Canet tuossa jo kuvasikin jo niin hyvin kuin vain voi sanallisesti kojeen mutta kuitenkin kuva linkkiä vielä perään. http://www.therebreathersite.nl/Zuursto ... satmer.htm
Omassa tuo "kali" patruuna oli vaihdettu viimeksi 70-luvun lopulla joten päiväys on jo varmasti ummessa. Happi pullo oli onneksi 30-luvulta, tarkistus ja täyttö leimoja sitten siitä eteenpäin..
Letkustot ja niiden liitokset ovat ehkä päällisin puolin kaikkein huonoimalla hapella.
Lisäksi oli mukava kuulla ihan oikeista käyttökokemuksista
Suomessakin vastaavia on pyörinyt jo 30-luvulta.
Laitetaan kuva vielä tuon kojeen versiosta ww1 ajalta.
Ärsyttävä arvuuttelu
- Ned Flanders
- kenr
- Posts: 1849
- Joined: Fri Jun 09, 2006 19:33
- Location: leftorium
- Contact:
Re: Ärsyttävä arvuuttelu
Onko seoskaasu vai mikä ihme. http://www.google.fi/imgres?imgurl=http ... s%3Disch:1
Re: Ärsyttävä arvuuttelu
Happilaitteet ovat tosiaan aika vanha keksintö ja rantautuivat tosiaan Suomeenkin jo ennen sotia. Paineilmalaitteet sitten sotien jälkeen. Kotimaassakin oli alan "valmistusta" - paineilmalaite tai -naamari kuten ennen sanottiin - "Ilmari" oli kasattu sekalaisista kierrätys- ja ylijäämäosista varsin kotitekoisen näköisen kantokehikkoon. Säiliö oli kuulemma jonkin panssariajoneuvon käynnistysjärjestelmästä, paineenalennin hävittäjäkoneesta ja kasvo-osana kaasunaamari. Letkut ja mittari ym. ties mistä.
Ennen "omavaraisia" laitteita käytössä oli suodatinnaamareita - myös häkää absorpoivalla suotimella (kuulemma iso ja painava). Sekä "pintailmalaitteita" eli letkukela ja jalalla poljettava palje, jolla toimitettiin ilmaa laitteeseen - hohhoijaa..
Väärtin linkissä onkin mielenkiintoinen Drägerin SM-1 -laite - kyllä tätä seoskaasulaitteeksi voinee sanoa, vaikka siinä sekoitetaan pelkästään normaaleja ilmakaasuja. Automatiikka säätelee hapen ja paineilman virtausta syvyyden mukaan. Suurin toimintasyvyys 40m. Nykyiseen Drägerin mallistoon kuuluu nitrox-seoskaasua käyttävä laite, joka vastannee tätä SM-1:stä, vaikkakin tässä FGT-5000 -laitteessa käytetään valmiita kaasuseoksia. Nimensä mukaisesti nitroxissa on happea ja typpeä. Seossuhteet määräytyvät toimintasyvyyden mukaan, esim. syvimmälle eli n. 50 m. asti tarkoitetussa D-seoksessa on happea 22,5%. Seostyypit ovat oikein NATOn speksaamia!
Syvemmällä mentäessä ilman typpi on korvattava muulla sopivalla kaasulla, yleensä heliumilla. Tässä yhteydessä puhutaan ns. saturaatiosukelluksesta, jossa sukeltajan kehon typpi korvataan heliumilla (tulee ihanan kevyt olo). Tämä tapahtuu painekammiossa ja vie aikaa jopa vuorokausia. Sukeltajat asuvat ja työskentelevät muutaman viikon mittaisen työjakson tyoskentelysyvyyttä vastaassa paineessa eli siis painekammioissa, jossa hengityskaasuseos on hapen ja heliumin sekoitusta. Rankkaa hommaa ja hengelle helposti hupaa.
Selvyyden vuoksi totean vielä, että muutamaa allasharjoitusta lukuunottamatta meikäläisen "sukellukset" ovat tapahtuneet kuivalla maalla, mutta toisinaan hengityskelvottomassa ympäristössä. Ja paino tuolle menneelle aikamuodolle - kroppa ei ole enää tuollaisen toiminnan edellyttämässä terveydentilassa.
Ennen "omavaraisia" laitteita käytössä oli suodatinnaamareita - myös häkää absorpoivalla suotimella (kuulemma iso ja painava). Sekä "pintailmalaitteita" eli letkukela ja jalalla poljettava palje, jolla toimitettiin ilmaa laitteeseen - hohhoijaa..
Väärtin linkissä onkin mielenkiintoinen Drägerin SM-1 -laite - kyllä tätä seoskaasulaitteeksi voinee sanoa, vaikka siinä sekoitetaan pelkästään normaaleja ilmakaasuja. Automatiikka säätelee hapen ja paineilman virtausta syvyyden mukaan. Suurin toimintasyvyys 40m. Nykyiseen Drägerin mallistoon kuuluu nitrox-seoskaasua käyttävä laite, joka vastannee tätä SM-1:stä, vaikkakin tässä FGT-5000 -laitteessa käytetään valmiita kaasuseoksia. Nimensä mukaisesti nitroxissa on happea ja typpeä. Seossuhteet määräytyvät toimintasyvyyden mukaan, esim. syvimmälle eli n. 50 m. asti tarkoitetussa D-seoksessa on happea 22,5%. Seostyypit ovat oikein NATOn speksaamia!
Syvemmällä mentäessä ilman typpi on korvattava muulla sopivalla kaasulla, yleensä heliumilla. Tässä yhteydessä puhutaan ns. saturaatiosukelluksesta, jossa sukeltajan kehon typpi korvataan heliumilla (tulee ihanan kevyt olo). Tämä tapahtuu painekammiossa ja vie aikaa jopa vuorokausia. Sukeltajat asuvat ja työskentelevät muutaman viikon mittaisen työjakson tyoskentelysyvyyttä vastaassa paineessa eli siis painekammioissa, jossa hengityskaasuseos on hapen ja heliumin sekoitusta. Rankkaa hommaa ja hengelle helposti hupaa.
Selvyyden vuoksi totean vielä, että muutamaa allasharjoitusta lukuunottamatta meikäläisen "sukellukset" ovat tapahtuneet kuivalla maalla, mutta toisinaan hengityskelvottomassa ympäristössä. Ja paino tuolle menneelle aikamuodolle - kroppa ei ole enää tuollaisen toiminnan edellyttämässä terveydentilassa.