MYRSKY

[jaska]

Vahinko vain,että konetta olisi tarvittu alkukesästä-44.Myöhemmin sillä ei enää ollut juuri merkitystä!

[Purjotuulikki]

PM:hän kopioitiin Fiiun siipeä.

Onko esikuvana ollut siis Centauro? Tuskinpa...
Millaisiin suoritusarvoihin Pyörremyrsky ylsi?

Tästä oli jossain muuallakin juttua? Tikkakosken "asiantuntija opas" tätä muinoin selitti. Tiedä sitten, mutta siipi näin äkkiseltään muistuttaa 55:n siipeä. Sattumaahan tuo tietysti voi olla.

[Juha Tompuri]

siipi näin äkkiseltään muistuttaa 55:n siipeä.

http://skyraider.allaboutwarfare.com/fi ... lans01.jpg


http://richard.ferriere.free.fr/3vues/F-3vues.html


t: Juha

[Purjotuulikki]

Onhan tuossa siivessä etuprofiilitaan jotain samaa ajatellen lähtökohtaa ja ajan henkeä, mutta kyllä pistää epäilyttämään suora apinointi.

[Seppo Jyrkinen]

Onhan noissa koneissa samankaltaisuuksia, mutta en usko kopiointiin. Pyörremyrskyähän on väitetty myös Messerschmittin kopioiksi mitä se ei todellakaan ollut. Toki suunnittelijoilla on ollut tiedossaan Suomessa olleiden koneiden tekniset ratkaisut ja varmaankin ne ovat vaikuttaneet heidän valintoihinsa ymmärrystä kasvattamalla.

En tiedä siiven nitkautuksen syitä, mutta se mahdollistaa matalamman (ja keveämmän) laskutelineen ja/tai suuremman ropelin. Parantaa myös ohjaajan näkyvyyttä sivuillepäin. Voimakkaampana tämä on Junkers 87:ssä ja jenkkien Corsairissa. Vastaavasti Tupolev-144'ää väitettiin Concorden kopioksi ja siitä tehtiin kaikenkarvaisia agenttijuttuja. Lentokonesuunnittelijat tyrmäsivät kopiointiväitteet toteamalla, että fysiikan lait ovat samat kaikkialla.

Pyörremyrsky - kuten Myrskykin - tulivat muutamaa vuotta liian myöhään. Matka prototyypistä laivuekäyttöön on pitkä. Myrskylläkin se kesti liki 3 vuotta.

Rauhansopimus rajasi sotakoneiden määrän 60:een ja Mersuja oli riittävästi. Ei ollut tarvetta rakentaa uusia sotakoneita hirvittävän kalliilla hinnalla. Muistelen jostain lukeneeni, että Myrskyn valmistus vaati 50.000 työtuntia kun saksalaiset liukuhihnat tuottivat 109'jä alle 5.000 työtunnilla. Ja mitäpä niitä koneita rakentamaan kun lentäminenkin oli kiellettyä

[jaska]

Suurin erhe lienee ollut ,kun Myrskyä ruvettiin rakentamaan jo valmiiksi vanhentuneen moottorin ympärille.Olisivat heti pyytäneet saksalaisilta valmiita mersun moottoreita,tai edes lisenssiä niille, niin Pyörremyrsky olisi saattanut olla laivuekäytössä -44, jolloin kunnon koneita olisi tarvittu.Turhan moni suomalainen lentäjä joutui taivaalle vanhentuneella koneella.

[Mangrove]

Olisivat heti pyytäneet saksalaisilta valmiita mersun moottoreita,tai edes lisenssiä niille, [...]

Ulkomuististani kaivelin esiin tiedon, että suomalaiset olisivat jo v. 1943 halunneet DB 605:lle ja Jumolle korjauslisenssin, mutta saksalaiset halusivat pitää Suomen riippuvaisina Porin varikosta ja sitä kautta Saksasta.

[igorrock]

Lähteet ?

[Mangrove]

Lähteet ?

