patruunatulkki 7.62 russian

[sniperi]

Onkos kellään näköhavaintoa että olisi myynnissä jossain patruunatulkki 7.62-53 tai 54R

[Spieß]

Tarkoitatko sulkuvälitulkkia vai mitä...?

[TAK85]

Sniperi ilmeisesti tarkoittaa sitä luotien halkaisijoiden lajittelulevyä jossa on kymmenen reikää 1/100 millin välisine reikäkokoineen.

Eipä niitä kovin usein näy myytävänä. Ei ole ylimääräistä minullakaan. Toinen kappale menee kaverilleni kunhan sen jostain löydän.

[kalju]

Eiköhän patruunatulkilla tarkoiteta patruunapesän mallista osaa, jolla tarkistetaan patruunan sopivuus aseeseen. Tai siis itseasiassa tarkemmin sen standardinmukaisuus (hylsyn supistuksen onnistuminen ja hylsyn pituus).

[TAK85]

Kuinka sellainen tulkki oikein voisi toimia. Kerrohan Sniperi kuka asealan erikoistietäjistä veikasi oikein vai veikkasiko kukaan. Veikkaan itse itseäni.

[J]

Kuinka sellainen tulkki oikein voisi toimia. Kerrohan Sniperi kuka asealan erikoistietäjistä veikasi oikein vai veikkasiko kukaan. Veikkaan itse itseäni.

Practical puolella on hyvinkin tavallinen tämmöinen pesää simuloiva patruuna tulkki. Miten se ei voisi toimia? Kiskastaan kalvaimella pesän profiili vaikka vanhaan piippuun.

[kalju]

Kuinka sellainen tulkki oikein voisi toimia. Kerrohan Sniperi kuka asealan erikoistietäjistä veikasi oikein vai veikkasiko kukaan. Veikkaan itse itseäni.

Käyttö esim. seuraavasti: Otetaan tulkki vasempaan käteen ja pudotetaan patruuna tulkkiin oikealla kädellä. Jos hylsyn kanta jää tulkin takareunan yläpuolelle, on paukku viallinen --> hartiakulma väärä, ei supistettu tarpeeksi, tai hylsy muuten turvonnut. Jos hylsyn kanta istuu tasan tulkin takareunan kanssa tai on vain henkäyksen sen alle, voidaan patruunaa pitää ulkomittojensa puolesta onnistuneena ja sen pitäisi myös syöttyä ongelmitta.

Keikkapiippuisissa pistooleissahan jokaisen patruunan soveltuvuuden voi kokeilla irroitetulla piipulla. Ukko-Pekalla taas esim. ennen kisaa tehtävä patruunoiden sovittaminen ei oikein tahdo ( ilmiselvistä syistä) onnistua.

Oheisen linkin takana yksi esimerkki patruunatulkista: http://www.riistamaa.fi/cat/images/case ... d4_ico.jpg

[TAK85]

Kappas vaan. Pojat tekee monenkokoisia, yksilöllisiä patruunoita. Minä taas murjaisen latausholkkien säätörenkaat kiinni kun olen saanut säädöt kohdalleen ja teen sitten 1000 kappaletta täsmälleen samankokoisia patruunoita.

Tuolla kymmenreikäisellä levyllä vapaakivääriampujat sun muut virtuoosit ennen lajittelivat patruunat luodin halkaisijan mukaan niin että samassa kisassa käytetiin vain samankokoisia kuteja. Olikohan ennen tuon D 46:n laatu huonompaa vai parempa kuin nykyisten.

[kalju]

Kappas vaan. Pojat tekee monenkokoisia, yksilöllisiä patruunoita. Minä taas murjaisen latausholkkien säätörenkaat kiinni kun olen saanut säädöt kohdalleen ja teen sitten 1000 kappaletta täsmälleen samankokoisia patruunoita.

Näinhän se homma menee. Tai siis pitäisi mennä. Kyllä itse olen onnistunut, varsinkin 9 mm pistoolinpaukkuja ladatessani saamaan 100 täsmälleen samankokoista patruunaa aikaan, jotka eivät sitten pesittyneetkään. Ongelma tosin johtui siitä, että käytin kaverin supistamia hylsyjä.

