Tuli juuri Mtv3:lta ja hmm. Vähän elokuvassa oli tuota paha natsi ja hyvä britti henkeä. Amiraali Lhütjens esitellään elokuvassa fanaattiseksi natsiksi, joka ajoi Bismarckin tuhoon. Elokuvassa amiraali painottaa merimiehilleen: olkaa hyviä natseja, heil Hitler.
Elokuvan tekoaika 1960 antaa tiettyjä asioita anteeksi.
Ihan ei tapahtumat mene oikein, mutta sinne päin sentään. Todellisuudessa Bismarck ampui tulenjohtotutkan avulla tarkasti, jos muistan oikein vaikkei Hood ollut edes näköyhteydellä.
Sivuseikkana mainittava Bismarckin tykkien elokuvassa muuttuneen kovin Oerlikonnin näköiseksi, kuin myös tämä brittien urku-it, joka kuvasi Bismarckin ilmatorjuntaa.
Ja britit ei saanneet Bismarckia uppoamaan asein, vaan käsittääkseni he "saksalaiset" avasivat pohjaventtiilit auki itse. Tosin alushan oli jo palava hylky, jota engelsmannit paahtoivat kaikella mahdollisella, mutta ei vaan suostunut uppoamaan.
Bismarckin tuho
-
Sturmmann
- mars
- Posts: 2229
- Joined: Sat Feb 11, 2006 18:07
- Location: Kymijokilinja on viimeinen lukkomme!
- Contact:
Bismarckin tuho
Ei oikeaan, ei vasempaan, vaan eteen eestä Suomenmaan.
Muistaakseni kuvat, mitä Bismarkista on nähnyt, niin hylky on hyvässä kunnossa ja hakaristi keulassa vieläkin.
Bismarkin tuhoksi tuli se torpedo lentäjä, joka tuhosi sen peräsimen. Alus kiersi ympyrää ja jotta britit ei olisi saanut vallattua sitä, niin siksi siintä avattiin pohjaventtiilit.
t: toivoton dementikko
Bismarkin tuhoksi tuli se torpedo lentäjä, joka tuhosi sen peräsimen. Alus kiersi ympyrää ja jotta britit ei olisi saanut vallattua sitä, niin siksi siintä avattiin pohjaventtiilit.
t: toivoton dementikko
Kuten kunnioitettu vaari-vainaja sanoi..... "Kaikki mikä nousee itärajan takaa -auringon lisäksi- Otetaan vastaan tasajyvällä "
Nra of Finland
Nra of Finland
-
Sturmmann
- mars
- Posts: 2229
- Joined: Sat Feb 11, 2006 18:07
- Location: Kymijokilinja on viimeinen lukkomme!
- Contact:
Aivan, mutta lukekaa kirja Viimeiseen mieheen. Totta että kiersi kehää ja niin elokuva noudattikin totuutta, mutta jättivät esittämättä siinä yhden asian. Englannin Home Fleet poistui paikalta, kun pelkäsivät U-veneitä, joten veteen jäi paljon saksalaisia merisotilaita. Sota on julmaa ja ratsuväki raakaa.
Ei oikeaan, ei vasempaan, vaan eteen eestä Suomenmaan.
Parikin kirjaa on tullut aiheesta luettua ja tämä viime öinen elokuva katsottua. Myös monta nettisaittia on tullut selattua.
Elokuva oli oman aikansa tuote (1960-luku?), Brittein saarilla oli vielä elossa paljon veteraaneja ja se vaikutti tämäntapaisten elokuvien sisältöön, no eihän se tietysti ollut dokumentiksi tarkoitettu, mutta monet suuren yleisön joukossa ottavat tämän tapaiset tuotteet täytenä totena.
Eräiden lähteinen mukaan Günther Lütjens oli jonkinsortin kansallissosialisti, vaikkei kai jyrkintä siipeä. En silti voi uskoa hänen käyttäneen sanaa "natsi" puheessaan miehistölle.
Lähdekirjojen mukaan on yleinen harhaluulo, että Bismarck olisi uponnut omiensa toimesta. Tosin kukaan ei taida aivan varmasti tietää, sillä ilmeisesti kukaan panssarikannen alta ei pelastunut. Palava hylky sai armoniskun birttiristeilijän torpedoista. Ilman laivastoilmavoimien panosta laiva olisi voinut päästä karkuun.
Tanskan salmen taistelussa, jossa Hood tuhoutui, laivoilla oli näköyhteys toisiinsa (ainakin taistelumärssyistä). Pidetään kohtuullisen mahdollisena, että Hoodin tuhon sinetöineet ammukset tulivat Prinz Eugenilta.
