Jäänmurtaja Tarmo

[Väbä]

Lueskelin Heikki Tiilikaisen ja Ilmari Pusan kirjaa Talvisodan jäinen loppunäytös. Siinä oli tarinaa Tarmon "kujanjuoksusta" 18.1.1940 pahasti epäonnistuneen joukkojenkuljetusalus "Kazakhstanin tuhoamisyrityksen jälkimainigeissa. Pääsi kuin ihmeen kaupalla Kotkan satamaan ja miehistön ollessa ruokailemassa yksinäinen pommikone pudotti erittäin korkealta pommit, (Kotkan ilmatorjunnan ulottumattomissa) joista yksi meni Tarmon keulakannen läpi suoraan miehistötilaan, jolloin 39 miehistön jäsentä kaatui. Yksitoista miestä selvisi erilaisia vammoja saaneena.

Tuo Tarmohan oli varustettu 120 mm Vickerseillä, jotka onnettomuuden jälkeen siirrettiin Kukion linnakkeeseen tammikuun lopulla. Noista pienemmistä linnakkeista: Pukkio, Kukio ja Mustamaa on aika vähän kirjallisuudessa tarinaa (ainakin itse en ole pahemmin niihin törmännyt) vaikka niillä oli iso panos talvisodan lopulla estäessään Suursaaresta jäitse tapahtuvan venäläisten maihinnousun linjojen taakse.

[smokeball]

Talvisodan historiassa muistaakseni mainitaan, että nuo Tarmon tykit eivät olleet kovin onnistuneita. Olivatko liian suurikaliperisia kannen rakenteille vai mikä lie? Jotain mielikuvaa on myös lukkojen tai suuntauksen huonosta toiminnasta. Tykithän olivat täysin avoimia, joten mahdollisesti on ilmentynyt jäätämisestä aiheutuneita häiriöitä herkemmissä osissa.

[Rokka]

Laivalla näkyy olevan mielenkiintoista historiaa (lainaa Wikistä) :

"Suomen sisällissodan aikana senaatin puheenjohtaja Pehr Evind Svinhufvud ja Jalmar Castrén pakenivat Helsingistä jäänmurtaja Tarmolla Tallinnaan, mistä he matkustivat edelleen Saksan ja Ruotsin kautta Pohjois-Suomeen. Viron vapaussodan aikana Tarmo vei Viroon 3 000 suomalaista vapaaehtoista."

- j o n i -

[Väbä]

Talvisodan historiassa muistaakseni mainitaan, että nuo Tarmon tykit eivät olleet kovin onnistuneita. Olivatko liian suurikaliperisia kannen rakenteille vai mikä lie? Jotain mielikuvaa on myös lukkojen tai suuntauksen huonosta toiminnasta. Tykithän olivat täysin avoimia, joten mahdollisesti on ilmentynyt jäätämisestä aiheutuneita häiriöitä herkemmissä osissa.

Tuossa Talvisodan jäinen loppunäytös kirjassa oli tuo toimimattomuus kerrottu suuntauskoneiston rasvojen jäykkyydellä, eli vähän sama juttu kun LS-26. Tuolloin oli n. -40 astetta pakkasta ja koneiston liian jäykät rasvat estivät tykkien suuntauksen, ne oli kuin yhtä puuta. Tarmon piti kääntyä takaisin tykkejä sulattelemaan ja paluumatkalla sai pommarit peräänsä edellämainituin seurauksin.

[smokeball]

Eikös tuo Tarmo ollut mukana avaamassa väylää jääkäreitten palatessa Suomeen? Kovin montaa murtajaa ei tuolloin ollut - Jääkarhu ainakin, mutta olikos muita?

lisäys: Jäänmurtajien historia wikissä antaa listan mm suomalaisista murtajista
http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3 ... n_historia

Wikipediasta kuva Tarmosta

[Canet]

Noiden kaksoistykkien ongelmana oli toisen putken laukauksen aiheuttama "vääntö", ei tahtonut pysyä suunnassa. Käytännössä molempien putkien yhtäaikainen laukaisu olisi ollut vaikeaa.

