Canetille Canetti

Keskustelua tykeistä. 20 mm -->
User avatar
Canet
kenr, vr2
kenr, vr2
Posts: 3280
Joined: Fri Sep 29, 2006 11:51
Location: Länsirannikko

Re: Canetille Canetti

Post by Canet »

Suomenlinnassa ollut 152 C-patteri osallistui pääkaupungin ilmatorjuntaan. Aake Pesosen Helsingin it-toiminnasta kertovassa kirjassa tästä taisi olla juttua. Meniköhän yksi pudotuskin Suomenlinnan patterin piikkiin? :miettii:

Koska ase ei ole varsinainen it-tykki, sitä ei ole mainittu it-tykkikirjassa.

User avatar
HL/A
kenr, vr2
kenr, vr2
Posts: 3500
Joined: Tue Dec 23, 2008 15:40
Location: Salpalinja

Re: Canetille Canetti

Post by HL/A »

Miten 152 C Ilmatorjunta A-tarvikkeet? Niistä ei mielestäni löydy mainintoja A-tarvikeluetteloissa. RT'n A-tarvikkeilla tuskin onnistuu?
Tutkimattomat ovat ihmismielen tiet ja ymmärrys usein niin heikko.

LV
kenrmaj
kenrmaj
Posts: 1609
Joined: Thu Nov 08, 2007 0:25

Re: Canetille Canetti

Post by LV »

HL/A wrote:Miten 152 C Ilmatorjunta A-tarvikkeet? Niistä ei mielestäni löydy mainintoja A-tarvikeluetteloissa. RT'n A-tarvikkeilla tuskin onnistuu?
Ei tuohon aikaan ilmatorjuntaan tarkoitetuissa sirpalekranaateissa yleensä ollut mitään erityisominaisuuksia; teräskuori ja sisällä r-ainetta. Poikkeus tavanomaiseen RT-ammuntaan verrattuna on lähinnä sytytin, joka siis täytyy luonnollisesti olla aikasytytin, mutta niitäkin on Canet-kalustolle ollut olemassa.

En näe mitään syytä, miksi Canetilla ei voisi osallistua sulkuammuntaan, kunhan sulku on riitävällä etäisyydellä tuliasemasta, ottaen huomioon tykin rajallisen koron.

Salem

Re: Canetille Canetti

Post by Salem »

IT-toiminnasta canetilla kerrotaan kirjassa: "Lauri Immonen - Kaksi Tykkiä Mantsinsaari talvisodassa", mm. tähän tapaan:

"Silloin puuttuivat linnakkeen tykit asiaan. Niillä oli jo aikaisemmin yritetty ampua lentokonetta, mutta tuloksetta. Kun ilmatorjuntatykkiä ei ollut, oli yritettävä näillä putkilla, jotka oli tarkoitettu käytettäväksi laivamaaleja vastaan. Ammukset olivat tietysti myös siihen tarkoitukseen, mutta sirpalekranaatteja voi käyttää ilmatorjuntaankin. Niiden palopituus säädettiin nyt lyhyeksi, ja siinä suurin vaikeus olikin. Oli mahdottomuus mitata tarkalleen matka ilmassa ja verrata sitä kranaattien räjähtämisaikaan. Huonot puhelinyhteydet eivät sallineet aputähystäjien käyttöä eri suuntiin, ja optinen mittarihan oli jäätynyt jo ennen sodan alkua. Sitä yritettiin nyt kuitenkin käyttää, mutta se ei näyttänyt mitään, eikä vaakakannalle saatu etäisyyttä.
Käytäntöön otettiinkin aivan erikoislaatuinen taktiikka. Putket käännettiin vastakkaisiin suuntiin. Ennakolta määrättiin ampumamatka ja sitä vastaava palopituus. kun kone lähestyi, suunnattiin tykki siihen suoraan, ja koneen mentyä ampui toinen tykki sen perään samalla suuntauksella mutta luonnollisesti päinvastaiseen suuntaan. Ensimmäiset laukaukset ammuttiin putkea pitkin suunnaten, ja alussa näytti siltä, että tulos oli täysi nolla. Mutta tasan kello 11 toinen tykki sai laukauksen onnistumaan. kaksi konetta lensi silloin suoraan linnaketta kohti Jänöinniemen kohdalla, noin neljän ja puolen kilometrin päässä patterista. Vasemmanpuoleinen lentokone sai osuman, heilahti äkisti oikealle ja iski yhteen vieruskoneensa kanssa. Molemmat putosivat Laatokkaan noin puolentoista kilometrin päähän Jänöinniemen vartioasemalta, jonka miehet totesivat tapahtuman ja kiljuivat riemusta linnakkeen ensimmäisen ilmavoiton johdosta. Päivemmällä todettiin yhden nelimoottorisen pommikoneen saaneen varmasti osuman. Kun se oli Peltoisten kylän yläpuolella, se heilahti kovasti, pudotti heti pommilastinsa ja lensi savuten suoraan mannerta kohden."