Tuo viimeisin B-kirja on taidettu kääntää suomeksikin, Bercuson & Herwig: Bismarck.
Tässä pari kohtuullista linkkiä:
http://www.kbismarck.com/
http://www.bismarck-class.dk/
http://www.hmshood.com/
http://www.warship.org/no21987.htm
Elokuva oli oman aikansa tuote (1960-luku?), Brittein saarilla oli vielä elossa paljon veteraaneja ja se vaikutti tämäntapaisten elokuvien sisältöön, no eihän se tietysti ollut dokumentiksi tarkoitettu, mutta monet suuren yleisön joukossa ottavat tämän tapaiset tuotteet täytenä totena.
Eräiden lähteinen mukaan Günther Lütjens oli jonkinsortin kansallissosialisti, vaikkei kai jyrkintä siipeä. En silti voi uskoa hänen käyttäneen sanaa "natsi" puheessaan miehistölle.
Lähdekirjojen mukaan on yleinen harhaluulo, että Bismarck olisi uponnut omiensa toimesta. Tosin kukaan ei taida aivan varmasti tietää, sillä ilmeisesti kukaan panssarikannen alta ei pelastunut. Palava hylky sai armoniskun birttiristeilijän torpedoista. Ilman laivastoilmavoimien panosta laiva olisi voinut päästä karkuun.
Tanskan salmen taistelussa, jossa Hood tuhoutui, laivoilla oli näköyhteys toisiinsa (ainakin taistelumärssyistä). Pidetään kohtuullisen mahdollisena, että Hoodin tuhon sinetöineet ammukset tulivat Prinz Eugenilta.
Tuo viimeisin B-kirja on taidettu kääntää suomeksikin, Bercuson & Herwig: Bismarck.
Tässä pari kohtuullista linkkiä:
http://www.kbismarck.com/
http://www.bismarck-class.dk/
http://www.hmshood.com/
http://www.warship.org/no21987.htm
Elokuva oli sillä tavalla siloteltu, ettei esim. yhtään "sisäkuvaa" HMS Hoodilta näytetty, ei myöskään pelastuskuvia - sen paremmin Hoodiin kuin Bismarckiin liittyviä. Ilmeisesti hoodilaisiakin oli vedessä elossa aluksi enemmän kuin pelastuneet kolme kaveria.
Yksi Swordfish-torpedopommittaja sai täysosuman, mutta siitä näytetiin vain tulipallo. ei mereen putoavaa romua yms. Kovia poikia nuo "narukassilla" lentäjät - koneen huippunopeus oli kokonaista 220 km/h!
Sellainen aika paha virhe filmissä oli, että amiraali ja laivan päällikkö olivat samassa kometosiltatilassa aluksella. Näin ei yleensä taistelun aikana ole - amiraali johtaa osastoaan omalta "amiraalisillaltaan", laivan päällikkö taas alustaan komentosillalta tai -keskuksesta. Uskoisin, että tärkeimpiä komentoyhteyksiä varten oli kuulokemikrofoniyhteydet - ei kädessä pidettävää luuria.
Yleinen käytäntö on myös ollut antaa tulenjohdon huolehtia laukauskerroista - niitä ei maalin osoituksen/jaon ja tulenavauskäskyn jälkeen komenneta sillalta - tosin siis kuin elokuvassa. Molemmat laivat käyttivät tietääkseni ns. keskustähtäinjärjestelmää, jossa tj-upseeri tai hänen apulaisensa suuntaa keskustähtäimen maaliin, jolloin suuntausarvot välittyvät ns. muuntoasemalle, jossa otetaan mukaan etäisyys etäisyysmittarilta (tai tutkalta), ennakot ja erilaiset korjaukset (mm. kiertopoikkeama, tuuli, ilmanpaine) - nämä arvot välittyvät tykkien suuntaajille. Tulikomennon antaa tj-upseeri keskustähtäimeltä - hän näkee merkkilampuista, milloin putket ovat tulivalmiina, odottaa nousua aallonharjalle - ja painaa nappia/vetää liipasimesta tms. sulkien kauko-ohjatun laukaisuvirtapiirin - ja sitten jyrähtää.
Yksi Swordfish-torpedopommittaja sai täysosuman, mutta siitä näytetiin vain tulipallo. ei mereen putoavaa romua yms. Kovia poikia nuo "narukassilla" lentäjät - koneen huippunopeus oli kokonaista 220 km/h!
