103

[Wittmann]

Anteeksi vaan Sven joko olet tyhmä tai haluat jänkätä väkisin asiasta. Tossa s-vaunu vetää nurmella hienon käännöksen. Mites siten kun alustassa kiveä juuria yms irtoavaa? Tela pois päältä?

Mä olen ollut ajokouluttamassa T-72 vaunua joka ajoi n60km nopeudella Parolassa. Vähän varuskunnan risteyksen jälkeen ajaja nyppäsi sauvasta sillä seurauksella, että venttiilikoneistossa tuli "pieni" häiriö. Vaunu teki tiellä 180asteen käännöksen melkein täydestä vauhdista ja jatkoi matkaa.
Jos tämä olisi tapahtunut esim hiekassa, niin ainakin toinen tela olisi ollut pois päältä.

Mä olen monta kertaa nähnyt, kun tela lähtee päältä. Tämä tapahtuu pehmeällä alustalla. Kovalla alustalla voi tehdä "surmankäännöksiä".

Vaikka runko kääntyisi kuinka nopeasti, niin se ei voita vakautettua tykkiä. 0-suuntaus kestää kauan käännöksen jälkeen. Käytännön esimerkkinä jos omistat takaveto auton, niin teepä käsijarrukäännös ja yritä nopeasti laittaa nokka haluttuun suuntaan.

Minulla ei muuta.

[Juha Tompuri]

Eli S-vaunu taitanee kääntyä nopeammin, kuin (silloisten) tst-panssarivaunujen tornit.

t: Sven

Unohtuiko?:

Taistelupanssarivaunu kykenee toimimaan toki samoin kuin S-vaunukin, myös vakaimen ollessa käynnissä, jolloin se vain ennen kääntöä kytketään pois päältä (ampuja tekee sen pelkällä yhdellä painalluksella omalla suuntauslaitteellaan).

Heh, ei unohtunut, tarkoitin vain tätä aiempaa (käytännönläheisempää?) versiotasi miten tornilliset tst-panssarivaunut toimivat erään toimintamallin mukaan:

osaston pääampumasuunta voi olla vaikkapa esimerkiksi 70 - 120 astetta sen etenemissuuntaan nähden. Mikäli vaunu joutuu tuollaisen etenemisen aikana pysähtymään tai hiljentämään merkittävästi nopeuttaan, sen jälkeen kääntymään etenemissuuntaansa nähden ja suuntaamaan vielä aseensa kohti havaittua maalia ennen varsinaista laukaisua, on siinä kuluva aika juuri riittävän paljon vastustajan pst-aseiden tai panssarivaunujen ampujille suorittaa hyvin todennäköinen osuva laukaus kyseiseen vaunuun, ennen kuin tuo vaunu itse on valmis avaamaan oman tulensa.

Ja minä en puhu nyt mistään pelkistä luetuista tiedoista, vaan lisäksi myös ihan omakohtaisista satojen käyttötuntien mittaisista näppi- ja perstuntumaan perustuvista kokemuksista.

Ymmärrän ja arvostan tuota, mutta...
...miten esimerkiksi, pitääkö tuo mainitsemani T-55 tst-panssarivaunun tornin kääntönopeus paikkansa mahdollisten omakohtaisten kokemustesi kanssa ko. tyypistä?

t: Sven

[Komendantti]

...Onkos tästä hävinnyt jatko kokonaan jonnekin bittiavaruuteen?

FTR: Olet kirjaimellisesti oikeassa Aamupäivästä käyttöönotettu tietokanta on jostain torstailta tai sieltä päin.

[JaLe]

Mielenkiintoinen keskusteluketju. Tässä kuitenkin pari kuvaa S-vaunusta. Ensimmäisessä kuvassa näkyy alkuperäinen idea ja toisessa se, mitä ideasta lopulta kehittyi.

[Savu]

eikös ruohtalaiset joskus noit kehitelly?, siis noita kuvan näkösii luiskakylkii?

[Komendantti]

eikös ruohtalaiset joskus noit kehitelly?, siis noita kuvan näkösii luiskakylkii?

