Etulinjan edessä

[reka65]

"Eivät suuremmin sotineet" voi viitata vain "riikinruotsalaisiin" tuolla Pohjanlahden länsipuolella. Suomen ruotsinkieliset sotivat siinä kuin muutkin suomalaiset.

Toki tästä Åke-vainajan filmistä jäi mieleen kysymys, että entäs muut suomalaiset? No, ehkä joku tekee sitten lisää sotakuvia..

Saamelaiset,Tataarit.

[smokeball]

"Eivät suuremmin sotineet" voi viitata vain "riikinruotsalaisiin" tuolla Pohjanlahden länsipuolella. Suomen ruotsinkieliset sotivat siinä kuin muutkin suomalaiset.

Toki tästä Åke-vainajan filmistä jäi mieleen kysymys, että entäs muut suomalaiset? No, ehkä joku tekee sitten lisää sotakuvia..

Saamelaiset,Tataarit.

No niin taas. Saamelaisia oli mm Osasto Pennasen touhuissa mukana Petsamossa eikä heitä eroteltu muista suomalaisista. Samoin tataarit olivat jo täysin sulautuneet muuhun yhteiskuntaan.

[leksa]

"Eivät suuremmin sotineet" voi viitata vain "riikinruotsalaisiin" tuolla Pohjanlahden länsipuolella. Suomen ruotsinkieliset sotivat siinä kuin muutkin suomalaiset.

Toki tästä Åke-vainajan filmistä jäi mieleen kysymys, että entäs muut suomalaiset? No, ehkä joku tekee sitten lisää sotakuvia..

Saamelaiset,Tataarit.

No niin taas. Saamelaisia oli mm Osasto Pennasen touhuissa mukana Petsamossa eikä heitä eroteltu muista suomalaisista. Samoin tataarit olivat jo täysin sulautuneet muuhun yhteiskuntaan.

Ja minäkin tarkoitin Ruotsin ruattalaisia, en suomenruattalaisia, luulin että JR61 oli ruattalaisia.

[JR33]

Lentorykmentti 19:n varustelu alkoi n.70v sitten
http://www.suomensotilas.fi/artikkelit_ ... toiset.php

...että on sieltä hyvääkin tullu saabismin ja ikean vastapainoksi.
jaa, kanske ett skötbullebröd

[Jaeger]

Melkein tiesin.

[Matti 1]

JR 61 oli Vaasan ympäristöstä ruotsin kieliset.

[leksa]

No ei sitten mitään.

[Matti 1]

Ja olihan ne Riikin Ruotsalaiset Tali-Ihantala taistelussakin, "pelkäsivät enemmän sadetta kuin ryssää" jos joku on nähnyt dokumentin Tali-Ihantala taistelusta.

[caporal]

Entäs suamen mustalaiset? Eiks niitäki sorasa ollu . meinaa muutaki ku hevosmiähinä meinaa. Kaikella kunnioituksella kaikkia hevosmiähiä kohtaa..

[76253r]

Entäs suamen mustalaiset? Eiks niitäki sorasa ollu . meinaa muutaki ku hevosmiähinä meinaa. Kaikella kunnioituksella kaikkia hevosmiähiä kohtaa..

lainattu toisaalta: "Satoja romaneja osallistui sotiimme. He osallistuivat oman isänmaansa puolustamiseen. Tehtyjen selvitysten perusteella voidaan varmuudella todeta yli 50 romanimiehen kaatuneen tai menehtyneen viime sodissamme."

[caporal]

Nii jostii ,ei sitä mittää mei naa minkä "rotune" o kun Suamee poalustettaa!Semmone rasismi o iha turhaa ,täälä o ollu iän kaike kaikkki suht`kuht`sovussa kaikki Suomaliset,niin savolaiset ku satakuntalaiset nii..

[reka65]

Nii jostii ,ei sitä mittää mei naa minkä "rotune" o kun Suamee poalustettaa!Semmone rasismi o iha turhaa ,täälä o ollu iän kaike kaikkki suht`kuht`sovussa kaikki Suomaliset,niin savolaiset ku satakuntalaiset nii..

Muut eivät pidä meteliä,se yksi ryhmä haluaa aina erottua muista...etulinjan edessäkin.Saamelaiset ja tataarit,siinä nyt kaksi mieleen tullutta joitka eivät pidä itsestään meteliä edes maanpuolustuksen yhteydessä.

[Ilmarinen]

Mutta kyllä JR 61:n on täytynyt olla Suomen Armeijan sivistynein rykmentti. Elokuvan perusteella saa sen käsityksen että heillä korsut olivat kuin kesämökkejä, joissa päivän töiden jälkeen vietettiin rattoisaa yhdessäoloa keskustelemalla filosofianhistoriasta saunanraikkaina, hiukset kammattuna ja yllä vitivalkoisen puhtaat flanellipaidat. Kukaan ei purnaa, kaikki ovat vapaaehtoisia joka partioretkelle. Kukaan ei puhu pil**sta eikä yhtään kirosanaakaan taideta koko sodan aikana näiden miesten suusta kuulla. Kaikki on kerrassaan hienosti.