99% varmuudella Valtosen "MESSERSCHMITT BF 109 ja Saksan sotatalous" tai "Tavallisesta kuriositeetiksi". En omista kyseisiä teoksia joten sivunumeroa en pysty antamaan.

[Seppo Jyrkinen]

Olisivat heti pyytäneet saksalaisilta valmiita mersun moottoreita,tai edes lisenssiä niille, [...]

Ulkomuististani kaivelin esiin tiedon, että suomalaiset olisivat jo v. 1943 halunneet DB 605:lle ja Jumolle korjauslisenssin, mutta saksalaiset halusivat pitää Suomen riippuvaisina Porin varikosta ja sitä kautta Saksasta.

Tuota pidän hyvin uskottavana. Saksan suurlähettiläs Blücher teki sodan aikana suunnitelman Suomen pitämisestä liekanarussa. Hänen suunnitelmansa pohjalta ruoka- ja asetoimitukset pilkottiin pieniin palasiin jolloin suomalaisten oli aneltava toimituksia aina vähän päästä. Toimituksia jarruttelemalla Saksa sai pidettyä suomalaiset nöyrinä. Lähteenä todennäköisesti Jokisipilä s 214, alkuperäislähteenä Blücherin muistelmat.

Myrskyn kehitystyö olisi tosiaan kannattanut lopettaa jo jatkosodan alussa, mutta taas kysymys vaihtoehdoista. Mitä tilalle? Mörkö-Morane olisi ollut hyvä valinta, mutta niidenkin määrä oli rajallinen. Ja harvapa osasi ennustaa, kuinka hyvä kone Moranesta moottoria vaihtamalla saataisiin.

[HL/A]

Saksasta halutuissa hankinnoissa kannattaa aina pitää mielessä että vain pari vuotta aiemmin Saksa oli valmis luovuttamaan Suomen Neuvostoliiton haltuun. Eli ainoastaan oma päivittäinen strategia saneli yhteistyötarpeet heidän puoleltaan.

[Juha Tompuri]

Olisivat heti pyytäneet saksalaisilta valmiita mersun moottoreita,tai edes lisenssiä niille, [...]

Ulkomuististani kaivelin esiin tiedon, että suomalaiset olisivat jo v. 1943 halunneet DB 605:lle ja Jumolle korjauslisenssin, mutta saksalaiset halusivat pitää Suomen riippuvaisina Porin varikosta ja sitä kautta Saksasta.

Tuota pidän hyvin uskottavana. Saksan suurlähettiläs Blücher teki sodan aikana suunnitelman Suomen pitämisestä liekanarussa. Hänen suunnitelmansa pohjalta ruoka- ja asetoimitukset pilkottiin pieniin palasiin jolloin suomalaisten oli aneltava toimituksia aina vähän päästä. Toimituksia jarruttelemalla Saksa sai pidettyä suomalaiset nöyrinä. Lähteenä todennäköisesti Jokisipilä s 214, alkuperäislähteenä Blücherin muistelmat.

Osaltaan myös ilmavoimiemme johto (=komentaja) ei ilmeisesti ollut aivan tehtäviensä tasalla eikä tehnyt voitavaansa kaluston hankkimiseksi Saksasta.

Myrskyn kehitystyö olisi tosiaan kannattanut lopettaa jo jatkosodan alussa, mutta taas kysymys vaihtoehdoista. Mitä tilalle?

Melkein mitä tahansa.

Ja harvapa osasi ennustaa, kuinka hyvä kone Moranesta moottoria vaihtamalla saataisiin.

Kai samojen insinöörien jotka suunnittelivat Myrskyn olisi pitänyt asia ymmärtää/laskea.

t: Juha

[väärtti]

Saksasta halutuissa hankinnoissa kannattaa aina pitää mielessä että vain pari vuotta aiemmin Saksa oli valmis luovuttamaan Suomen Neuvostoliiton haltuun. Eli ainoastaan oma päivittäinen strategia saneli yhteistyötarpeet heidän puoleltaan.