- Pakko sanoa, että oli aika nerokkaasti päätelty...!
Olikohan tuosta ollenkaan mitään mainintaa (esim. keskustelun ensimmäisessä lauseessa... http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewto ... sc&start=0 ) ?

[JaLe]

Kuten jo aikaisemmin mainitsin, tämä on mielenkiintoinen keskusteluketju.

Omina kommentteinani haluaisin lisätä seuraavat huomiot:

Myös tornillinen panssarivaunu voidaan kääntää teloillaan suoraan kohti maalia. Monessa tapauksessa näin on järkevintä menetelläkin, koska vaunun paras suojaus on yleensä keulassa ja samalla tarjotaan pienin mahdollinen maalikuva viholliselle. Michael Wittmann oppi tekniikan rynnäkkötykillä ja käytti sita menestyksekkästi Tigerillä, jonka torni oli äärettömän hidas suunnata.

S-vaunu ei ole taistelupanssarivaunu, eikä siitä sellaista tule.

Mikäli S-vaunun suunnitteluperiaatteet olisivat edes jollakin tavalla järkeviä, olisi:
a) Sen kehitystyötä olisi jatkettu, eikä Leo 2 vaunuja Ruotsissa nähtäisi
b) Ruotsin armeijan ollut tarpeetonta ylläpitää Centurion-kalustoa
c) kopita tuotettu idässä ja lännessä.

Erikseen suunnattavasta johtajan konekivääristä ei ole hyötyä panssaritaistelussa. Sen tehtävät ovat vihollisen elävän voiman ja panssaroimattomien maalien tuhoaminen, sekä johtajan tilannetietoisuuden parantaminen. Jälkimmäinen on ainoa, mutta varsin merkittävä hyöty.

[LV]

Michael Wittmann oppi tekniikan rynnäkkötykillä ja käytti sita menestyksekkästi Tigerillä, jonka torni oli äärettömän hidas suunnata.

Kuinka hidas? http://video.google.com/videoplay?docid ... 0018821523

S-vaunu ei ole taistelupanssarivaunu, eikä siitä sellaista tule.

Hyvin perusteltu. Mikäköhän se sitten on?

Mikäli S-vaunun suunnitteluperiaatteet olisivat edes jollakin tavalla järkeviä, olisi:
a) Sen kehitystyötä olisi jatkettu, eikä Leo 2 vaunuja Ruotsissa nähtäisi
b) Ruotsin armeijan ollut tarpeetonta ylläpitää Centurion-kalustoa
c) kopita tuotettu idässä ja lännessä.

Näkisin, että S-Tankin loppu oli ammunnanhallinta- ja vakainjärjestelmien kehittyminen 60- ja 70-luvulla.

[Juha Tompuri]

Kuinka hidas?

Tiikerien tornin 360 kääntönopeus sopii sinne sodanjälkeisten taistelupanssarivaunujen tyypillisiin arvoihin.
Tiikeri I - 24s
Tiikeri II - 19s
http://www.ww2f.com/weapons-wwii/12409- ... speed.html

S-vaunu ei ole taistelupanssarivaunu, eikä siitä sellaista tule.

Hyvin perusteltu. Mikäköhän se sitten on?

Näkisin, että S-Tankin loppu oli ammunnanhallinta- ja vakainjärjestelmien kehittyminen 60- ja 70-luvulla.

Samaa mieltä.

Erikseen suunnattavasta johtajan konekivääristä ei ole hyötyä panssaritaistelussa. Sen tehtävät ovat vihollisen elävän voiman ja panssaroimattomien maalien tuhoaminen, sekä johtajan tilannetietoisuuden parantaminen. Jälkimmäinen on ainoa, mutta varsin merkittävä hyöty.

Noi ekat minun mielestäni voisi olla tärkeämpiä kuin tuo viimeinen - mitä se sitten tarkoittaakin.

t: Sven

[Komendantti]

Myös tornillinen panssarivaunu voidaan kääntää teloillaan suoraan kohti maalia. Monessa tapauksessa näin on järkevintä menetelläkin, koska vaunun paras suojaus on yleensä keulassa ja samalla tarjotaan pienin mahdollinen maalikuva viholliselle.