Sellainen aika paha virhe filmissä oli, että amiraali ja laivan päällikkö olivat samassa kometosiltatilassa aluksella. Näin ei yleensä taistelun aikana ole - amiraali johtaa osastoaan omalta "amiraalisillaltaan", laivan päällikkö taas alustaan komentosillalta tai -keskuksesta. Uskoisin, että tärkeimpiä komentoyhteyksiä varten oli kuulokemikrofoniyhteydet - ei kädessä pidettävää luuria.
Yleinen käytäntö on myös ollut antaa tulenjohdon huolehtia laukauskerroista - niitä ei maalin osoituksen/jaon ja tulenavauskäskyn jälkeen komenneta sillalta - tosin siis kuin elokuvassa. Molemmat laivat käyttivät tietääkseni ns. keskustähtäinjärjestelmää, jossa tj-upseeri tai hänen apulaisensa suuntaa keskustähtäimen maaliin, jolloin suuntausarvot välittyvät ns. muuntoasemalle, jossa otetaan mukaan etäisyys etäisyysmittarilta (tai tutkalta), ennakot ja erilaiset korjaukset (mm. kiertopoikkeama, tuuli, ilmanpaine) - nämä arvot välittyvät tykkien suuntaajille. Tulikomennon antaa tj-upseeri keskustähtäimeltä - hän näkee merkkilampuista, milloin putket ovat tulivalmiina, odottaa nousua aallonharjalle - ja painaa nappia/vetää liipasimesta tms. sulkien kauko-ohjatun laukaisuvirtapiirin - ja sitten jyrähtää.
elokuvaa oli taatusti siloteltu, sillä Canetìn mainitsemasta tulenjohtojärjestelmästä johtuen olisi elokuvasta tullut ehkä "vaikea" selkoinen... hyvä että muuntoasemat ja muut jäivät välistä... 
eihän toki ilmasotaa kuvaavissa elokuvissakaan näytetä kuinka lentäjä trimmailee kaikki "kohdalleen" ennen aseiden laukaisua, se vaan ampuu, osuu, ja palaa voittajana kentälle...
eihän toki ilmasotaa kuvaavissa elokuvissakaan näytetä kuinka lentäjä trimmailee kaikki "kohdalleen" ennen aseiden laukaisua, se vaan ampuu, osuu, ja palaa voittajana kentälle...
Si vis pacem, parabellum...
Taistelulaivoissa oli toisen maailmansodan aikoihin n. 2000 hengen miehistö. Kun olen laivastohistoriaa kohtaan tuntemastani kiinnostuksesta johtuen koettanut selvittää, mihin niin paljon miehiä tarvittiin (no ei ankkurin nostoon..), ei se ole ollut kovin helppoa - monikaan lähde ei tätä asiaa valaise. Selvää kuitenkin on, että miesvoimavaltaiset menetelmät ovat vaatineet suurilta sota-aluksilta huomattavan pitkän koulutusajan ennen taisteluvalmiuden saavuttamista - olihan esim. taistelulaiva aikanaan eräs monimutkaisimmista ihmisen aikaansaannoksista.
Tuosta monimutkaisuudesta ja miesvoimavaltaisuudesta johtuen en pidä vertausta esim. hävittäjäkoneeseen kovin osuvana. Toki on selvää, että elokuvia tehdään aivan toiselta pohjalta kuin tosiasioiden esittäminen edellyttäisi
.
Tuosta monimutkaisuudesta ja miesvoimavaltaisuudesta johtuen en pidä vertausta esim. hävittäjäkoneeseen kovin osuvana. Toki on selvää, että elokuvia tehdään aivan toiselta pohjalta kuin tosiasioiden esittäminen edellyttäisi
.-
Johnny B.God
Re: Bismarckin tuho
Günther Lütjens oli isoäitinsä puolelta juutalainen ja yksi niistä laivaston upseereista, jotka protestoivat kirjeellä "Kristalliyön" juutalaisvainoja. Noh, englantilaisilla on englantilainen totuus....Sturmmann wrote:... Amiraali Lütjens esitellään elokuvassa fanaattiseksi natsiksi, ...
Todellisuudessa Bismarck ampui tulenjohtotutkan avulla tarkasti,....
Myöskään Bismarkin komentaja, Lindemann, ei ollut mitenkään natsihenkinen.
Bismarkin tulenjohto-käskytys tulenavauksesta Hoodin upottamiseen on julkaistu myös suomenkielisessä kirjallisuudessa.