Nämä tapahtumat 8.12.-39.

User avatar
Canet
kenr, vr2
kenr, vr2
Posts: 3280
Joined: Fri Sep 29, 2006 11:51
Location: Länsirannikko

Re: Canetille Canetti

Post by Canet »

Niin, muutahan ongelmaa ei oikeastaan ollut kuin palopituuden määrittäminen. Tietysti ennakko oli arvattava, kun käytettyjen menetelmien kulmanopeus oli "hiukan" hitaampi!

RT:n aikakranaatit (=aikasytyttimellä varustetut sirpalekranaatit) oli oikeastaan tarkoitettu kevyitä aluksia (maihinnousussa) tai joukkokeskittymiä vastaan. Mutta tarpeen tullen sitten improvisoitiin.

Tulenjohtoharjoituslaitteessa ("matolaatikko") oli erityinen apuväline kuvaamaan aikakranaattien räjähdyksiä - lamppu, jossa oli pitkä putkimainen varsi, jonka päässä oli "räjähdyskuvion" muotoinen linssi. Sitä kouluttaja sitten väläytteli..

User avatar
veeteetee
sotvm6
sotvm6
Posts: 442
Joined: Sat Jul 21, 2007 22:07
Location: Länsi-Suomi

Re: Canetille Canetti

Post by veeteetee »

Saattaa mennä vähän OT:ksi, mutta talvisodan aikana Tampellassa suunniteltiin, että Näsijärveltä Tampereelle tulevien venäläisten pommikoneiden eteen järven päälle ammuttaisiin sulkua tehtaalla tuolloin työn alla olleesta 120 Krh/40 -sarjasta otetuilla aseilla ja aikasytyttimillä varustetuilla sirpalekranaateilla m. "Adolf". Tehdasta suojeillella 20 ItK/34-L m.Tampella -konetykeillä kun ei yletytty korkealla lentäneisiin koneisiin. Toteutuiko tuo krh-sulku ei ole tiedossani. No, se on varmaa, että osuma olisi jäänyt aikakirjoihin.

User avatar
Canet
kenr, vr2
kenr, vr2
Posts: 3280
Joined: Fri Sep 29, 2006 11:51
Location: Länsirannikko

Re: Canetille Canetti

Post by Canet »

No jo olis ollu.. mikä tuollaisen 120 mm krh:n kranaatin lakikorkeus mahtaisi olla?