Juuri näin, ja tätähän itsekin juuri koetin selittää tuolla aiemmin.

[Komendantti]

Näkisin, että S-Tankin loppu oli ammunnanhallinta- ja vakainjärjestelmien kehittyminen 60- ja 70-luvulla.

Kyllä, sehän se oli.

[Komendantti]

- - pitääkö tuo mainitsemani T-55 tst-panssarivaunun tornin kääntönopeus paikkansa mahdollisten omakohtaisten kokemustesi kanssa ko. tyypistä?

Niin sen aiemman kirjoittamani (ja bittiavaruuksiin kadonneen) tekstini mukaan T-55:n enimmäissivusuuntausnopeus oli +/- 300 mrad/s.
Tällä saadaan 360 asteen pyörähdykseen kulumaan aikaa se n. 21 s, eli laskutapana voidaan käyttää tätä:
(2 x pii) / (300 / 1000) = (6,2832) / (0,3) = 20,944 s

Ja sinullahan oli vielä se toinenkin laskukaava tuolle samalle laskennalle.

Toinen tieto ilmoitti sivusuuntausnopeudeksi 15 astetta / sekunti, jolloin täyskierroksen aika olisi 24 sekuntia (360 / 15 = 24).

Nuo tiedot voin kyllä itsekin vahvistaa T-55:n perusmallille.

Nyt tarvittaisiin vielä silti jonkun muun ehkäpä tuoreemmassa muistissa olevia tietoja, itselläni kun olisi sellainen outo muistikuva, että v. -89 modifioinnin yhteydessä oltaisiin saatu lisää nopeutta T-55M:n sivusuuntaukselle. Muistako nyt sitten väärin?
Wittmann? Joku muu?

Olennaista tässä ei nyt kuitenkaan ole se, kuinka nopeasti tst-vaunun torni kääntyy tornittoman runkoon verrattuna - myös tornillinen tst-vaunu kun todella pystyy kääntämään torninsa rungon käännön nopeudella, kun vakain on poissa päältä ja ampuja päästää tuoksi hetkeksi irti tornin suuntauksesta, jolloin torni kulkee "jäykästi" täysin rungon liikkeiden mukaan.

[Juha Tompuri]

Myös tornillinen panssarivaunu voidaan kääntää teloillaan suoraan kohti maalia. Monessa tapauksessa näin on järkevintä menetelläkin, koska vaunun paras suojaus on yleensä keulassa ja samalla tarjotaan pienin mahdollinen maalikuva viholliselle.

Juuri näin, ja tätähän itsekin juuri koetin selittää tuolla aiemmin.

Teoriassa kyllä, käytännössä...

Mikäli vaunu joutuu tuollaisen etenemisen aikana pysähtymään tai hiljentämään merkittävästi nopeuttaan, sen jälkeen kääntymään etenemissuuntaansa nähden ja suuntaamaan vielä aseensa kohti havaittua maalia ennen varsinaista laukaisua, on siinä kuluva aika juuri riittävän paljon vastustajan pst-aseiden tai panssarivaunujen ampujille suorittaa hyvin todennäköinen osuva laukaus kyseiseen vaunuun, ennen kuin tuo vaunu itse on valmis avaamaan oman tulensa.

http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewto ... 969#p38969

t: Sven

[Savu]

jaa näyttihän siitä maininta olevan...mut äläs heti dissaa komendantti, vaikka kaikki ei kaikkia ketjuja alusta lue, jotkut lukee ne mitkä kiinnostaa eniten....mut juu mun moka ku en alusta ollu lukennu.....pitänee tästä lähtien lukee joka ainoon jutun joka ainoo viesti, ettei kukaan pääse nauraan...en kysele enää....tai jos kyselen, ni komendanttihan voi vastaa "ei niist saa puhuu, noon salaistatietoo", kuten häl on tapana, vaik sit kysyis kymmenenvuotta sitte lopetetun varuskunnan kuvista....joopa, oon hiljaa....

[Wittmann]

Mörökölli minut syököön...

Mulla on mielikuva, että M:n kierros kesti akuilla 20s ja tst-kunnossa 18s.