Tarmoon osui kaksi pommia - ensimmäinen osui ankkureihin, toinen lävisti sääkannen komentosillan edessä ja räjähti välikannella ruokailevan miehistön keskellä. Käytännössä koko keulanpuoli välikannen yläpuolisilta osiltaan hajosi, mm. keulatykin putket nousivat pystyyn komentosiltaa vasten. Aluksella syttyi paha tulipalo.

Romut leikattiin pois ja Tarmo toimi normaaleissa tehtävissään kevättalvella -40 ilman komentosiltaa ja keula madallettuna välikannen tasolle. Korjaukseen päästiin vasta jääkauden päätyttyä.

Vanhoista jäänmurtajista kiinnostuneille suosittelen Seppo Laurellin kirjaa "Höyrymurtajien aika", siellä on kuvia Tarmosta mm. pommituksen jälkeen.

[Juha Tompuri]

Siirtelin tänne:

Noiden kaksoistykkien ongelmana oli toisen putken laukauksen aiheuttama "vääntö", ei tahtonut pysyä suunnassa. Käytännössä molempien putkien yhtäaikainen laukaisu olisi ollut vaikeaa.

Väbän mainitseman rasvojen jähmettymisen lisäksi tuo oli myös ongelmana.
Toisaalta kummallista, olihan vastaavanlaisia kaksoislavetteja ollut käytössä maailman sivu.
Tuossa tyypissä tosin putket olivat aika kaukana akselipisteestä, eli vääntöä kyllä tuli.

Romut leikattiin pois ja Tarmo toimi normaaleissa tehtävissään kevättalvella -40 ilman komentosiltaa ja keula madallettuna välikannen tasolle.

Jäänmurtajana, mutta poikkeuksellisesti pst-varustettuna, poikkeuksellisessa tehtävässä: matkalla murtamaan esterailoja Viipurinlahdelle.

t: Sven

[jaska]

Onko tietoa oliko aluksen it aseistusta yhtään vahvistettu, vai oliko kyseessä todella epätoivoinen "kamikatze"tehtävä suomalaisittain?Muista vain lukeneeni ,että Tarmolla olisi ollut vain 1kpl 20mm madsen.Sinänsä ajatus oli järkevä sillä puna-armeija oli pääsemässä saarrostushyökkäyksensä tavoitteeseen ja Tarmo olisi sekä tehnyt esterailoa,että tuonut tulivoimaa alueelle.

[Väbä]

Tuo minun tietolähteeni toteaa tuon saman, eli ennen Helsingistä Kotkaan lähtöä Tarmoon lisättiin 20 mm vartalo-ohjattu Madsen niiden Vickerssien lisäksi, jotka oli kaksoisasettelussa etu- ja takakannella. Muusta aseistuksesta kirja ei kerro.

[Juha Tompuri]

Onko tietoa oliko aluksen it aseistusta yhtään vahvistettu, vai oliko kyseessä todella epätoivoinen "kamikatze"tehtävä suomalaisittain?Muista vain lukeneeni ,että Tarmolla olisi ollut vain 1kpl 20mm madsen.

Matkalla Viipurinlahdelle muistaakseni 47mm vartalosuunnattava Hotchkiss/Obuhov keulassa (panssarintorjuntaa varten), kaksi 40mm Boforsia (120mm kaksoistykkien paikoilla) kaksi 20mm Madsenia, kaksi kaksois it-kk:ta, kolme kk:ta ("maataistelua" varten) sekä r-ainetta että käsikranaatteja.

Sinänsä ajatus oli järkevä sillä puna-armeija oli pääsemässä saarrostushyökkäyksensä tavoitteeseen ja Tarmo olisi sekä tehnyt esterailoa,että tuonut tulivoimaa alueelle.

