Kenttätykistön sirpalekranaattien vaikutus panssarivaunuihin

[LV]

The Field Artillery Journalin artikkeli:

http://sill-www.army.mil/FAMAG/2002/NOV ... S_8_11.pdf

Sisältö tiivistettynä: USA:n armeijan koeammunnoissa havaittiin, että 155 mm joko heräte- tai iskusytyttimillä varustettujen sirpalekranaattien sirpaleilla on selvästi luultua suurempi vaikutus panssarivaunuihin. Jopa muutaman kymmenen metrin päähän tulevat osumat voivat saattaa vaunun toimintakelvottomaan kuntoon. Täysosumat tuhoavat vaunut poikkeuksetta.

[Komendantti]

Jopa muutaman kymmenen metrin päähän tulevat osumat voivat saattaa vaunun toimintakelvottomaan kuntoon.

Tämä on ehkäpä hiukan yllättävääkin, joskin tuo riippuu varmasti hyvin paljon tarkemmasta etäisyydestä, kranaatin tulosuunnasta, ja luonnollisesti vaunutyypistä, samoin kuin siitäkin, mihin kohtaa vaunua kranaatin räjähdyspaine ja sirpaleviuhka vaikuttaa. Luonnollisesti kuitenkin noin suurikokoisen kranaatin räjähtäminen lähellä vaunua aiheuttaa melkoisen painevaikutuksen, varmasti jopa vaunun sisällä ja etenkin moottoritilassa. Myös kannatinlaitteille tuollainen raju paineisku voi olla aikamoinen koetus.
Silti täytyy muistaa, että vaunut pääsevät liikkumaan hyvin nopeasti pois tehokkaimman epäsuoran tulen alta, ja nopeasti liikkuvaa ps-osastoa vastaan ammutun vaikuttavan epäsuoran tulen johtaminen onkin vallan hankala tehtävä, ellei sitä edes hetkellisesti voida saada seisahtumaan maalialueella.

Täysosumat tuhoavat vaunut poikkeuksetta.

Tämä on selvä asia.

[LV]

Jopa muutaman kymmenen metrin päähän tulevat osumat voivat saattaa vaunun toimintakelvottomaan kuntoon.

Tämä on ehkäpä hiukan yllättävääkin, joskin tuo riippuu varmasti hyvin paljon tarkemmasta etäisyydestä, kranaatin tulosuunnasta, ja luonnollisesti vaunutyypistä, samoin kuin siitäkin, mihin kohtaa vaunua kranaatin räjähdyspaine ja sirpaleviuhka vaikuttaa. Luonnollisesti kuitenkin noin suurikokoisen kranaatin räjähtäminen lähellä vaunua aiheuttaa melkoisen painevaikutuksen, varmasti jopa vaunun sisällä ja etenkin moottoritilassa.
Silti täytyy muistaa, että vaunut pääsevät liikkumaan hyvin nopeasti pois tehokkaimman epäsuoran tulen alta, ja nopeasti liikkuvaa ps-osastoa vastaan ammutun vaikuttavan epäsuoran tulen johtaminen onkin vallan hankala tehtävä, ellei sitä edes hetkellisesti voida saada seisahtumaan maalialueella.

Täysosumat tuhoavat vaunut poikkeuksetta.

Tämä on selvä asia.

Luitko artikkelin?

[Komendantti]

Luitko artikkelin?

Luen parhaillaan. Vaikuttaa kiinnostavalta.


Tässä hyvää tiivistelmää (törkeästi lainattuna):

Myth #1—It requires a direct hit with an artillery round to damage or destroy an armored vehicle.
Not true; 155-mm rounds that impact within 30 meters cause considerable damage (Figure 5). Air bursts using VT or dualpurpose improved conventional munitions (DPICM) can strip away communications, sights, vision blocks and anything stored on the outside of the vehicle. These air bursts are especially effective against soft targets such as multiple-rocket launchers (MRLs). (See Figure 6.)

Myth #2—It takes 50 artillery rounds to destroy or damage a tank.
Not true. It takes one round (Figure 7). If an artillery battalion engages an armored formation (54 rounds), more than one tank will be destroyed or damaged.

Myth #3—Artillery cannot engage moving targets.
It is difficult, but it can be done. The issue is not lethality, but the tactics, techniques and procedures to hit the moving target. Units must train to shift fires.

Myth #4—Modern armor cannot be defeated by artillery.
Tanks are designed to kill tanks, and most of the armor is designed to protect against direct fire. HE rounds with VT or delayed fuze and DPICM are very capable of defeating “modern” armor (Figure 8 ).

Myth #5—Armored vehicles can button up and drive through artillery fire.
Yes, they can. But as soon as they button up, their ability to see is reduced by approximately 40 percent. And as they drive through the artillery fire, there is a high probability they will have mobility and firepower damage or that the formation will change its direction of attack. The results are delay and suppression of armor.

Hyvä ja valaiseva lukupaketti.
Samalla myös perustelut Suomen valtavan tykistöarsenaalin säilyttämiselle saavat lisää vahvistusta.

[LV]

Hyvä ja valaiseva lukupaketti.
Samalla myös perustelut Suomen valtavan tykistöarsenaalin säilyttämiselle saavat lisää vahvistusta.

