaa vai riittääkö tavanomainen pistoolipatruuna? Onko tuolla "saksanpyssyllä" joku pv:n nimike tyyliin 9,00 kp xy?
Pistoolin panoksissa lienee vähän nopeaa ruutia ja KP:n paljon hidasta.Sturmmann wrote:Kp ladatuissa rasioissa lukee päällä konepistoolin patruunia.
Mittasin aikanaan lähtönopeuden ja sain 420 m/s mikä on aika kovaa kyytiä, kun vertaa normi panoksen 320 m/s vauhtiin.
Ruuti täytyy olla nopeampaa näissä panoksissa.
Suomi toimii näin rauhanaikana kohtuuhyvin Remingtonin 115 gr panoksilla. Ainoa häiriö on sarjatulella ammuttaessa tuo sarjatulen jääminen hetkeksi päälle. Hylsy ei jaksa antaa tarpeeksi kyytiä tuolle lukolle jotta jäisi vireeseen. 124 gr toimii jo paremmin. Remingtonin 124 gr toimii parhaiten M/31 ja KP44 eli Peltiheikissä. Lämpimästi suosittelen kuulosuojaimia... Lähtönopeuksia en valitettavasti pysty mittaamaan, mutta selvää on että vahvemmat lataukset tuo toimintavarmuutta. Käytännön kokeilla nuo häiriöt selvitellään... 

MP5 toimii hyvin normipaukuilla, ei tarvitse "tautia taakse"Canet wrote:Miten tämä menee näitten uusien MP-5 konepistoolien kanssa - pitääkö niille antaa "kovempaa" ruokaa vai riittääkö tavanomainen pistoolipatruuna? Onko tuolla "saksanpyssyllä" joku pv:n nimike tyyliin 9,00 kp xy?
... Bis zum Bitteren Ende...
Onko noille jokin A-numero? Ovatko ne kuvattuna alla olevassa kuvassa:

Nähtävästi käytettiin:jaska wrote:Ammuin joskus kaverin peltiheikillä rummullisen jossa oli kahta eri patruunamerkkiä,aseen tulinopeudessa tapahtui kuultava muutos merkin vaihtuessa.Eikös sota-aikana käytetty myös saksalaista kp.n patruunaa?
