Huhuja ja muuta epämääräistä on Neukkujen maximin teräsvyöstä on kuulunut aina sillointällöin, nuo puheet eivät ole jostain syystä herättäneet itsessä isompaa mielenkiintoa ja olen ohittanut ne sivistymmättömien höpinöinä.
Teräsvöitä löytyy myös harvakseltaan taistelupaikoilta mutta ne ovat menneet gorjunovin piikkiin. Mutta Neukkujen foorumeilta pukkaa koko ajan toista tietoa..
Olenkin nykyään jo siinä uskossa että -44 olisi maximia tehty myös teräsvyölle naapurissa. Onko jollakin tarkempaa tietoa asiasta?
Mitenhän tuo normaali syötin toimii venäläisen teräsvyön kanssa? Ulkomailta tulleissa Maximeissa on teräksinen syötin vaihdettu metallivyölle sopivaksi ilmeisesti joskus 50-60 luvuilla. Tuo syötin eroaa muutamissa yksityiskohdissa vanhemmasta mallista. Olen myös nähnyt metallivyölle muutetun alumiinisyöttimen, olisikohan sen muutostyö tehty jo sodan lopussa?
Kysäisin maailmalta eräältä venäläisten aseiden tuntijalta ja hän on sitä mieltä että Maximeita olisi modifioitu teräsvyölle vasta sodan jälkeen, eli sota-aikaiset teräsvyöt olisivat Gorjunoville.
Tutkimattomat ovat ihmismielen tiet ja ymmärrys usein niin heikko.
kirjassa talvisodan jäinen loppunäytös kerrotaan maximeita muunnetun joukoissa ampumaan venäläistä katkeavaa metallivyötä.
ei liene herättänyt hurraahuutoja tväl. huollon puolella mutta huomattavasti parempi kuin vyölaatikon muotoon jäätynyt kangasvyö.
edit. selasin nopeasti teoksen uudestaan ja muistelu ilmeni vääräksi. ko katkeava vyö meni sinällään suomalaisen kk:n syöttimeen. pätkiä kerättiin jäältä ja yhdestä pakkolaskun tehneestä sb:stä kirjassa ei mainita mitä mallia nuo virolahden alalohkon kk:t olivat.
tässä alkaa tosiaan kaivata "lausumattoman" foorumistin asintuntemusta!
Ned Flanders wrote: ujutetaan tietoa sinnetänne ja netissä ne kertaantuvat ja muuttuvat pian todeksi..
Juuri näin, olen useamman kerran huomannut että kun huhupuhe on kirjoitettu luettavaksi se samalla muuttuu todeksi ja on vaikea oikaista enää myöhemmin.
En toki tarkoita että Maximin vyöasiassa loppujen lopuksi asia olisi näin - itsellä ei ole asiasta vankkaa tietoa, ehkä joku joskus senkin selvittää.
Tutkimattomat ovat ihmismielen tiet ja ymmärrys usein niin heikko.
Kun kaivelin kirjahyllyä niin käteeni osui KK-vöiden ja vyöntäyttimien "gurun" J-F. Legendren lehtiartikkelin luonnos jossa toteaa teräsvöistä näin: ..."40-luvun lopussa (venäläiset) Maximit oli muutettu käyttämään teräsvyötä. Vaikka teräsvyö oli otettu kenttäarmeijan käyttöön jo 44 oli ne ilmeisesti aluksi varattu vain SG-43 varten. Kirjoittajan tiedossa ei ole yhtään sota-aikaista valokuvaa jossa Maximissa käytettäisiin teräsvyötä"...
Kirjoittajan asiantuntemuksen tietäen uskon tähän selitykseen kunnes joku esittää dokumentoitua muuta tietoa.
taifun wrote:
edit. selasin nopeasti teoksen uudestaan ja muistelu ilmeni vääräksi. ko katkeava vyö meni sinällään suomalaisen kk:n syöttimeen. pätkiä kerättiin jäältä ja yhdestä pakkolaskun tehneestä sb:stä kirjassa ei mainita mitä mallia nuo virolahden alalohkon kk:t olivat.
Eli vyöt olivat tuossa tapauksessa todennäköisesti itänaapurin PV-1 (20-luvulla lentokone-käyttöön kehitty Maxim:in ilmajäähdyinen versio) konekiväärin vöitä? Kyseisestä konekivääristä on juttua Bolotin:in kirjassa "Soviet Small Arms and Ammunition" sivuilla 195 - 196, tosin ikävä kyllä ei kuvaa tuosta sille suunnitellusta metallisesta patruunavyöstä.
Meillä oli melkoisia määriä katkeavaa venäläistä teräsvyötä alasammuttujen koneiden Shkas-konekivääreistä. Vyö on melko samannäköistä kuin Suomalaisessa ItKK'ssa M/31 käytetty katkeava vyö joten toiminee sellaisenaan Maximissa jonka syötin on avarrettu teräsvyölle.
Tutkimattomat ovat ihmismielen tiet ja ymmärrys usein niin heikko.
Sain lisää tietoa metallivöiden käytöstä. Maximin metallivyö oli olemassa jo 1934, mutta sitä ei otettu käyttöön, koska valmistukseen tarkoitettua kalustoa ei ollut. Vuonna 1941 päätettiin Maxim-konekiväärin modernisoinnista ja metallivyön käyttöönotosta. Metallivyölle kehitettiin syötinkin, mutta metallivyötä ei kuitenkaan otettu käyttöön Maximille. Koko sodan ajan Maximissa käytettiin vanhan mallista syötintä ja kangasvyötä, koska olemassa olevien kangasvöiden määrä oli niin suuri. Lähteenä käytetty kirjaa "PULEMET I ROSSII SHKVALNIJOGON".