User avatar
Tulenjohtomies
kenr
kenr
Posts: 1959
Joined: Sun Apr 20, 2008 11:03
Location: Михайловская артиллерийская академия Санкт-Петербург
Contact:

Re: Canetille Canetti

Post by Tulenjohtomies »

Hyvä kysymys...edes heittimen käsikirjasta ei asia selviä.
Mahdollisuus käyttää 10 erilaista panosta,lähtönopeuksien ollessa 116-288m/sek,kantama 0.6-5.3km,koro 36-87 astetta,suurin paine 880kg/cm2 ja kranaatin paino ilman panosta 12.85kg.
Varmaan joku näistä pystyy laskemaan lakikorkeuden... :miettii:

User avatar
veeteetee
sotvm6
sotvm6
Posts: 442
Joined: Sat Jul 21, 2007 22:07
Location: Länsi-Suomi

Re: Canetille Canetti

Post by veeteetee »

Vanha ampumataulukko 120 Krh/40 n:o 74 antaa 7.p:lle v0 = 290 m/s. Hiukan soveltaen tämä vastaa noin JVA 1557:n 3.p:a ja tälle 87 asteen korolla lentoaika on noin 54 sekuntia, mikä jäleen likimääräistäen vastaa suunnilleen lakikokorkeutta = 1,25 * lentoajan neliö = 3,6 km eli kyllä raskaalla krh:lla tuolloisten lentokoneiden pommituskorkeuksiin olisi yltänyt tai ainkain pitänyt ne niin korkealla, että osumistarkkuus menee.

User avatar
Canet
kenr, vr2
kenr, vr2
Posts: 3280
Joined: Fri Sep 29, 2006 11:51
Location: Länsirannikko

Re: Canetille Canetti

Post by Canet »

Kiitos, vastaus tuli nopeasti ja tarkasti!

Minulla on jossain rt:n tekninen käsikirja, jossa on kaikenlaisia laskukaavoja, mutta kun se ei pyöri enää tässä Vista-ympäristössä. Siitä olisi varmaankin löytynyt laskuperusteet. Taitaa muuten olla ensimmäisiä tietotekniikalla toteutettuja käsikirjoja. Koko homma mahtui vanhalle kunnon HD-levykkeelle ja sen sai tilata haluamansa joukko-osaston logolla! Tehty joskus 90-luvun alkupuolella, jos oikein muistan.

User avatar
HL/A
kenr, vr2
kenr, vr2
Posts: 3500
Joined: Tue Dec 23, 2008 15:40
Location: Salpalinja

Re: Canetille Canetti

Post by HL/A »

Kyllähän 120mm heittimen ammus varsin tehokas olisi ollut ainakin jonkinlaisen sulkutulen ampumiseen, varsinkin jos siihen olisi ollut sopiva aikasytytin. Heittimen tulinopeuskin olisi myös kohtuullinen.
Tutkimattomat ovat ihmismielen tiet ja ymmärrys usein niin heikko.

User avatar
veeteetee
sotvm6
sotvm6
Posts: 442
Joined: Sat Jul 21, 2007 22:07
Location: Länsi-Suomi

Re: Canetille Canetti

Post by veeteetee »

Nyt menee vähän muistelun puolelle, mutta 1990 Tampellan Aseosaston romujen joukossa oli krh:ien valo-, savu- ja radarsilppuammuksille modifioituja (ja jo ammuttuja) tykistön 31/31 ais A/18-22/31 -sytyttimiä (sellaisia vähän tylpän puuruuvin näköisiä, kyljessä näkyy aikautuksen hoitava ruutikierre harjaanteena) ja vanhoissa piirustuksissa viitataan "muunneltuihin" (miten?), ainakin ulkonäöltään samanlaisiin sytyttimiin. Lienee turvallista olettaa, että jotain vastaavaa suunniteltiin 1939.

User avatar
Ivan Orav
vääp
vääp
Posts: 279
Joined: Tue Jan 20, 2009 22:56

Re: Canetille Canetti

Post by Ivan Orav »

No niin kävin tutkimassa tarkemmin tätä juttu !