Asia josta täysin samaa mieltä HL/A.n kanssa.Suomen kohtalo 1939 ei huolettanut pätkän vertaa Saksalaisia.

[mosu]

Kun brewsterit ostettiin, niin ohje lieni ostakaa mitä tahansa, joka täyttää lentokoneen 'mitat'

[Seppo Jyrkinen]

Alkaa mennä ohi Myrskyn mutta aihe on kiinnostava.

Osaltaan myös ilmavoimiemme johto (=komentaja) ei ilmeisesti ollut aivan tehtäviensä tasalla eikä tehnyt voitavaansa kaluston hankkimiseksi Saksasta.
t: Juha

Tuohon väitteeseen olen törmännyt usein, mutta en ole nähnyt perusteita. Onko sinulla antaa lähdeviitettä faktapohjaiseen perusteluun. Toki Lundqvistia voidaan kritisoida douhetismiin uskomisesta ja sodan jälkeisistä tekemisistä, mutta ne on syytä pitää erillään.

Saksa suhtautui Suomeen nihkeästi läpi sodan. Jos hukkuvalle heitetään pelastusrengas, niin se on hukkuvalle iso asia. Se ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin veneeseen nostaminen. - Tätä näkökulmaa en ole historiankirjoista löytänyt. Kalustoluetteloja kylläkin.

Välirauhan aikana Saksa toimitti aseita, jotka pääosin olivat sen itsensä silmissä toisarvoisia tai jopa sotakäyttöön kelpaamattomia. Suurimpana poikkeuksena taisivat olla ilmatorjunta-aseet ja 48 kpl 150 mm haupitsia. Sen sijaan ajanmukaisia lentokoneita ja varsinkaan syöksypommittajia se ei toimittanut lainkaan. Ei edes 6:tta Somua panssaria, joita Suomi pyysi aivan välirauhan lopulla. Näitä Saksa oli saanut ranskalaisilta sotasaaliiksi satamäärin.

Välirauhan aikaisen nihkeyden laitan ylimielisyyden ja politiikan piikkiin: Suur-Saksa ei noteerannut ei-arjalaisen Suomen sotavoimia kummoisiksi. Eikä edes halunnut Suomesta liian voimakasta ja siten itsenäistä. Saksalaisten silmissä talvisodan menestys perustui venäläisten huonouteen eikä suomalaisten hyvyyteen.

Vuoden 1941 jälkeen aina kesään 1944 asti Suomi oli käytännössä ei-sotaakäyvä valtio. Miksi Saksa olisi toimittanut varusteita sodankäyntinsä lopettaneeseen Suomeen, kun sen rinnalla taistelevilla romanialaisilla ja italialaisilla joukoilla oli pulaa kalustosta. Pajarin kirjassa kerrotaan, että saksalaiset tyrmäsivät suomalaisten anomukset ajanmukaisesta lentokalustosta juuri edellä mainittuun seikkaan viittaamalla. "Kun ette käy sotaa niin mitä te aseilla tekisitte!"

Saksan asenne muuttui vasta Stalingradin jälkeen ja ilmavoimat alkoi saada ajanmukaista kalustoa. Tuolloin Suomen puolustuskyky suhteessa Neuvostoliittoon oli jo vajonnut heikommaksi kuin mitä se oli ollut talvisodan alkaessa. Asetoimitukset Stalingradin katastrofin jälkeen lienevät olleet tavoitteiltaan poliittisia: haluttiin vahvistaa suomalaisten uskoa Saksan voimaan ja hillitä pyrkimyksiä erillisrauhaan.

Rynnäkkötykkejä Suomi sai vuoden päivät lentokaluston jälkeen keväällä 1944. Ykkösluokan panssareita se ei toimittanut Suomeen lainkaan.

Tämän lyhyen johdannon päätteeksi totean, että jos ei Suomi saanut Saksasta ajanmukaista kalustoa kunnolla, niin sama muutakin materiaalia. Vaan miksi se olisi ollut Lundqvistin syy?