Bofors L/37
Bofors L/37
Bofors:n 37mm jalkaväenkanuuna yrityksen kataloogista vuodelta 1923
Ja nyt pitäisi jo ihmetellä, miksi minä tälläisen laitan.
Noooh, koska tähänkin saadaan liitettyä hevoset
Ensin ajokunnossa
Ja sitten tykki pura ja kantoon ota.
Lasten 1:
Eldrör med mekanism och vagga, lyftspakar etc.
yhteensä 119,5 kg
Lasten 2:
Lavett med tillbehör, hjul
yhteensä 121 kg
Lasten 3:
Sköld, hjulaxel, skackel, låda med sikte och tillbehör.
yhteensä 121,7 kg
Lasten 4:
3 ammunitionskorgar fyllda.
yhteensä 112,5 kg
Ja nyt pitäisi jo ihmetellä, miksi minä tälläisen laitan.
Noooh, koska tähänkin saadaan liitettyä hevoset
Ensin ajokunnossa
Ja sitten tykki pura ja kantoon ota.
Lasten 1:
Eldrör med mekanism och vagga, lyftspakar etc.
yhteensä 119,5 kg
Lasten 2:
Lavett med tillbehör, hjul
yhteensä 121 kg
Lasten 3:
Sköld, hjulaxel, skackel, låda med sikte och tillbehör.
yhteensä 121,7 kg
Lasten 4:
3 ammunitionskorgar fyllda.
yhteensä 112,5 kg
Re: Bofors L/37
Mitenkäs tuon jv-kanuunan ammunitsioonit poikkeaa myöhemmästä pstk:sta?
Re: Bofors L/37
Kuvasto kertoo kahdesta erilaisesta ammuksesta:
Spränggranat L/3,0
Komplett vikt 600g
Sprängladdning, vikt 40g
Rör, känsligt spetsnedslagsrör
Pansargranat
Komplett vikt 600g
Sprängladdning, vikt 20g
Rör, basrör med spårljusanordning
Pansargranaten genomslår en 10 mm tjock, härdad sköldplåt på 2400 m avstånd.
Ammunitionen förpackas i korgar med 20 patroner i varje.
Spränggranat L/3,0
Komplett vikt 600g
Sprängladdning, vikt 40g
Rör, känsligt spetsnedslagsrör
Pansargranat
Komplett vikt 600g
Sprängladdning, vikt 20g
Rör, basrör med spårljusanordning
Pansargranaten genomslår en 10 mm tjock, härdad sköldplåt på 2400 m avstånd.
Ammunitionen förpackas i korgar med 20 patroner i varje.
Re: Bofors L/37
Mites tuo Spränggranat käännetään - räjähdemäärä (räjähteen ja ammuksen painosuhde) viittaisi sirpalekranaatiin.
Eivätkö kerro lähtönopeuksia?
Mielenkiintoinen sovellus -hevoskantoinen..
Eivätkö kerro lähtönopeuksia?
Mielenkiintoinen sovellus -hevoskantoinen..
Re: Bofors L/37
Se käännetään sirpalekranaatti, samoin kuin saksan Sprenggranate.Canet wrote:Mites tuo Spränggranat käännetään
Re: Bofors L/37
Keskieuroopan maissa oli vielä toisen maailmansodan aikoina melkoinen valikoima hevoskantoista tykistöä, lähinnä vuoristo-olosuhteisiin.Canet wrote:Mielenkiintoinen sovellus -hevoskantoinen..
Lienee tuota perua että Lapissakin saksalaiset käyttivät hevosiaan pääasiassa kantojuhtina, kun taas suomalaisten vetohevoset olivat huomattavasti tehokkaampia. Noo, toisaalta vaikea kuvitella hevosta vetämässä kärrjyjä tai rekeä jyrkällä vuorenrinteellä - mutta tasamaastossa sitten...
Tutkimattomat ovat ihmismielen tiet ja ymmärrys usein niin heikko.
Re: Bofors L/37
Lähtönopeus näyttäisi olevan 610 m/sek.Canet wrote: Eivätkö kerro lähtönopeuksia?
Kantama 10asteen kulmalla 3300m.
Re: Bofors L/37
Kiitos vastauksista - taas tuli uteliaisuus tyydytettyä. Lähtönopeus ei ole kovin suuri "kanuunalle", vaikka kyllä sillä ammuksen liikkeelle saa. Tietty panssarin läpäisy voisi kasvaa, jos nopeutta olisi enempi. Mutta eiköhän ollut suunnitteluajankohdan mukaan kohtuullisen riittävä - vaikka sitten vanhenikin nopeasti kun sota alkoi.
Hevosten lisäksi sakemanneilla oli kantoeläiminä muuleja, noita hevosen ja aasin äpäräpoikia...
Hevosten lisäksi sakemanneilla oli kantoeläiminä muuleja, noita hevosen ja aasin äpäräpoikia...
Re: Bofors L/37
Kyllä tuommoisista tykeistä olisi oltu Talvisodassa onnellisia.
Re: Bofors L/37
Totta haastat! Mutta kun asekaupat oli jätetty viime hetken jälkeiseen aikaan - kun sodan ei kuitenkaan pitänyt syttyä..
Re: Bofors L/37
Tuo kanuuna olisi soveltunut Suomen olosuhteisiin aivan loistavasti juuri helpon kuljetettavuutensa vuoksi ja sillä olisi ollut todellista merkitystä panssarintorjuntaankin Talvisodassa. Tuosta kehittettyä pst-kanuunaa sitten jaakailtiin ja vatvottiin lisenssivalmistukseen niin pitkään ja hartaasti, että oli jo huonot housuissa.
Kaksikymmenluvulla vain selviteltiin venäläisiltä jäänyttä tykistöä ja uushankinnat jäivät kaiketi siksi tekemättä. Ehkä ei myöskään ymmärretty keveän jv-kanuunan merkitystä, vaan korostettiin enemmän kenttäkanuunoiden tarpeellisuutta. Suomalainen tykistö sitten koostuikin pääasiassa kolmituumaisista, raskaampien ollessa lähinnä jäykkälavettisia.
Kaksikymmenluvulla vain selviteltiin venäläisiltä jäänyttä tykistöä ja uushankinnat jäivät kaiketi siksi tekemättä. Ehkä ei myöskään ymmärretty keveän jv-kanuunan merkitystä, vaan korostettiin enemmän kenttäkanuunoiden tarpeellisuutta. Suomalainen tykistö sitten koostuikin pääasiassa kolmituumaisista, raskaampien ollessa lähinnä jäykkälavettisia.