Mielestäni aika onneton yritys.
Lähes paikallaanoleva maali viholliselle.


t: Sven

[taifun]

yamato luokan meiningiltä kuulostaa. pappa näki tuon tarmon pommituksen sataman lähikallioon kairatun väestönsuojan ovisuulta. sinne oli majoitettuna pommituksissa kodittomaksi jääneitä. eikä tuo kotkan talvisodanaikainen ilmatorjunta paljoa olisi mahtanut.
1kpl itkk+linnakkeisto ja hetkenaikaa kouvolasta lainassa 1kpl 40mm bofors
oli ollut ukonkappaletta riittämiin ratapihalla mutta onni onnettomuudessa että maihinnousu osasto oli ehtinyt tulla maihin.

kuinkahan tuo 152mm canetin ilmamaaliammunta oli toteutettu? ammuttiinko kaikilla putkilla ennakolta määrättyyn sulkuun.

[smokeball]

Olen lukenut noista linnakkeitten ampumista ilmatorjunnoista, mutta varsinaista teknistä toteutusta ei ole sattunut silmiin. Onhan siinä ollut rojua taivaalla, jos on shrapnellia posotettu menemään aikasytytyksellä. Luulisi kyllä olleen jonkinlainen sulkuammunta kyseessä, kun tykit eivät mitään pikatykkejä olleet.

[Canet]

Nimikkotykkini ei pysty ilmamaalin seuranta-ammuntaan kovin hyvin, että sulkuja. Koroa toki löytyy Lokomon lavettia käytettäessä 49 astetta. Lähistöllä tai lentosuunnassa räjähtävä 45 kiloinen aikakranaatti kyllä pistää pilotin miettimään - shrapnelleista siinä tuskin on ollut kyse. Canetin käytännön tulinopeudeksi ilmoitetaan yleensä 6ls/min, mutta isoilla tai pienillä koroilla käy hitaammin, kun putkea on pakko kääntää latauskorolle. Suomenlinnan 152 45 C-patteri on tiettävästi pudottanut ainakin yhden vihollisen pommikoneen.

Suomessa ei varsinkaan talvisodan aikana ollut tarpeeksi it-aseita, jatkosodassakin niitä riitti joten kuten painopistealueille. Itkk:t olivat kotirintaman puolustuksessa melko tarpeettomia, vai olisiko matalahyökkäyksi alaknut tulla, jos niitä ei olisi ollut?

Panssarilaivoissakaan ei ollut riittävää ilmatorjuntaa, vaan sitäkin vahvistettiin sodan aikana - osin olla kyse väärien asevalintojen (40 mm Vickers) korvaamisesta paremmilla. Miten sitten siviilikäyttöön suunnitelluissa jäänmurtajissa..

[jaska]

Kyllä se lähes paikallaan oleva maali olisi ollut,mutta keinot taisivat ruveta olemaan aika vähissä.Olihan tuonne komennettu suurinpiirtein kaikki taistelukykyiset osat ilmavoimistakin hyökkäämään vihollista vastaan tappioista välittämättä, mikä sinällään kuulostaan silloisten ilmavoimien osalta aika hassulta, kun ei noita koneita niin valtavasti ollut.Laivasto taisi olla ainoa apu, mistä mitään enää olisi voitu irroittaa ja panssarilaivojenkin toiminnan jäätilanne taisi estää,eikä ne luultavasti olisi päässeet sen lähemmäksi tavoitetta vaikka jäätilanne olisi ollut toinen.Tarmo olisi uhrattu ja yritetty saada aikaa keksiä vielä jotain ,tai ainakin saada omille joukoille edes pieni hengähdystauko tukalassa tilanteessa.Aika toivottomaltahan tilanne on näyttänyt, kun suojeluskuntajoukkoja on käytetty taisteluun mukana 15v poikia ja yli-ikäisiä pappoja.

[smokeball]

Kyllä todellakin oli kyse kamikaze yrityksestä. Kevyeksi jää silloin yksi jäänmurtaja ja sen miehistö, kun vaakalaudalla on koko Suomi.