En tietenkään ole ollut rintamalla, mutta kun olen viikon kertausharjoituksissa kavereiden jutut ovat jo ensimmäisen päivän iltana sitä luokkaa että niitä ei voisi missään julkaista. Loppuviikosta kaikki ovat paskaisia ja väsyneitä, jotkut kitisevät koko ajan, toiset kiukuttelevat muille pikkuasioistakin, ja niin edelleen. Mistään muusta ei puhutakaan kuin P:llä alkavista asioista. Eikä näissä kertausharjoituksissa edes olla koko ajan kuoleman ja ihmisten tappamisen aiheuttaman stressin ja raaistavan vaikutuksen alla niin kuin miehet rintamalla olivat.

Epäilen siis jo omaan kokemukseeni perustuen että kyseinen elokuva antaa hyvin epärealistisen kuvan muustakin kuin aikaisemmin mainitusta Tienhaaran taistelusta. Tuskin elämä rintamalla muistutti elokuvan kuvaamaa kovinkaan paljon, sen paremmin suomen- kuin ruotsinkielisissäkään rykmenteissä. Kyseessä on pitkälle idealisoitu kuvaus joka pikemminkin kuvaa sitä millaisena haluaisimme asiat nähdä, kuin sitä miten ne olivat.

[igorrock]

Kannattaa muistaa että ihmiset ovat puheiltaan ja käytökseltään hieman muuttuneet sitten viime sotien. Nykyisin rutistaan kaikesta kun kotona on opittu että niin saa tehdä. Sodassa olleilla nuorilla miehillä oli HIEMAN erilainen tausta ja kotikasvatus kuin nykyajan nuorilla miehillä. Ja kyllä asemasota-vaiheessa jotkut ihan oikeasti opiskelivat, siitä löytyy kyllä mainintoja kirjallisuudesta.

Sitäpaitsi kaikkeen tottuu eli kyllä nykyistenkin äijien suunsoitto alkaisi vähenemään jos "kertausharjoitus" muuttuisi tositilanteeksi ja kestäisi useamman vuoden. Ja mitä tulee sodan "raaistavaan vaikutukseen", on se aina hyvin yksilöllistä niinkuin kaikenlaiset henkiset rasitukset muutenkin ovat.

[Ilmarinen]

Niin, varmasti kieli itsessään sekä miesten taustat, koulutus ja elämänkokemus keskimäärin ja yleensä olivat jonkin verran erilaisia kuin nykyisillä kertausharjoitustovereillani, mutta itse en usko että miehet ovat viime kädessä kovinkaan paljon - pohjimmiltaan - muuttuneet. Totta kai oli sellaisiakin jotka saivat vaikkapa opiskeltua rintamalla, mutta uskoisin että he olivat poikkeuksia.

Oman ihmistuntemukseni lisäksi tässä ilmaistua käsitystäni ovat muokanneet esimerkiksi Knut Pippingin kirja "Komppania pienoisyhteiskuntana" sekä väitöskirjaa tehneen ystäväni kanssa käymäni keskustelut. Esimerkiksi Pippingin kirjan kappaleen V kohta 3 "alkoholi ja naiset" sisältää viittauksia korsukielenkäyttöön ja antaa ymmärtää että aiemmin mainittua P-alkuista sanaa käytettiin hyvinkin runsaasti. Miesten päiväunet pyörivätkin Pippingin mielestä vain kahden asian ympärillä, "pullon ja pil**n". Pipping kuvaa myös kuinka "pakollista pidättyvyyttä etulinjassa kompensoitiin erityisen rivolla keskustelulla". Esimerkit voitte lukea kirjasta eikä epäselvyyttä juuri jää. Kirjasta löytyy runsaasti mielenkiintoista muunkin rintamaelämän kuvausta, mukaanlukien purnauksesta, kekseliäisyydestä erilaisten tehtävien välttämisessä, suhtautumisesta valtion omaisuuteen, ja niin edelleen.

Väitöskirjaa tehnyt ystäväni luki jatkosodan kenttäoikeuksien pöytäkirjoja erittäin laajasti, ja niistä välittyi tietynlainen kuva elämästä rintamalla, varsinkin kun puhutaan asemasota-ajan oloista, joita suurin osa Lindmanin elokuvastakin kuvaa. Tietenkin kenttäoikeuteen päätyneitä tekoja tekivät vain harvat, mutta pöytäkirjoista käy ilmi mielenkiintoisella tavalla ne olosuhteet jotka mahdollistivat "kaiken mitä inhimillinen mielikuvitus voi keksiä", kuten ystäväni sanoi.

"Etulinjan edessä" ei juurikaan sovi siihen käsitykseen jonka olen saanut enkä siksi itse pidä sitä realistisena kuvauksena. Se ei tarkoita etteikö elokuvasta voisi nauttia viihteenä. Ja kukin olkoon elokuvista mitä mieltä haluaa.