Tilastoja Ilmavoimien henkilöstöstä ja kalustosta jatkosodan sekä talvisodan ajalta. II osa. Koonnut ylivääpeli M. Malikainen v. 1957 - 1958. Ilmasotakoulun kirjasto.
Kokemuskertomus Suomen ilmavoimilla käytössä olevien venäläisten sotasaaliskoneiden lento-ominaisuuksista suoritettujen kokeilujen mukaan.
Lagg-3: (moottorilla M-105 PF 3-1119)
Nousu:
Edullisin nopeus nousussa 250 km/t. Näkyväisyys eteenpäin nousussa ei ole hyvä. Pitkä nokka peittää etumaaston. Moottori kestää leuhdolla talvisäällä nousun 8000 m:iin 100 %:n teholla ja maks.kierroksilla 2600 ilman että lämmöt olisivat ylittäneet normaalin. (Nousukoe liite N:o 1).
Vaakalento:
Näkyväisyys vaakalennossa on hyvä muualla paitsi ei suoraan taakse. Kone säilyttää vaakalennossa hyvin korkeuden ja suunnan.
Suurin nopeus 4700 m:ssä 530 km/t
(mittarinäyttämä) 418 km/t
Suurin nopeus pinnassa 440 km/t
Matkalentonopeus (2100 kierr.) 350 km/t
(Nopeuskoe liite N:o 2)
Kaarrot:
Kone pysyy hyvin kaarroissa. Nopeudella alle 300 km/t kone sakkaa läpi korkeutta menettäen. Liian tiukassa radassa kaarto lakkaa ja kone alkaa vavahdella ja vedon jatkuessa kone joutuu syöksykierteeseen. Nousukaarron täytyy olla loiva, sillä kone menettäää nopeasti nousukykyään kaarron jyrkentyessä.
Liukukaarroissa, loivissakin, on nopeutta pidettäävä yli 250 km/t, ja varottava helposti tapahtuvaa nopeuden menetystä.
Liukulento:
Sopivin liukunopeus on 250 km/t. Kone on vieläkin hallittavissa nopeudella 200 km/t, mutta kone sakkaa nokka horisontissa. Pitkässä liu'ssa moottori jäähtyy helposti liikaa.
Eri lentotapaukset:
1. Sakkaus:
Kone alkaa sakata 250 km/t nopeudella aukaisten samalla solasiivekkeet. Kone säilyttää asentonsa ja on hallittavissa. Pyörien ollessa ulkona ja jarrusiivekkeiden ollessa alhaalla, sakkaus alkaa 200 km/t nopeudella ollen kone tässäkin vakava.
2. Yliveto:
Kone joutuu ylivedetyksi 170-180 km/t. alkaen vavahdella. Kone kallistuu vasemmalle vetoa kiristettäessä ja joutuu syöksykierteeseen. Löysätessä kone on jälleen hallittavissa. Pyörät ulkona ja jarrusiivekkeet auki on ylivetonopeus 150-155 km/t.
3. Syöksyt:
Syöksyissä kone "ui" hyvin. Nopeuden kiihtyessä on koneella pyrkimys kallistua oikealle, mikä suurimmalla syöksynopeudella on voimakas. Suuntakorjauksissa ei kone pyri heilumaan. Kiihtyväisyys loivassakin syöksyssä on suuri. Korkeuden menetys syöksystä oikaistaessa on erittäin pieni (pystysyöksy, loppunopeus 700 km/t, korkeuden menetys alle 1000 m).
Taitolento:
a) Silmukka voidaan suorittaa alkunopeudella 450 km/t. Silmukan halkaisija tällöin 500 m, nopeus laella 220-230 km/t, ollen kone tällöin ylivedetty.
b) Immelmann'in käännös. Kääntyminen vaakalentoon tapahtuu hitaasti ylivedosta johtuen. Kallellaan ollessaan ja kääntyessään vaakalentoon kone sakkaa huomattavasti ellei koneen nokkaa pitdetä huomattavasti horisontin yläpuolella. Korkeuslisä 450 km:n nopeudella on 700 m.
c) Hidas vaakakierre. Aloitusnopeudella 200-400 km/t kone tekee hitaan vaakakierteen hyvin kummalekin puolelle. Liikkeessä on kone siiveksistään raskas.
d) Puolivaakakierteessä ja oikaisussa ******** kone menettää vähän korkeutta nopeuden jäädessä pieneksi. Aloitusnopeudella 300 km/t on korkeuden menetys 600-700 m ja loppunopeus vain 400 km/t.
e) Syöksykierre. Liikeessä koneen nokka on hyvin alhaalla. Pyöriminen hidasta ja putoamisnopeus hyvin suuri. Pyrstössä voimakas vavahtelu. Oikaisu kestää 1½-2 kierrosta ja on mahdollinen vain työnnettäessä sauva eteen ja annettaessa vastajalkaa.
Lagg-3 konetta on kokeiltu CU-konetta vastaan ilmataisteluharjoituksissa ja saatu Curtiss P-36:een verrattuna seuraavat kokemukset: Vaakanopeus ja kiihtyväisyys syöksyssä suuremmat. Nousukyky huomattavasti (n. puolet) heikompi ja ketteryys kaartotaistelussa niin huono, että Lagg-3, joka alkutilanteessa oli CU:n takana ampumaetäisyydellä, oli 1½ kierroksen jälkeen CU-koneen maalina.
LaGG-3
Re: LaGG-3
Olipa selkeää tekstiä ja erittäin mielenkiintoista!