Keulaan oli ilmeistynyt semmoinen tykki:
http://nagi.ee/photos/suolistoloinen/15 ... et/265053/
http://nagi.ee/photos/suolistoloinen/15 ... et/265053/
http://nagi.ee/photos/suolistoloinen/15 ... et/265053/

Vertailuksi perätykki:
http://nagi.ee/photos/suolistoloinen/15 ... et/265053/

Kaksi vuotta sitten kuvattu kuva:
http://nagi.ee/photos/suolistoloinen/51 ... set/85927/

Muistan tarkka,että aiemmin ei ollut keulatykkin päässä(kuiten perätykissä, muut olivat piilotetty pressuilla.) tädä tehtaan kaiverrusta!
Ehkä meidän keskustelua on seurattu-
http://nagi.ee/photos/suolistoloinen/15 ... et/265053/

ja tehty pikkuja korjauksia,miittari on myös hävineet johonkin!

User avatar
Ivan Orav
vääp
vääp
Posts: 279
Joined: Tue Jan 20, 2009 22:56

Re: Canetille Canetti

Post by Ivan Orav »

Teknisissä tietoissa on myös ristiriitoja:
http://www.aurora.org.ru/eng/index.php?theme=info

Eli
Launched - May 11 (May 24, the Old Style), 1900
Ilman tykkeja?? :miettii:

User avatar
Canet
kenr, vr2
kenr, vr2
Posts: 3280
Joined: Fri Sep 29, 2006 11:51
Location: Länsirannikko

Re: Canetille Canetti

Post by Canet »

Jaha jaha.. Obuhovin tekoinen..peräkappaleen numerokin näkyy - pistetään muistiin.
Image
Tuossa näkyy myös "ristikantainen ruuvi", joka on "kiskurinjärjestäjä" eli sitä kääntämällä saadaan kartussihylsyn laippaan tarttuva ulosvetäjä ("kiskuri") käännettyä sivuun niin, että lukon saa auki ilman, että hylsy tulee ulos. Aluperäisesti kiskurinjärjestäjään on kaiverrettu kyrillisiä kirjaimia, jotka muodostavat asennosta riippuen sanat "yhdistetty" tai "irroitettu".
MUTTA MUTTA..tuossa alareunassa näkyy kahdella urakantaruuvilla kiinnitetty "kalikka", jota en ole nähnyt meikäläisissä caneteissa, eikä sitä Scherbakoffin kirjassakaan ("Rannikkotykistön pikakanuuna", Otava 1922 - canettilaisten raamattu..). Olisko joku pidäke, joka estää lukon avaamisen?

Image
Toisessa kuvassa näkyy hyvin vasemman palauttimen lautasjousipakka - niitä belleville-jousia. Samoin näkyy tykkikaukoputken kiinnityspannat ja alusta. Tässä on käsillä tuollainen kiikari - Carl Zeiss'in tekemä 4-20x zoomi. Kiikarihan ei ole välttämättä yhtä vanha kuin ase - näissähän oli aluksi vain "rautatähtäimet" - ainakin rannikkokäytössä.

Image
Tässä kuvassa näkyy hidastimen takapäässä oleva ilmaventtiili - nesteventtiili on etupäässä, eikä näy tässä. Hidatimeen painetaan käsipumpulla värttinäöljyä niin, että saadaan "liikkuvaa pohjaa" hiukan ulos (riippuu yksilöstä kuinka paljon) - näin tykki tulee ampumakuntoon JOS palauttimen jouset on jännitetty. JOS ei, niin siinäpä onkin sitten hauskaa askaretta, kun samaisella pumpulla painetaan jousia kasaan ja kiristetään palautintankojen takapään mutterit - yleensä tykkikantakirjassa on muistissa, montako kierrettä pitää olla näkyvissä. Tuttu tvälläri kyllä väitti jonkun köpelön virkaveljensä käyttäneen tässä raakaa voimaa - saa ne mutterit tiukattua, kunhan on avaimessa pitkä varsi ja ruista ranteissa - ei se kyllä kaunista ole.. Mutterit ovat siis nuo tuossa palautintankon neliskanttisen pään takana - ulompana lukitusmutteri - tuollaisia reilun nyrkin kokoisia.

Torstaina saan veneen veteen ja pääseen "oman" tykin pariin tuonne lähilinnakkeelle.

Kiitos Ivanille hyvistä kuvista!

Post Reply

Return to “Tykit”