Samaa mieltä. Sitten pitäisi nähdä vielä vertailu sirpalekranaattien ja kaksoisvaikutteisten tytärammusten tehosta. Nopeasti ajateltuna perinteinen murkula on parhaimmillaan linnoitteita tuhottaessa ja kuorma-ammukset miltei kaikessa muussa käytössä. Toki hintakin on moninkertainen, mutta niin pitäisi olla tulen tehonkin.

[Wittmann]

Mieshän se heokoin lenkki on ja kestää huonoiten painetta. Tosi on, että kannatin laitteisto varmasti kärsii 20m päähän tulleesta 155mm kranusta ja johtaja tappiot nousee. Kotimaan tapana on johtaa vaunua johtajan luukku auki ja ekat kranut putoaa kenttään, niin luukut on auki. Kyllä ne sitten nopeasti menee kiinni, jos tarvetta on.....

[Tulenjohtomies]

Nopeasti ajateltuna perinteinen murkula on parhaimmillaan linnoitteita tuhottaessa ja kuorma-ammukset miltei kaikessa muussa käytössä.

Tällaisen jutun löysin...

http://www.tulikomentoja.fi/
Tulikomentoja lehti nro 2/2007

[Sturmmann]

Käytettiin Jatkosodassa kenttätykkejämme suorasuuntauksella panssarivaaraa hillitsemässä. Kyllä siinä varmasti iippo on kääntynyt ympäri, jos ehti, niin hyvin nopeaan "6" tuumasten syöksyessä kohden etupanssaria ja tietysti jv-joukkoja.

[LV]

Käytettiin Jatkosodassa kenttätykkejämme suorasuuntauksella panssarivaaraa hillitsemässä. Kyllä siinä varmasti iippo on kääntynyt ympäri, jos ehti, niin hyvin nopeaan "6" tuumasten syöksyessä kohden etupanssaria ja tietysti jv-joukkoja.

Niin. Onkohan Suomen kenttätykistön suora-ammunnalla tuhoamista panssarivaunuista jotain tilastoa? Onko taistelukertomuksia, joissa ko. ammuntamenetelmää on jouduttu käyttämään?

[Savu]

ainakin Viipurin menetyksen jälkeen oli Kivisalmen sillan vieressä kenttäpyssy suora-ammunta asemassa tankkeja kyttimässä salmen toiselta puolelta (luin kuukausi sitte jostain kirjasta, enkä nyt kuolaksenikaan muista kirjan nimeä, kertoi kenttätykistöstä koko kirja, nimi oli jotain tyyliin "yksi sota viisi taistelua" ). Sitte jossain Talvisodasta kertovassa jutussa oli mainittu että tankkeja kannattaa rätkiä vaikkapa heittimellä, ne oli saannu yhden tuhottuakin (kranu luukusta sisään) ja moni pysähty (epäilivätten että olis takakannelle osunnu).

[smokeball]

Talvisodan aikaan on varmasti riittänytkin, kun jotain projektiilia on kopsahtanut. Vaunukalusto oli T26, BT ja keveitä tiedusteluvaunuja pääasiassa.

[veeteetee]

Eräässä tykkiprojektissa 155 mm panssarihaupitsille esitettiin vaatimus "kyky ampua 155 mm pst-ammuksia", joita ei tosin löydetty yhtään markkinoilta; kyseessä ilmeisestikin oli teksiin unohtunut jäänne USSR-taustaisesta 152 mm kalustosta. No, muutamaa vuotta myöhemmin olin puheissa israelilaisen majurin kanssa, joka kertoi heidän kokeilleen 155 mm:n 52-pituuskaliiperisella putkella varustetulla tykillä ss-ammuntaa Merkavaan, josta "ei jäänyt paljon kotiin palautettavaa" eli puree.

[Juha Tompuri]

enkä nyt kuolaksenikaan muista kirjan nimeä, kertoi kenttätykistöstä koko kirja, nimi oli jotain tyyliin "yksi sota viisi taistelua" ).

Lauri Jäntti: "Kolme sotaa ja yksi taistelu"?

Muistaakseni nämä kuvat kirjoista Suomi Tahtoi Elää ja Ankarat Vuodet liittyvät toisiinsa:




t: Sven

[jaska]

Käytettiinhän rykmentinkanuunoita aika paljon hätäaseina pst hommiin.Ainakin me vielä aukissa käytiin suora-ammunnassa 122h63 kalustolla pohjankankaalla maalina kiskoilla liikkunut maali jossain 500m päässä.Kyllä siinä saattaisi panssariyksiköllä mennä hetki uudelleenryhmitykseen jos jäisivät keskitetyn iskun alle.Tiellä marssiva panssariyksikkö tarjoaa houkuttelevan maalin.

[Savu]

juu toi Jäntin kirja se just oli...mullaki toi "suomi tahtoi elää" hyllyssä, paljon mielenkiintosia kuvia...kevennyksenä siin on yks kuvateksti "Vihollishävittäjiä on ilmestynyt taivaalle. suomalaisen miehen ohjaama hävittäjä FW 190 pyrkimässä kiireesti mukaan ennen leikin päättymistä", ja kuvassa siis osasto Khulmeyn FW-190