Ukko-Pekkaan kaulasupistaessani olen myös onnistunut tekemään varsin "nahkeita", joskin tasalaatuisia paukkuja ja tietysti vielä kisaa edeltävänä iltana. Toimivat kyllä ja olivat ihan tarkkojakin, mutta ois voinut jäädä se kisafiilikseen vaikuttanut koelaukausten aikainen "voi räkä" -fiilis kokematta, jos olisi ollut tulkit.

Ongelma ei myöskään aina ole varsinaisesti supistuksessa, vaan luodinasetuksessa ja hylsyn kaulan materiaalivahvuuksissa, sekä kannaan pulleudessa jotka saattavat aiheuttaa sellaisia hylsykohtaisia mittaeroja, jotka eivät välttämättä selvia supistusholkin asetuksilla. Myös luodinasetuksessa voi mennä jotain mönkään, minulla ei ainakaan ole 100% varmoja, "ultimate long range advanced tactical bench rest match grade" -luodinasetusholkkeja.

Eli kyllä tuo tulkki auttaisi tasalaatuisuuden varmistamisessa.

Ja siihen alkuperäiseen kysymykseen: Eipä ole vastaan netissäkään tullut, valitettavasti.

[sniperi]

Haussa tosiaan sellainen tulkki mihin tiputetaan patruuna ja voidaan nähdä onko patruuna mitoiltaan ok.
.223 tulkki on jo mutta russiania ei ole eteen sattunut.

Kun on kaksi kivääri niin ongelma on se että toisella ammutut patruunat ei sovi toiseen tiukkapesäsempään...
joten tuohon erotteluun tarvis jonkun vehkeen...

Saahan ne testattua pistämällä patruunan pesään ja vetämällä ulos mutta hieman työlästä jos satoja paukkuja...

[HL/A]

Lataan kahteen eri kivääriin samankaliberisia patruunoita. Ensimmäisellä kerralla täyssupistus ja hylsyn trimmaus joten menevät kumpaankin aseeseen. Sen jälkeen pidän kummassakin ammutut hylsyt erillään ja teen pelkän kaulan supistuksen niin monta kertaa kunnes pitää taas tehdä täyssupistus ( tai itse asiassa tässä vaiheessa heitän hylsyn pois ). Ei ole ollut ongelmia eikä tulkin tarvetta.

[H-D]

Aikanaan tuli parikin stagea ryssittyä practicalissa sen takia et kotityöt jäi laiskuutta tekemättä,kun lataa 500-1000 ptr niin aina sieltä valikoituu kisaan ne pesään sopimattomat,et kyllä kannattaa pistoolista kaivaa se piippu käteen ja vaan käydä ne paukut läpi.

[kalju]

Seppähän tuollaisen voisi tietysti piipunpätkästä tehdä. Taitaa vaan olla tuurissaan, miten hyvin ilmarisen kalvain stemmaa oman patruunapesän kanssa. Vai ovatko kalvaimet nykyään sen verran tasalaatuisia ja CIP/ SAAMI -mitoissaan, ettei ongelmia pitäisi suuremmin olla (kulahtaneet ovat luonnollisesti asia erikseen)?

[J]

Seppähän tuollaisen voisi tietysti piipunpätkästä tehdä. Taitaa vaan olla tuurissaan, miten hyvin ilmarisen kalvain stemmaa oman patruunapesän kanssa. Vai ovatko kalvaimet nykyään sen verran tasalaatuisia ja CIP/ SAAMI -mitoissaan, ettei ongelmia pitäisi suuremmin olla (kulahtaneet ovat luonnollisesti asia erikseen)?

Tietysti se tehhään samalla kalvaimella jolla pesä on kalvettu, muuten on sama kokeilla aseeseen suoraan.

[kalju]

Ei oikein tietoa, millä kalvaimella patruunapesä on kalvettu. Vanhasta soltusta kun on kyse. Ja kuten kirjoitin, on keikkapiippuisella pistoolinpiipulla hyvä testata, mutta en mielellänä syklaa kovia kotona Ukko-Pekan pesän kautta.