Canetille Canetti

[Ivan Orav]

laatassa väitetään että tykki on 152 mm-nen?
Minkalaista tykki tarkoitetaan,entistä tai nykyaikaista?
Her Flickin linkki ei auennut,ehkä tämä auta!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:R ... nt_gun.jpg

[taifun]

jep sama plakaatti.

[Canet]

Voisko joku venään taitoinen kertoa, mitä tuossa kyltissä seisoo, minulle siitä "aukeaa" vain lokakuun 25 ja risteilijä Aurora.

Auroran pääaseistus on alusta lähtien ollut 152 mm eli 6 tuumainen. Canet-tykkejä on ollut Venäjällä käytössä laivan valmistuessa (muistaakseni hyväksytty käyttön 1895). Sitä, miten alkuperäisaseistus on poikennut nykyisestä (asemalli tms.) ei ole tiedossani. Aseistusta on kuitenkin lisätty ensimmäisen maailmansodan aikana.

[Komendantti]

Voisko joku venään taitoinen kertoa, mitä tuossa kyltissä seisoo, minulle siitä "aukeaa" vain lokakuun 25 ja risteilijä Aurora.

"Lokakuun 25. 1917 kello 21.40 risteilijä Auroran keulan 152 mm aseella sotilasvallankumouksellisen komitean käskystä suoritettiin historiallinen laukaus - merkkinä hyökkäykselle Talvipalatsiin"

[High Power]

Lisää Canettia:


Ps. Tuota kirjaa voi tilata Helsingin kaupungin rakennusvirastosta.
Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä.

[Canet]

Juu, löytyy kirjahyllystä.

Kaikki sivun tykit on tässä olleet esillä. 229 RK 67, 152 22 D ("Jumbo") ja Canet eli 152 45 CL = kuuden tuuman canet-tykki matalalla laivalavetilla. 67-tykkejä lienee jäljelä pari kappaletta, Jumboja vain yksi - kaikki tietoni mukaan Suomenlinnassa. Matalalavettisesta canetista ei ole tietoa, pääosa on muutettu korkeammalle lavetille (esim. Lokomon lavetti, jolloin tyyppimerkintä CLo tai vanha rannikkotykkilavetti, jolloin merkintä CR) ja kehtokin on käännetty.

Kirja kertoo pienestä osasta venäläisten linnoitustöitä - saarten rannikkolinnoitusten lisäksi tehtiin paljon myös kenttä- ja kantalinnoitteita mantereelle - muuallekin kuin pääkaupunkiseudulle. Jälkiä näistä on vielä monin paikoin näkyvissä.

[smokeball]

Varmaan jossain ketjussa jo käsitelty, mutta paljonko kantavuutta saatiin lisää uudella lavetilla? Jostain on mielikuva, että Canetilla olisi päästy jonnekin 15km paremmalle puolen.

[HL/A]

Parhaimmillaan 21,7 km kertoo "Itsenäisen Suomen Rannikkotykit", sivu 150.

[Savu]

Kirjassa "Talvisodan jäinen loppunäytös" on muutama kartta, josta selviää mitä vennääläiset luuli ja mikä oli totuus...eli vennään tiedustelutiedot ei ollu huomannu että tää "kääntösysteemi" lisäs kantamaa huomattavasti, ja sitte että ammunta sektori oli 360, niillä siinäki vanha uskomus et sektori on reilu 45 astetta...no yllättyivät kyllä ku alko meren jäälle rautaa tippumaan

[Canet]

Uudella Tampellan putkella, joka oli pitempi ja varustettu progressiivisella rihlauksella sekä uudella ammuksella päästiin sitten lopulta 25 km kantamaan - ampumataulukko ulottui muistaakseni 26 km. MUTTA tähän päästiin vasta sodan jälkeen - muunnetun tykin mallimerkintä 152 50 T. Lavetit kuitenkin samoja tai samanlaisia Lokomo-mallisia, peräkappaleet ja lukot pääosin alkuperäisiä venäläisiä tai ranskalaisia (tavallisin on ollut Obuhovin valmistama, mutta myös ranskalaisia Schneidereita on ollut Suomessa, samoin muutama permiläinen).

Vihollisen olisi kyllä pitänyt olla selvillä ainakin mahdollisuudesta tehdä tykin kehtoon tuo "kääntö", sillä sitä oli kokeiltu myös itänaapurissa. Miksi tieto ei sitten ollut taistelujoukkojen käytössä, onkin toinen juttu.

Vielä selvyyden vuoksi: tässä on siis puhuttu 152 mm Canet-tykistä. Samaan "aseperheeseen" kuuli myös 75, 120 ja 203 mm tykit - kaikkia näitä oli jäänyt Suomeen. 152 mm tykkejä satakuntakappaletta, vähinten isoja 8 tuuman (203) tykkejä (muistaakseni vain 4 kpl, joista yksi Vickersin valmiste ja hiukan muista poikkeava). Edellä mainittu kääntö toteutettiin kaikkiin kalibereihin.

[Savu]

kerros Canet meille tietämättömille, kuin ruudin lämpötila vaikuttaa kantamaan?...ku ne lämmitti ruutii saunassa et kantama kasvais....

[smokeball]

Tämä nyt taasen jeesustelua, mutta Canetit olisivat olleet Talvisodassa kova sana, jos niitä olisi asennettu enemmän Kannaksen linnoituksiin ja rautatietykeiksi.

[Komendantti]

kerros Canet meille tietämättömille, kuin ruudin lämpötila vaikuttaa kantamaan?...

Mitä korkeampi on ruudin lämpötila ennen sytyttämistä, sitä herkemmin ruuti syttyy ja sitä nopeammin se palaa.
Ruutipanos palaa siis kylmänä hitaammin, jolloin sen palamisen synnyttämä mekaaninen työteho vähenee (ruudin palamisajan ollessa kylmänä pidempi ja samalla palamistilan jo kasvaessa optimiolosuhteisiin verrattuna ammuksen lähtiessä paineen kasvaessa liikkeelle ja maksimipaineen (Xpmax) ajoittuessa selkeästi ammuksen putkenjättövaiheen jälkeen ammunnan optimiarvoihin nähden).
Kun siis palamiskaasujen työteho vähenee, laskee myös ammuksen lähtönopeus ja sen seurauksena luonnollisesti myös kantama.
Myös runsaalla kosteudella on samankaltainen vaikutus ruudin palamiseen.

[Savu]

jossain käyrää tai muuta käppyrää nähtävissä miten ruudin lämpö vaikuttaa kantamaan? ...jos en väärin muista, ni ne koitti ton kirjan kertoman mukaan lämmittää 60 asteiseks....

[Komendantti]

jossain käyrää tai muuta käppyrää nähtävissä miten ruudin lämpö vaikuttaa kantamaan? - -

Yleisimmät sisäballistiset muutoskaavat ja esimerkkejä niiden soveltamisesta löytyy ainakin mm. Yleisestä aseopista (1970) sivuilta 75 - 77 (taulukko 2).
Kaavojen ymmärtämistä helpottaa kyllä koko III luvun opiskelu.
Arvoja voi toki laskea myös sisäballisiikkaohjelmilla (mm. QuickLOAD, yms.), joskin en tiedä löytyykö siihen mitään sopivaa ilmaisohjelmaa - ja vieläpä sellaista, joka olisi ajateltu erityisesti tykkikalipereille... (poislukien tykistölaskin ).
Jollain alan ihmisellähän saattaisi mahdollisesti löytyä jonkinlaiset havainnollisemmat asiaan liittyvät taulukot.