Richard Sorge

[Rokka]

Täälläkin on keskusteltu "entä jos" tasolla maailman kohtalosta, mutten löytänyt sitä ketjua mistään. Äsken tuli MTV3 Maxilta historia dokumentti "Historian Synkimmät Salaisuudet". Asiaa lähetytään siitä, miksei Stalin uskonut vakoojiaan, jotka kertoivat Saksan hyökkäävän 22. kesäkuuta 1941.

Etenkin mielenkiintoiseksi persoonaksi nousi Richard Sorge, Saksalainen lehtitoimittaja joka oli ulkoisesti Japanissa arvostettu natsi. Sorge viestitti NKVD:n kautta saksan hyökkäysaikeet, mutta neuvostoliiton johtaja viisveisasi varoituksista. Myöhemmin hyvät suhteet omaava Sorge taivutteli Japanin johdon valitsemaan mielummin hyökkäyksen kaakkois-aasiaan ja Amerikkalaisten kimppuun.

Mitähän olisikaan tapahtunut, jos Japani olisi hyökännyt siperiaan, Pearl Harbourin sijaan, hyökkäys olisi sitonut puna-armeijan joukkoja itään, eikä olisi vapauttanut niitä neuvostoliiton länsirintamalle puolustamaan Moskovaa. Kahden miljoonan miehen vapautuminen taisteluun Moskovan puolustamisesta.

Sorge säästyi kanssa vakoilijoiden vankila/likviditoimis kohtalolta ja saavutti neuvostoliiton sankarin arvon, muttei siltikään Stalin halunnut vaihtaa häntä Japanilaiseen agenttiin, vaan jätti hänet japaniin, jossa hänet teloitettiin 1944 lopulla.

- j o n i -

[smokeball]

Jaa, jaa... Olis varmaan Lapin matkailu lopahtanut, kun hiihtokeskukset olisivatkin Uralilla.

No, vakavasti ajatellen sota olisi vähintäänkin pitkittynyt ja USA:n saaminen mukaan olisi siirtynyt kauas tulevaisuuteen. Pahimmillaan voitaisiin edelleen karjua peräsuoli pitkällä siegheilia.

[Canet]

Ei kai Siperiasta ollut silloin vielä löytynyt öljyä (onko vieläkään..), mutta Kaakkois-Aasiasta sitä pumpattiin - mm. öljyn saannin turvaaminen oli japanilaisille sotaan lähdön syitä - että miksi ihmeessä olisivat lähteneet "väärään suuntaan". Voihan näitä spekuloida, mutta kai siinä jokin selkeä syy-yhteys pitäisi olla - olisiko sellainen voinut olla olemassa?

[Rokka]

Japanin sodan johto mietti vakavasti hyökkäystä neuvostoliittoon. Luulisin enemminkin syynä olevan liittolaisuus Saksan kanssa, kuin luonnonvarat.

Kaivelin tuosta asiasta netistä, ilmeisesti 14.syyskuuta (siis tänään) 1941 Sorge informoi puna-armeijaa, että Japani ei hyökkää, ellei Saksa valtaa moskovaa, tai Guandongin armeija ole 3 kertaa suurempi, kuin neuvostoliiton lähi-idän joukot tai sisällissota ala siperiassa. Tällä tiedolla neuvostoliitto uskalsi vähentää joukkoja idästä ja siirti divisioonia puolustamaan moskovaa.

[Komendantti]

Ei kai Siperiasta ollut silloin vielä löytynyt öljyä (onko vieläkään..) - -

...Ai ei vai? No, nämä länsi-Siperian kaasu- ja öljyesiintymät ovat silloin kai pelkkää propagandaa:
http://arcticcentre.ulapland.fi/barents ... lpipes.jpg
Tosin, on vaikea alkaa kuvittelemaan ainakaan Japanin aloittaneen sotatoimia ainakaan noiden öljykenttien vuoksi, varsinkin kun niitä ei vielä sotavuosina ollut löytynyt.

[CampTaipale]

Eihän Japania olisi mitenkään hyödyttänyt hyökätä siperiaa. Tai jos olisi hyökännyt ja sitä kautta saanut Saksan kanssa Neuvostoliiton kukistettua, olisi saatu iso pelaaja pois. Ja sitä kautta olisi valta tasapaino siirtynyt enemmän akselivalloille. Ilmeisesti Japanilla oli huutava pula raaka-aineista ja ei voinut tällaista pitkän kaavan kautta vaihtoehtoa miettiä. Tai onko tällaista vaihtoehtoa akselivallat ikinä suunnitelleetkaan? Ei ainakaan ole mulla tullut vastaan.
Oliko muuten Japanin ja Neuvostoliiton välillä en vuotta 1945 aktiivisia sotatoimia? Ajattelisi että Japani olisi edes harhautus mielessä voinut sitoa ryssiä siperiaan. Olenko väärässä, kun mun mielestä Japanin ja Saksan yhteistyö oli loppujen lopuksi aika vaimeaa tai sillä ei loppujen lopuksi ollut mitään merkitystä?

[TPTK]

Nopea historia -jos- kikkailu:

Japani hyökkää elokuussa 1941 Siperiaan ja sitoo täten Puna-Armeijan kaukoidän joukot.
Saksa valloittaa Moskovan marraskuuhun 1941 mennessä.
Stalin lähipiireineen teloitetaan kapinoivien venäläisten toimesta ja ko. hallitus tekee rauhan akselivaltojen kanssa.

Saksa jättää itään miehitysjoukot m/Norja ja kääntää katseensa Persiaan ja Pohjois-Afrikkaan.
DAK yhdessä pohjoisesta (Persia=Iran) hyökkäävien DSF (Deutsches Syd Front) joukkojen kanssa valtaa lähi-idän sekä Egyptin.

Suezin kanavan menetyksen sekä Intiaan kohti suuntautuvan japanilaishyökkäyksen vuoksi Iso-Britannia suostuu Saksan aselepoehdotukseen.

Yhdysvallat normalisoi suhteensa Japaniin (1930-luvulla alkaneet kauppasaarrot ja -pakotteet puretaan sekä Kiinassa olevat vapaaehtoisjoukot kotiutetaan).

...

[Rokka]

Oliko muuten Japanin ja Neuvostoliiton välillä en vuotta 1945 aktiivisia sotatoimia?

Venäjä-Japani sodan taustalta hiertoa oli valtioiden välillä, esimerkiksi neuvostoliitto ei hyväksynyt Venäjän allekirjoittamaan sodan päättänyttä Portsmouthin sopimusta, jolla Sahalinin saaret olivat siirtyneet Japanille. Aktiivisia sotatoimia ei ollut, mutta ilmeisesti mahdollisuutta oli mietitty.

- j o n i -